Voihan pyhä lehmä sentään … Jaa, että uusmarttyyreja… Tämä oli kai odotettavissa patriarkka Kirillin kummallisuuksien jälkeen. Mitähän seuraavaksi?
Lisään vielä: Venäjän kielen ymmärrykseni on rajallinen, joten en ole varma ymmärsinkö lukemani oikein. Tämän kyseisen papin mielestä siis on oikein kunnioittaa Stalinia, koska hänen ansiostaan Kirkko sai uusmarttyyreita?? Neuvostoajan usmarttyyrien kunnioitus on mielestäni täysin oikein, mutta Stalinin kunnioitus marttyyrien tuottajana menee jo yli käsityskykyni.
Siitä olen toki tiennyt, että moni iäkkäämpi Neuvostoliitossa asunut henkilö haikailee neuvostoaikoja, jolloin “työtä riitti kaikille”. Mutta papistolta tällainen ajattelu on uutta.
Joo, ei meilläkään Neron, Diocletianuksen, Šapur II:n, Elisabet I:n tai Hitlerin patsaita taideta kirkon toimesta pystytellä, vaikka kukin heistä on pidentänyt kirkon martyrologiumia moninaisilla nimillä…
Molemmat tapahtuneet heinäkuussa. Kun tuon Nurmijärven riparin leiriläisten kuvauksia lukee nousee hiukset pystyyn, jopa niin että lukekoon kukin itse, en tänne lainaa. Jyväskylän uutinen osittain maksumuurin takana, mutta Nurmijärvellä toiminta näyttää liittyneen jopa seksistisiin vitseihin ja yhteispaljuiluun. Mikä ihme saa papit toimimaan noin.
Onpas valitettavaa. Itse en niin järin yllättynyt kuitenkaan ole. Muistan lukeneeni häneltä jotain vastaavaa pahan puolelle asettumista jo aikaisemmin.
Minä olen. Paavihan sanoi Kirillille jotenkin siihen tapaan, että tämä ei voi ryhtyä Putinin messupalvelijaksi. Ja sitten paavi itse ryhtyy sellaiseksi
Jos paavi on tosiaan lausunut puheessaan seuraavaa:
"
– Älkää koskaan unohtako, että olette suuren Venäjän perillisiä: pyhimysten, hallitsijoiden, Pietari I:n ja Katariina II:n Suuren Venäjän, tuon suuren valtakunnan, valistuneen, suuren kulttuurin ja suuren inhimillisyyden Venäjän." (Lihavointi minun)
En voi syyksi ymmärtää muuta kuin sen, että taitaa Vatikaani olla tosi paljon velkaa Venäjälle.
Jos Venäjällä on joskus muinoin ollut valistuneita ja inhimillisyydestä jotakin ymmärtäneitä yksittäisiä kulttuurihenkilöitä (esim. Dostojevski) niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että tuo maa on toiminut naapureitaan kohtaan äärimmäisen epäinhimillisesti imperialistisissa hankkeissaan viimeiset 500 vuotta. Eikä ole tässä suhteessa valistunut pätkääkään siinä 500 vuodessa, todisteena sotarikokset Ukrainassa.
Olen yrittänyt tulkita/ymmärtää tämän nykyisen paavin välillä kummallisia kannanottoja, mutta nyt en edes aio yrittää ymmärtää. Ryhtyminen Putinin Venäjän nuoleskelijaksi siirtää hänet toiseen todellisuuteen.
Jos tämä on julkaisukelvotonta, niin heittäkää mut tauolle. Ukrainassa ja Venäjällä riittää minulle seurattavaa.
Tässä on nyt suuri vaara, että kirjoitukseni ymmärretään väärin, mutta yritän silti.
Ensin selvennän, että pidän Venäjän nykyisiä toimia kammottavina niin omien rajojensa sisällä kuin myös rajojensa ulkopuolella. Myös Venäjän nykyinen poliittinen ja kirkollinen johto kauhistuttaa minua.
Kammottavuuksista huolimatta minua hämmentää se, että kaikki Venäjään liittyvä nähdään nyt pahana. Vähänkin historiaan perehtynyt on tietoinen epäinhimillisyyden, imperialismin ja kommunismin hedelmistä itänaapurissa. Kaikissa maissa on kuitenkin sekä hyvää että huonoa, on pyhiä ja pahoja. Huomaan itsekin kuinka oma kokemukseni on muuttunut ristiriitaiseksi; saanko edelleen arvostaa venäläisiä pyhiä, kirjailijoita ja kuvataiteilijoita? Pitääkö venäläistaustaisten pyydellä olemassoloaan anteeksi? Asiat eivät ole koskaan täysin mustavalkoisia, vaikka on inhimillistä että asiat näyttäytyvät niin.
En tarkoita tällä kritisoida kenenkään edellä kirjoittaneen ajatuksia. Paavin hyvin omituinen puhe vain herätti ajatuksia.
Pietari Suuren ja Katariina Suuren nostaminen ihannehallitsijoiksi on kyllä aikamoista. Toki ovat tietyllä tavalla ruukattu laskea valistuneiksi itsevaltiaiksi, mutta olivat kyllä melkoisesti muutakin.
Erityisesti Katariina Suuri on ongelmallinen, koska juuri hänen aikanaan Venäjä laajeni Krimille ja hän myös pyrki ukrainalaisten venäläistämiseen. Ja onkin siksi ihanteeksi nostettu Venäjällä, kun Ukrainassa poistetaan myös hänen patsaitaan.
Ei kai Krimille laajeneminen mikään ongelmakohta sinänsä ole. Eikös se vallattu tataareilta, joiden talous perustui käytännössä orjakaupalle? Hekin olivat siellä aika uutta porukkaa; muistaakseni 1400-luvulta lähtien?
Rohkenen uskoa, että naapurien ja keskieurooppalaistenkin kokemista hävityksistä huolimatta eniten Venäjän valtaapitävistä ovat aikojen saatossa kärsineet venäläiset itse. Esimerkkejä valloilleen päässeestä tsaaritason hulluudesta tulee mieleen ainakin jo Iivana Julman opritshninasta asti.
Olen kasvanut paikkakunnalla, joka on venäläisten toimesta kertaalleen suomalaisittainkin poikkeuksellisen perusteellisesti hävitetty. Tapahtuneen muisto on edelleen todella vahva osa kotiseutuidentiteettiä ja varmasti selkein paikallisväri koulun historianopetuksessa. Oman sukuni tilan vanhat rakennukset ovat edelleen olemassa, ja ne on rakennettu kasakkajoukon poltettua aiemmat. Mutta vaikka sama meininki jatkuu Ukrainassa edelleen, ei se vähennä venäläisten kulttuurisaavutusten arvoa ja upeutta. Ihan hoopoa olisi ruveta tämän takia vierastamaan jotain Tshaikovskia ja Dostojevskia.
… Jaa, että uusmarttyyreja… Tämä oli kai odotettavissa patriarkka Kirillin kummallisuuksien jälkeen. Mitähän seuraavaksi?