Mielenkiintoinen tulkinta. Olisi mukava kuulla perusteet. Oman tulkintani mukaan tarrojen liimaaminen on vahingonteko ja sellaisen estäminen on selkeästi sallittua.
1 tykkäys
Olisiko niin että jakamista ei voi estää mutta kiinnittämiset kyllä?
Ymmärtääkseni molempien puolien juristit ovat asian selvittäneet ja tarrojen levittämistä ei tulkita kovin herkästi vahingonteoksi.
Srk on jo hävinnyt tämän jutun. Ja Tarratoimikunta on voittanut koska tavoitteena on ollut keskustelun herättäminen liikkeen suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin ja ehkäisyyn. Julkista huomiota ja keskustelua on tullut.
Srk:n olisi pitänyt olla antamatta julkista huomiota.
Tuleekohan tarramielenosoituksista yleisempikin mielenosoittamisen tapa? Joissain ihan muita asioita koskevissa mielenosoituksissa kaduillakin on ollut rähinää mielenosoittajien ja vastamielenosoittajien välillä, mutta jos strategiana olisikin ujuttautua toisen porukan sekaan ja liimailla kilpaa toista kantaa edustavien sekaan tarroja…
Eikös mielenosoitukset ole yleensä kulkueita? Kuka siellä ehtii lyhtypylväitä tarkkailla?
Itse revin tarroja pois.
Voi tarroja teknisesti helposti liimailla muuallekin kuin lyhtypylväisiin: vaikkapa ajoneuvoihin, ikkunoihin, toisten kyltteihin, lippuihin ja lippujen varsiinkin. Eri asia on, onko sellainen järkevää. Vaikkapa parinkymmenen aktiivisen tarroittelijan porukka saattaisi pystyä saamaan aika isonkin mielenosoituksen aika sekaisin, jos tarrat olisivat suhteellisen vaikeasti irtoavia ja tarroittelijat nopeita ja tehokkaita tarrojen levittelyssä.
Sama keino voisi toimia ehkä yllättävin tavoinkin Elokapinan tyyppisiin kadunvalloitusmielenosoituksiinkin: jos jotkut istuvat kadulla kuin siihen kiinnitettynä, ja joku toinen porukka menisi tarroittelemaan puolestaan sitten sitä mielenosoitusta omia aatteitaan edistävillä, vaikeasti irrotettavissa olevilla tarroilla, voisi jälkimmäinen porukka saada varastettua tarroillaan toiselta mielenosoitukselta mediahuomionkin.
Eduskuntatalon pylväistä oli taannoin kohu, kun joku meni niitä töhrimään, mutta sitä kukaan ei kai ole vielä tehnyt, että tarroittelisi eduskuntatalon.
Oman käsitykseni mukaan tarroittelusta voi olla mahdollista saada tuomiokin, jos tarroittelu aiheuttaa ihan vähäistä enemmän vahinkoa toiselle, kuten jos tarrojen poistelu aiheuttaa kovasti työtä. Tarroittelijoille on toisinaan annettu tuomioita lievästä vahingonteosta tai vahingonteosta, mutta esimerkiksi vuonna 2020 julkisuudessa olleessa tapauksessa tarroittelijoiden osalta päädyttiin siihen, että rikosta ei ollut.
No Elokapina on hyvinkin tottunut kaikenlaiseen häiriöön: ns.kainalontuulettajia, huutelijoita ym.pyörii toistuvasti ympärillä. Näitä varten on poliisi ( joka tehtävänä on mielenosoittamisen turvaaminen,ei sen hajoittaminen), liikkeen omat keltaliiviset “rauhoittelija” tekstillä varustetut ihmiset ja puolueettomat liivilliset ihmisoikeustarkkailijat.
Jos paikalle tulisi väkeä, joka liimailisi omia, eri näkökulmaa markkinoivia tarrojaan asfalttiin, tuskin jonkun mielenosoituksen oma keltaliiviporukka mitään pystyisi tekemään sen estämiseksi, että joku toinen osoittaa paikassa myös mieltään. Poliisikaan ei välttämättä puuttuisi asiaan, jos kyse ei olisi mielenosoittajiin henkilöinä kohdistuvasta häirinnästä, johon liittyisi huutelua tai fyysistä kontaktia, vaan mielenosoituspaikan ympäristön rauhanomaisesta tarroittamisesta toisia asioita markkinoivin tarroin.
Liiduilla voi myös kirjoitella asfalttiin toisen mielenosoituksen ympäristöön monenlaista, joka sitten sateen mukana lähtee aikanaan pois.
Sorry, ei nyt kuulosta realistiselta.
1 tykkäys
Ihan hirveän vakavissani en tarroitteluskenaarioista kirjoittanut. 
1 tykkäys
Samaa veikkailee näemmä Turun yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessorikin nyt mediassa. Tosin teksti “Asiantuntija arvioi, ettei tapauksesta tuomita ehdotonta vankeutta.” lukee vain Ylen jutun tiivistelmässä ja sama asia kerrotaan myös otsikossa " Karjalan kielen seuran johtohenkilöt tuskin joutuvat rahasotkuista vankilaan, arvioi asiantuntija", mutta varsinaisesta jutusta tiivistelmää ja otsikkoa vastaava teksti on jostain syystä tipahtanut pois.
Kuten jutussa tuodaan esiin, entisen hallituksen jäsenistö saatetaan saattaa taloudelliseen vastuuseen kyllä vielä:
Seuraavaksi ministeriö voi vaatia oikeudessa sitä, että luottamushenkilöt määrätään maksamaan virheellisesti maksetut avustukset takaisin valtiolle.
