Pisteet piispa Laajasalolle.
1 tykkäys
Nykyisen Israelin ja Jumalan valitun kansan suhde on analoginen Suomen evl kirkon ja Kristuksen Kirkon kanssa. Jälkimmäinen on löydettävissä ensimmäisestä, mutta ne eivät ole sama asia.
D
3 tykkäystä
Porvoon tuomiokapituli on yksimielisesti valinnut viidestä hakijasta Pedersören kirkkoherran Mia Anderssén-Löfin hiippakunnan dekaaniksi, joka vastaa mm. papiston koulutuksesta. Anderssén-Löf valittiin viime syksynä Pedersören kirkkoherraksi ja hän aloitti tehtävässä marraskuun alussa. Samasta päivämäärästä alkaen Daniel Svenfelt irtisanoutui saman seurakunnan seurakuntapastorin tehtävästä, koska oli tullut siihen tulokseen, että ei voi tehdä yhteistyötä naispuolisen papin kanssa. Tuomiokapituli poisti Svenfeltin pappisoikeudet neljäksi kuukaudeksi, mitä jatkettiin myöhemmin kahdella kuukaudella. Tämän päivän tuomiokapitulin istunnossa kuultiin Etiopiassa olevaa Svenfeltiä netin välityksellä. Keskustelu Svenfeltin kanssa kesti 1,5 tuntia. Keskustelun pohjalta kysymys Svenfeltin pappisviran jatkosta valmistellaan ja käsitellään tuomiokapitulin kokouksessa 22.6.
Notis 15/22: Dekanvalet och hörandet av Dennis Svenfelt | Borgå Stift (borgastift.fi)
1 tykkäys
Kolme uutista itäisen Euroopan eri kirkoista.
-
Kun Neuvostoliitto hajosi, syntyi kysymys, miten Neuvostoliitosta itsenäistyneiden maiden pienten luterilaisten kirkkojen edustus hoituu mm. Luterilaisessa maailmanliitossa. Baltian mailla oli omat itsenäiset kirkkonsa, mutta ainakin Venäjän, Ukrainan, Valko-Venäjän, Kazakstanin ja Georgian luterilaiset muodostivat vain yhden kirkon tai federaation. Tällä federaatiolla on edelleen yksi yhteinen edustus maailmanliitossa, vaikka kunkin maan kirkot ovat itsenäiset. Keskustelua on käyty jo pitkään, että federaatio purettaisiin ja kukin kirkko hakisi itsenäisesti jäsenyyttä Luterilaisessa maailmanliitossa - tarkoitus on ollut, että kukin kirkko tekisi ensin itse asiasta päätöksen ja sitten kaikki kirkot hakisivat yhtä aikaa LML:N jäsenyyttä. Ukrainan luterilainen kirkko on nyt sodan vuoksi tehnyt oman ratkaisunsa, eronnut federaatiosta ja hakenut LML:lta itsenäistä jäsenyyttä eikä odottanut enää muiden federaation kirkkojen päätöksiä.
Lähde: Vikerraadion Kirikuelu-ohjelma 19.6., jossa piispa Urmas Viilma kertoo tilanteesta. Viilma on LML:n neuvoston jäsen ja Itä-Euroopan alueen varapj. -
Viron apostolisen ortodoksisen kirkon pappismunkki Orenti Kampus on julkisesti arvostellut Venäjän sotaa Ukrainassa ja Venäjän ortodoksikirkkoa, ennen kaikkea sen tukea sodalle. Kampus on erotettu tehtävistään.
“Tästä lähtien ette saa toimittaa jumalanpalveluksia, salaisuuksia tai kirkollisia toimituksia, esiintyä pappina tai munkkina, käyttää liturgisia vaatteita ettekä papiston tai munkin viittaa”, kirjoittaa Tallinnan ja koko Viron metropoliita Stefanus päätöksessään vapauttaa munkki tehtävistään. “olette myös erotettu ehtoollisyhteydestä, kunnes kadutte pyhän synodin edessä.”
