Aaltolan osallistumisesta voi olla montaa mieltä, mutta jännä juttu ettei ketään ole täällä häirinnyt se, että SLEY:n kesäjuhlilla oli puhujana Perhon ev. lut. seurakunnan ex-kirkkoherra, jolla ei ole klassisen kristinuskon/Raamatun tunnustamaa virkaa. Aaltolan jutut kuuluvat maallisen regimentin puolelle, enkä jaksa niistä sen enempää, mutta hengellisen regimentin puolella SLEY:n toiminnassa hämmästeltävää riittää - ainakin näin hedbergiläiselle luterilaiselle.
Kuulisin mielelläni miten foorumin SLEY-järjestöväki tähän suhtautuu? Onko kyseessä kansankirkollisuuden pitkä jatkumo, jossa lopulta myös herätysliikkeet antavat hiljalleen periksi kaikkien muiden tavoin. Jos kyse on jostain muusta, niin mistä?
Myönnän kyllä ongelman, mutta mitäs maallikkona vailla vaikutusvaltaa teet? Eikä LHPK ainkaan tarjoa vaihtoehtoa korkeakirkollisuudellaan siitä kumpuavine eri käsityksineen, joista olemme väsyksiin saakka puhuneetkin ja minulle ylipääsemättömällä pitäytymisellään evoluutioteoriaan.
Maallikot ja jäsenistö voisi ottaa enemmän kantaa ja vaikuttaa asioihin. Onhan se aika keskusjohtoinen liike nykyään, muttei sen niin tarvitsisi olla.
Olen itsekin vielä jäsen ja siteitä liikkeeseen on paljon ja toivonkin, että saatte asianne hoidettua. Yksi ihan konreettinen juttu olisi talouden laittaminen kuntoon, koska on vaikeampi kiinni raamatullisesta linjasta jos on riippuvainen emokirkon almuista. On aivan selvää, että kansankirkosta tuleva rahoitus kuivuu kokoon. Meillä luterilaisilla on jonkin verran haasteita itsenäisyyden opettelussa ja kymmenysten maksamisessa. Olisi parempi hallita kuluja ja tuloja ennen kuin vääjäämätön tapahtuu. En usko, että herätysliikkeet (tai ainakaan sley, kl, sro, lsry) voivat muutenkaan jatkaa kansankirkossa pidemmän päälle. Niille tullaan näyttämään ovea. Mitä nopeammin tämä ymmärretään ja aloitetaan varautuminen, sen parempi.
LHPK:n korkeakirkollisuus on seurakunta- ja messukeskeisyyttä. Oikein raamatullista ja luterilaista
Ehkä asiaa selittää se, että en tiedä onko kukaan foorumikirjoittelija ollut tänä vuonna Evankeliumijuhlilla ja siten asiasta tietoinen. Itse en ollut. Tarkoitatko naispappia? Ja ihan opetuspuhetta, ei jotain haastattelua tms? Yksillä eviksillä on aiemmin ollut naiskirkkoherra haastateltavana Sleyn ja paikallisseurakunnan hyvästä yhteistyöstä paikkakunnallaan, ei pitänyt mitään hengellistä opetusta. Jos naispappi kutsutaan opetusta pitämään, on kyseessä merkittävä linjanmuutos joka on mennyt ainakin itseltäni täysin ohi, en ole kuullut keskustelua asiasta. Tosin itse teen yhteistyötä naispappien kanssa, eli asia ei olisi mulle ongelma, mutta olisi iso muutos ja sellaiset pitää pohjustaa huolella.
En ollut minäkään paikalla. Ja kyllä, tarkoitan naispappia.
Vissiin oli jokin haastattelu, mutta itse pitäisin rajoja tarkemmin ja visummin kiinni. Ymmärrän, että kohteliaita välejä pitäisi vaalia (Hebr 12:14). Tällainen ei kuitenkaan ole oikea tapa, koska mieluummin olisi tiukka kuin löysä, varsinkin kun periksiantaminen on niin yleistä meille nykykristityille. Niin elämässä kuin opissa. Enkä siis tarkoita vain sley:tä vaan meitä kaikkia. Ihan kaikkia.
Haluat että maallikot vaikuttaisivat enemmän. Olet itsekin jäsen, mutta toivot että “te” eli muut saavat asiat hoidettua. Yrititkö/yritätkö vaikuttaa itse, kun kerran jäsen olet?
Olen minä aikoinani yrittänyt, mutta liian vähän ja liian vetelästi. Jos olisin yli 20 vuotta sitten ymmärtänyt sen minkä nyt ymmärrän, olisin varmasti toiminut toisin (tai no mistä minä tiedän olisinko). Oppia ikä kaikki. Päädyin Lähetyshiippakuntaan sen vuoksi, että Jumala pysäytti minut todella rajusti. Ilman vaikeita elämänkokemuksia olisin todennäköisesti jatkanut Sleyssä, puhunut toimintamahdollisuuksista ja tölvinyt Lähetyshiippakuntaa.