Hallituksen jäsenillä on lähtökohtaisesti rajaton henkilökohtainen taloudellinen vastuu, ja vahingonkorvausasioissa kynnys joutua maksamaan on huomattavasti matalammalla kuin mitä rikosasiassa on tuomitsemiskynnys. Kanteen hallitusten jäsenten suuntaan taloudellisten vastuiden osalta voi nostaa myös vielä konkurssipesän julkisselvittäjäkin.
Eikös nämä liity ihan vapaa-ajan yhdistykseen, siis molemmat rikosepäilyt. Vahva sidos toki silloiseen arkkipiispuuteen on.
Eikös länsilestadiolaiset ole esikoisina Suomessa tunnetut?
1 tykkäys
Lapin vanhimpien hengästyttävä kesäkiertue Suomessa.
Näitä ei taida olla joka vuosi. Jos aikatauluihin passaa, niin voisin käydä tsiigaan.
Juu, länsilestadiolaisuudella tarkoitetaan esikoislestadiolaisuutta ja siitä myöhemmin lohjenneita, vanhoilliset, uusheränneet ja rauhansanalaiset ym. puolestaan itälestadiolaisia. Jakohan menee sen mukaan, miten 1900-luvun alun hajaannuksessa Ruotsin Lapissa suuntajako maantieteellisesti sijoittui. Huvittavaa sikäli, että Suomessa esikoislestadiolaisuus on ollut erityisesti Etelä-Suomen liike vanhoillisiin verrattuna.
Kiehtova uutinen liikkeen kasvusta Ruotsissa perinteisen kannatusalueensa ulkopuolella, vaikka muuttoliike ja sisäinen kasvu ovatkin keskeisenä selittävänä tekijänä. Mielenkiintoista kuulla, että heidänkin parissaan silti näkyy tuo nuorten miesten herätys ilmeisesti liikkeen ulkopuolelta tilaisuuksiin ja yhteisöön tulevina.
Kiinnitin huomiota siihen, että puhuttiin jumalanpalveluksista eikä seuroista. Ruotsissahan liike on viettänyt omia ehtoollisia jo pidemmän aikaa. Suomessa vastaava päätös johti hajaannukseen ja kirkon sisälle jääneen Esikoiset ry:n syntyyn (jossa tosin osalle olisi käynyt omat ehtoolliset, mutta yhteistyössä muiden herätysliikkeiden kanssa, kun taas liikkeen valtalinja on sisäänpäinkääntyneempi).
Olen kuullut, en tiedä missä laajuudessa pitää paikkansa, että Esikoiset ry. on hiljenemään päin. Kirkosta ertaannuneet puolestaan ovat kasvussa. Uutta rukoushuonettakin kaavaillaan entisen käytyä ahtaaksi. Ja ei sekään mikään pieni ole.
Mua on kiehtoneet nämä “Suomen amissit”.
Viesti yhdistettiin ketjuun: Kristillinen usko ja psykologia ja psykiatria
Varsinaisia (esikois)lestadiolaisten “amisseja” ovat leeviläiset, joiden kesäkokoukset ovat Eurassa Honkilahden srk-kodilla 12.-13.7. Pienen ryhmän nettisivuja ovat www.koistinen.se ja www.laestadiustexter.se. Sensuroimaton Laestadiuksen postilla löytyy osoitteesta https://www.laestadiusarkivet.se/NETTIPOSTILLA.pdf.
Ruotsin Lapissa syntyi halkeama 1964, kun voimakkaasti muokattua Laestadiuksen ruotsinkielistä Evangeliepostillaa arvostelleet saarnaajat syrjäytettiin.
Rukoushuoneet täyttävä nuoriso ei tiedä näistä vaiheista mitään, koska Esikoislestadiolaiset ry:n historiankirjoitus on vaiennut niistä sen jälkeen, kun Jällivaarasta lähetetyssä lähetyskirjeessä todettiin jouluna 1964: “August Isaksson makaa sairaana kotonansa Vittangissa omissa mielipiteissään”. August Isaksson (1885 - 1965) oli tuolloin vanhin Ruotsin Lapin saarnaajista. Hän oli vedonnut edesmenneiden vanhinten opetuksiin, ettei Laestadiuksen saarnoja saa muuttaa. Yksi näistä vanhoista saarnaajista oli Frans Wettainen Parakka (1873 - 1935), jonka pojanpoika Hans-Olof Wettainen on nyt Suomen-kiertueella.
1960-luvun tapahtumista Ruotsin länsilestadiolaisuudessa kertova kirja “Hengellisen hallituksen vaiheet” löytyy sivulta www.koistinen.se (linkki: suomi).
3 tykkäystä
“Hengellisen hallituksen vaiheen ensinsyntyneessä laestadiolaisessa seurakunnassa Ruotsin Lapinmaalla” kuuluu kiehtovimpiin antikvariaattilöytöihini. En lestadiolaisuudesta täysin ulkopuolisena tullut leeviläiseen uskonkäsitykseen, mutta mielenkiintoista oli lukea noista vaiheista ja lestadiolaisryhmien eroista tämän pienen ryhmittymän näkökulmasta.
1 tykkäys
Kiitos. Minulla on ollut mainittu teos lainassa aikoinaan.
Leeviläisyydestä erosi aikoinaan sukarilaisuus. Mahdatko tietää vieläkö se on voimissaan?