Lähde: Delfi Vene õigeusku kritiseerinud Tartu preestermunk visati kirikust välja. Munk: kristlik kirik on inimkonda alt vedanud - Delfi
Viron apostolisen ortodoksisen kirkon verkkosivuilla on papiston tiedot - jokaisen nimen perässä on vihkimispäivä ja yhtystiedot ja papin nimeä klikkaamalla pääsee papin omalle sivulle. Orentin nimi ja vihkimispäivä on edelleen sivulla, mutta yhteystiedot on poistettu ja nimeä klikkaamalla aukeaa sivu, jolla lukee “page not found”. Kirkon sivuilta en löytänyt minkäänlaista uutista tai tiedotetta Orentin erottamisesta tehtävästään.
- Viron metodistikirkolla (Eesti metodisti kirik EMK) oli viikonloppuna17.19.6. kesäkonferenssi ja sen yhteydessä vuosikonferenssi, jonka osallistujina ovat kirkon papit, seurakuntien edustajat ja työalojen edustajat. Jo talvella kuulin, että Viron metodistikirkossa on keskusteltu kielteiseen sävyyn Yhdistyneen metodistikirkon liberaaleista päätöksistä. Tässä vuosikonferenssissa Viron metodistikirkko päätti äänin 72 - 3 (96%:n äänten enemmistöllä) aloittaa eroprosessin Yhdistyneestä metodiskirkosta.
Lähde: EMK:n sivu: Aastakonverents 2022 – Eesti Metodisti Kirik
2 tykkäystä
Tapaus Dennis Svenfelt sai (ainakin minun mielestäni) yllättävän päätöksen: Svenfelt ei menetä pappisvirkaansa, mutta ei saa virkamääräystä Porvoon tuomiokapitulilta eli ei saa työpaikkaa pappina mistään Porvoon hiippakunnan seurakunnasta. Päätös syntyi äänin 5-2. (Tuomiorovasti Mats Lindgård ehdotti, että Svenfelt menettäisi pappisoikeutensa ja hänen vaimonsa, kirkkoherra Stina Lindgård kannatti tätä ehdotusta.)
“Vårt beslut blev att han under de här omständigheterna inte kan få nya förordnanden att sköta prästuppgifter. Men han får behålla sitt ämbete då han redan erhållit sitt straff och juridiskt kan man inte ge dubbelstraff.” (Päätimme, että näissä olosuhteissa hän ei voi saada uusia virkamääräyksiä hoitaakseen papin tehtäviä. Mutta hän saa pitää virkaansa, koska hän on jo saanut rangaistuksensa ja laillisesti ei voi antaa kaksinkertaista rangaistusta.) Rangaistuksella viitataan artikkelissa aiemmin mainittuun 6 kk:n viralta pidättämiseen.
“Svenfelt kvarstår under biskopens och domkapitlets tillsyn. Det betyder bland annat att han ska ha domkapitlets tillstånd för att bli anställd av en kristen förening eller sammanslutning, som till exempel en väckelserörelse. Det är stadgat i kyrkoordningen.” (Svenfelt pysyy piispan ja tuomiokapitulin valvonnassa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hänen on saatava tuomiokapitulin lupa voidakseen työskennellä kristillisessä yhdistyksessä, kuten herätysliikkeessä. Tämä on määrätty kirkkojärjestyksessä.)
“Vad kan han då göra med sitt ämbete?
– Utan förordnande kan en enskild präst utföra enskilda prästerliga uppdrag som förrättningar om en församling kallar. Men då ska man ha kyrkoherdens medgivande. Men han får inte vara anställd i någon form. I och med att han är präst ska han ha tillstånd av domkapitlet för alla anställningar i kristna föreningar. säger biskopen.” (Mitä hän voi tehdä virallaan?