Päätin, että ensi vuonna en enää maksa Sleyn jäsenmaksua ja saniksenkin tilauksen lopetin vähän aikaa sitten. Olen myös eronnut valtiokirkosta. Panokset ovat nyt ja jatkossa Lähetyshiippakunnassa ja koen, että täältä käsin on hankala vaikuttaa Sleyhyn mitenkään. Ei minulla silti ole mitään syytä toivoa Sleylle mitään pahaa, päinvastoin. Yritän pitää Sleyn ja muiden herätysliikkeiden puolta aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Myös Sleyn saama kura julkisessa keskustelussa tuntuu todella pahalta. Kun laittomuus lisääntyy ja monien rakkaus kylmenee, niin meillä (klassisilla) kristityillä olisi syytä tiivistää rivejä (vaikkakin noin muuten riitelisimme teologiasta, kirkosta ja taloudesta).
Vaikken olekaan jatkossa sleyläinen, niin tulen aina olemaan evankelinen. Eniten on ikävä Siionin Kannelta.
Kyse oli ainakin tapahtuman nettisivujen mukaan tapahtuman avajaistilaisuudesta, jossa haastateltiin paikallista kunnanjohtajaa ja kirkkoherraa. Vakituisen kirkkoherran sijasta haastattelussa oli mukana tapahtuman ohjelman mukaan seurakunnan vt kirkkoherra, joka puolestaan oli nainen. Seurakunta voi itse nimetä vt kirkkoherran haastatteluun, johon on pyydetty haastateltavaksi seurakunnan kirkkoherraa. Tahtotila valtakunnallisilla Evankeliumijuhlilla on perinteisesti ollut toimia yhteistyössä paikallisen seurakunnan kanssa, mikä käytännössä näkyy mm. juuri siinä, että vähintään joku edustaja paikallisesta seurakunnasta myös esittää tervehdyksen juhlakansalle.
Helsingin katolisen hiippakunnan emerituspiispa Teemu Sippo on muuttanut takaisin Suomeen Saksasta, jonne hän alkuvuodesta muutti sääntökuntansa luostariin. Ei ollut kuulema luostarissa tarpeeksi mielekästä tekemistä.
Hyvä asia sikäli, että hiippakunnassa on taas emeritus piispa, kun varsinaista piispaa odotetaan vuodesta toiseen…
Sikälikin hyvän mielen uutinen, että emerituspiispalla siis terveys kuitenkin niin hyvä, että tekemisen puute vaivaa ja sille pystyy Suomessa jotain tekemään!
"Kirkkoa arvostellaan, Jumala on paitsiossa! Eikö Jumala enää kelpaa nykyihmiselle? Ollaanko me hävitty tää peli, Tartsa?
– Ei todellakaan! Täähän on Jumalan peli. Me pelataan ihmisten peliä, Jumala hoitaa omat hommansa. Eikä me pelasteta Jumalaa, Jumala pelastaa meidät. Joku kulttuuri saattaa tuhota itsensä tai joku joukko voi tehdä itselleen pahaa kieltäytymällä olemasta Jumalan armon vastaanottaja. Ihmiset voivat pilata paljon, mutta kuitenkin tämä on kaikkivaltiaan käsissä koko juttu. Hän tietää, miten se menee. Me vaan synnytään, eletään ja kuollaan pois."
Tapasin Tarvon muutaman kerran kun oltiin töissä samassa Harjun seurakunnassa. Vaimonsakin kanssa juttelin kerran verenluovutuksessa. Kiitollinen olen että sain hieman oppia Tarvoa tuntemaan.
Ja musiikki, muistot kantautuvat varhaisteini-iästäni asti. Muistan monta kappaletta ulkoa.
Kiitos Tarvo julistuksestasi, musiikistasi ja positiivisuudestasi. Soita ja laula Taivaassa uusin voimin.
Ei ole minun juttuni myöskään, vaikka Tarvon ikäluokkaa muuten ehkä olisin. Mutta kuten puuhastelu-ketjuun kirjoitin, on vanhurskaan sairaus ja kuolema aina traagista, jos on jumalattomankin. Tiedän yli puolta nuorempienkin gospel-laulajien kuolleen viime aikoina, musiikin joka minua paljon enemmän koskettaa kuin ikäihmisten gospel. Hengellisen musiikin maultani olenkin kolmekymppinen.
Juttu on vielä maksumuurin takana, mutta kyllä tästä vielä muuallekin tulee tietoa. Mielenkiinnolla odotan, mitä “piispan kaitsenta” tarkoittaa tässä tapauksessa.
Itänaapurissa, Velikije Lukin kaupungissa lähellä Valko-Venäjän ja Latvian rajoja, on viime viikolla paljastettu monta metriä korkea generalissimus Stalinin muistomerkki. Paikallinen ortodoksipappi siunasi patsaan ja puhui tilaisuudessa, mainiten Stalinin toki aiheuttaneen kirkolle paljon pahaa, mutta “nyt meillä on sitten suuri joukko uusmarttyyreja”.
Nähtävästi tämä ei nyt kuitenkaan edustanut kirkon virallista linjaa, koska kyseisestä papista on aloitettu kirkollinen tutkinta ja hänen puheensa julistettu “henkilökohtaiseksi kannanotoksi”.