Ilman toimitusta yksittäinen pappi voi toimittaa yksittäisiä pappistehtäviä, kuten toimituksia, seurakunnan kutsumana. Mutta silloin on oltava kirkkoherran suostumus. Mutta hän ei saa olla minkäänlaisessa työsuhteessa. Koska hän on pappi, hänellä on oltava tuomiokakapitulin lupa kaikkeen työhön kristillisissä yhdistyksissä, sanoo piispa.)
Lainaukset: Kyrkpressen.fi - Nyheter - Dennis Svenfelt behåller kragen men får inget jobb, suomennokset minun.
Minussa tämä herättää kysymyksen, saiko hän kuitenkin tavallaan kaksinkertaisen rangaistuksen. Tuo lopun teksti: koska hän on pappi, hänellä on oltava tuomiokapitulin lupa kaikkeen työhön myös esim. herätysliikkeissä. Jos häneltä olisi otettu pappisvirka kokonaan pois, hän voisi siis ilman tuomiokapitulin lupaakin saada vaikkapa teologin viran (ilman oikeutta pappistehtäviin toki) vaikkapa herätysliikkeessä saarnaajana ja opettajana, mutta nyt kun hänellä on pappisvirka, häntä ei voida palkata edes tällaisiin tehtäviin ellei tuomiokapituli anna lupaa.
6 tykkäystä
Piispa emeritus Jorma Laulaja (81) on kirjoittanut parikin kirjaa aivan hiljattain.
Ilkka-Pohjalainen -lehden haastattelusta pieni poiminta:
Laulajan mielestä suvaitsemattomuutta on ainakin yhtä paljon niissä, jotka sanovat olevansa liberaaleja, kuin niissä, joita sanotaan konservatiiveiksi. Sopusointua rikkovat liian monet vastakohtaisuudet.
Hän sanoo, että nykyisessä hallinnollisessa muodossaan kirkko ei ole oikein tähän aikaan sopiva seilaaja.
– Se vajoaa hiljaa suohon, ellei tapahdu jokin suuri herätys. Mutta se ei tapahdu Kirkkohallituksen strategiana, vaan nousee alhaalta päin. Silloin alkavat vähitellen murtua myös hallinnon seinät.
Hän ennustaa, että kirkko hajoaa erillisiksi jumalanpalvelusyhteisöiksi. Vain Jumala tietää sen jälkeisen tulevaisuuden.
– Totean kirjassa, että Jumala ei kirkkoaan hylkää, eikä kirkko lopu. Mutta Jumala voi nähdä, että te olette niin laiskistuneet ja riitaantuneet, että aloitetaan peli uudestaan. Sitten tulee uusi sukupolvi, joka tekee sen uudella tavalla.
Lehtijuttu on vähän hajanaisella tavalla tehty, ikäänkuin piispa olisi heitellyt irrallisia lauseita. Mutta mielenkiintoinen haastattelu silti. Tuossa lainaamassani kohdassa Laulajalla on aika samansuuntaisia ajatuksia kirkon tulevaisuudesta, mitä olen täällä esittänyt. Varsinkin se, että todennäköisesti yhteisöjä tulee lisää ja organisaatio löystyy.
1 tykkäys
Ensi viikonloppuna pidetään sekä suviseurat että herättäjäjuhlat. Minulla on jäänyt mieleen, että aikaisemmin ne olisi pidetty peräkkäisinä viikonloppuina, mutta jostain syystä ne ovat nyt samanaikaisesti. Tuskinpa paljonkaan on semmoisia, jotka haluaisivat käydä ehdottomasti molemmissa.
Itselleni televisio on samanlainen media kuin muutkin, oleellista on sisältö.
– Jorma Hentilä
Herättäjäjuhlilla järjestetään myös sateenkaariseurat, joissa puhuu piispa emeritus Wille Riekkinen.
Niinpä tietysti.Tervemenoa!
Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen valtakunnallinen Evankeliumijuhla järjestetään tänä vuonna ensi kertaa vuonna 1918 perustetun Karkun evankelisen opiston mailla Rautaveden rannalla Sastamalassa.
Kansanlähetyspäivät järjestetään liikkeen opistolla Hausjärven Ryttylässä, kuten jo monena vuonna ennen koronaa. —Juhlilla puhuu Länsi-Japanin evankelis-luterlaisen kirkon entinen johtaja Shinji Ishizaki sekä Jeesukseen Messiaana uskovien eli messiaanisten juutalaisten parissa työtä tekevä Joel Goldberg.
Näissä taitaa vaikuttaa se, että jotkut kesäjuhlat ovat määritelmän mukaisesti aina juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, jotkut taas heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Vuodesta riippuen nämä voivat olla sama tai eri asia.
1 tykkäys
Samana viikonloppuna on myös nuo artikkelissa mainitut Sleyn evankeliumijuhlat Karkussa, kansanlähetyspäivät Ryttylässä ja vielä Vapaakirkon kesäjuhlat Tampereella. Myös SLEFin evangelifest on samaan aikaan Helsingissä.
Lisäys:
Kansanlähetyspäivät on heinäkuun ekana viikonloppuna ja evankeliumijuhlat juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, joten nekin ovat joskus päällekkäin, joskus peräkkäin. Niillä on ymmärtääkseni myös paljon yhteisiä kävijöitä, jotka toivoisivat, että ne olisivat aina eri aikaan.
5 tykkäystä
Luin tuon artikkelin. Mietin (taas kerran) miksi juuri SLEY nostetaan esiin naisten pappeudesta; vain Sleyn kohdalla mainittiin / kysyttiin, miksi juhlilla ei nähdä naispuolisia pappeja puhumassa. Ei nähdä myöskään kansanlähetyspäivillä eikä varsinkaan lestadiolaisten juhlilla. Miksi niiden kohdalla asiasta ei mainittu, mutta kyllä Sleyn?
6 tykkäystä
SLEF:in juhlat tuntuvat unohtavan jopa kristilliset mediat, kielimuuri on näköjään maassamme syvä. Tässäkin kohtaa harmi, että korona sotki asioita pari vuotta, täksi vuodeksi olisi ollut hyvä järjestää kaksikielinen evankeliumijuhla. Tuleehan Sleyn ja Slefin lähdöstä omille teilleen tänä vuonna sata vuotta.
6 tykkäystä
Mitä on lohtuhieronta? Herättäjäjuhlien ohjelmassa on lohtuhierontaa.
1 tykkäys
Ihan tavallista hierontaa, otaksun. Juhlien teemana on Lohduksi toisillemme ja paikallinen hierojakoulu tarjoaa hyväntekeväisyyshierontaa jonka tuotot menevät Ukrainalle.
2 tykkäystä
Itse en todellakaan ole lähdössä herättäjäjuhlille. Lohtuhieronnasta löysin seuraavan:
2 tykkäystä
Vaihteeksi taas mukavia uutisia.
– Ajatus yhteistyöstä syntyi Alppilan kirkossa maaliskuussa järjestetyn Ukrainan rauhanrukouksen yhteydessä. Katolinen kirkko oli mukana sitä toteuttamassa. Kirkkokahveilla isä Jean Claude Kabeza kertoi seurakuntamme papeille, että heillä on tilaongelma, Kallion kirkkoherra Riikka Reina kertoo.
Afrikkalaisen yhteisön juhlamessussa oli kesäkuussa noin 400 ihmistä ja yli sadan mennään aina. Meillä on seurakunnassa 82 eri kansallisuutta ja runsaat 5000 jäsentä, joten afrikkalaisyhteisö on suuri.
Taitaa olla parempi osallistumisprosentti kuin suomalaisilla luterilaisilla.
Olemme sopineet siitä, että molempien messut ovat kaikille avoimia tilaisuuksia. Emme peri katoliselta seurakunnalta tilavuokraa, mutta he vastaavat itse siivouksesta ja suntiopalveluista messujen yhteydessä. Heille myös sopivat seurakuntamme suvaitsevaisuutta korostavat pelisäännöt, Reina sanoo.
Mitähän lienevät käytännössä “seurakuntamme suvaitsevaisuutta korostavat pelisäännöt”, jotka sopivat katolisille.
Jutussa oli linkki afrikkalaistaustaisten katolilaisten yhteisön nettisivuille, https://accfinland.com/ joka mielestäni pikavilkaisulla antaa kuvan suhteellisen liberaalista, evankeliumin sosiaalis-yhteiskunnalliseen puoleen keskittyvästä ryhmästä. Katolilaisuushan on painotusversioissaan hirveän monimuotoinen kirkkokunta, josta löytyy myös yllättävän liberaalia porukkaa. Seurakunnassa ja messussa käyminen on toki silti aina positiivinen asia ja hienoa, että tällainen aktiivinen joukko Helsingistä löytyy. Varmasti toimivat omalla paikallaan suolana ja valona maailmassa.
2 tykkäystä
Katolisia messujahan on järjestetty pääkaupunkiseudulla jossain muissakin luterilaisissa kirkoissa. Taidettiinpa joskus suunnitella kolmatta seurakuntaakin, Vantaalle…
Seurakuntakeskusten ulkopuolella diasporassa eli kauempana omasta kirkosta on messuja vietetty ortodoksisissa ja luterilaisissa kirkoissa jo vuosikymmeniä.
Varmaankin naiskirkkoherra ja sateenkaarimessut, joita Kallion seurakunnassa on järjestetty säännöllisesti pitkään. En kyllä tosin usko, että mikään katolilainen ryhmä näitä hyväksyy, mutta tilankäytössä niistä ei ole haittaa.
Kirkkokuntien välinen yhteistyö on tuttu asia. Meidänkin seurakunnan pientä paikalliskirkkoa annetaan pienen koptikristittyjen seurakunnan käyttöön. Toisaalta Helsingin Meilahden luterilaisen kirkon remontin aikaan 90-luvulla seurakunta pääsi viereiseen katolilaiseen Pyhän Marian kirkkoon muutamiksi viikoiksi.
3 tykkäystä
Toimi myös toiseen suuntaan: 80-luvulla P.Marian kirkon remontin aikana katoliset messut pidettiin Meilahden kirkossa.
3 tykkäystä
Kävijämäärissä jäätiin tavoitteista useilla luterilaisilla kesäjuhlilla viime viikonloppuna. Sää oli mitä mainioin, mutta taisivat päällekkäiset juhlat syödä toinen toisiltaan kävijöitä. Herättäjäjuhlat jäivät eniten kävijätavoitteistaan (11 000 ilmoitettua kävijää, kun julkaistu tavoite oli 20 000, eli jäi vajaaksi 9000 henkilöä tavoitteesta), Kansanlähetyspäivät jäivät tavoitteesta 1000 henkeä (tavoite 7000) ja Evankeliumijuhlat 2000 henkeä (tavoite 10 000). Suviseuroilla kävijöitä ilmeisesti riitti reilusti.
Useat tapahtumat raportoivat nettilähetysten kuuntelijamäärien kasvusta. Välttämättä se ei kuitenkaan tässä tapauksessa kerro tapahtumien tavoittavuuden kasvusta, vaan saattaa selittyä silläkin, että nykyään yhä useampi pystyy kuuntelemaan tapahtumassa mukana ollessaankin ohjelmaa puhelimensa kautta. Läheskään kaikki nettikäyttäjät kun eivät ole tapahtumakävijöiden lisäksi olevia henkilöitä, vaan moni paikan päälle tuleva kuuntelee ohjelmaa juhliin matkatessaan, sieltä poistuessaan tai juhlilla kaiuttimien kantomatkan ulkopuolella ollessaan. Nykyisin useammalla kuin etäyhteyksiä kehittänyttä korona-aikaa ennen, on hyvät kuulokkeet puhelimessaan etäyhteyksien seuraamista varten.
2 tykkäystä