Kyllä. Länsimaissa yleensä, ja Suomessakin syntyvyys on hälyttävän pientä. Mistä kaikista seikoista tuo sitten johtuu? Ja mitä asialle voi tehdä, jotta me suomalaiset itse voisimme hoitaa väestömme supistumisen ja kääntää sen riittävään nousuun?
Tämä ei koske ainoastaan Suomea, eikä ainoastaan ns. länttä. Koko maailman tasolla luku oli vuonna 2018 tasoa 2,4 ja laskee edelleen. Hyvin pian voimme siis sanoa, että maailman väkiluku kasvaa vain eliniän pidentymisen kautta.
Maailmanpankin tilastosta voi katsella tilannetta maakohtaisesti.
Afrikan maissa tuo syntyvyysluku on 3 ja 7 väliltä, muualla vähemmän. Jos tilanteessa ei tapahtu oleellisia muutoksia, niin vuosisadan loppuun mennessä suurin osa maailman ihmisistä on afrikkalaisia.
Myös Suomessa. Ainakin pääkaupunkiseudulla.
Tässä ei voi välttyä ajatukselta, että oma yhteiskuntamallimme, joka perustuu erikoistuneeseen työntekoon, joka puolestaan vaatii erityisosaamista ja sitä kautta runsaasti opiskelua, ei erityisesti kannusta perheitä hankkimaan lapsia.
Erityisesti, jos älykkäiden ihmisten opiskelu ja perheen perustaminen venyy kovin kovin pitkälle, ei lopputulos voi olla hyvä perhekoon kannalta ja sitä kautta asiat luisuvat pitemmällä tähtäimellä auttamatta huonompaan suuntaan.
Ja jos matalammin koulutettu väki saa aina pelätä työttömyyttä, ei sekään ole omiaan kannustamaan lasten hankkimiseen.
Näille asioille pitäisi vähitellen alkaa tekemään jotakin.
En oikein usko, että naisten tasa-arvo on asia, joka olisi merkittävästi pienentämässä perhekokoja, vaan kyllä se on paljon suuremmassa määrin sen tulosta, että yhteiskunnan rattaiden pitäminen pyörimässä on liian kuluttavaa. Eli hyvinvoinnin rakentaminen tuhoaa väestörakenteen. Tämähän toistuu kaikissa teollisuusmaissa.
Toisaalta Afrikassakin trendi on kautta linjan laskeva, jopa Nigerissä, jossa tällä hetkellä syntyy 6,9 lasta naista kohti. Aika näyttää, kuinka nopeasti se laskee.
Jos jäädään odottamaan, että aika näyttää nouseeko syntyvyys meillä, voidaan joutua todella pahoihin ongelmiin.
Jonkun tarvitsisi varmaan tehdä jotakin. Asia ei hyssyttelyllä ainakaan parane.
Nainen synnyttää, ei mies. Mitä enemmän naisilla on muita tehtäviä kuin lasten synnyttäminen ja hoivaaminen, sitä vähemmän lapsia syntyy. Se on ihan loogista. Lisäksi feminismi vaikeuttaa parisuhteiden syntymistä. Kaikki naiset eivät pidä multitaskingista työ-opiskelu-lapset vaan jättävät leikin sikseen lasten osalta. Niiden hankkiminen kun ei ole pakko hyvinvointivaltiossa, työnteko ja opiskelu taas on ellei halua elää köyhyysrajalla.
Niin tosiaan. Ja jos parisuhteiden kestävyys on myös epävakaa, on nainen heikoilla, jos hän tinkii paljon omasta urastaan. Jos parisuhde, jossa nainen on keskittynyt yksinomaan perheensä huoltamiseen, päättyy, naisella ei ole muuta mahdollisuutta kuin yrittää hankkia uusi mies elättäjäksi. Kyllä tuossa on hyvä pontti, mitä tuossa sanoit.
Ja tuossa on ongelma, joka pitäisi ratkaista jollain aivan muulla tavalla kuin tuomalla ulkomaista työvoimaa Suomeen, koska se tie vie kansamme tuhoon.
Ideaalista perheille olisi, jos kristillinen arvomaailma olisi keskeisemmällä paikalla miehen ja naisen elämässä. Induvialismi johtaa paljon helpommin parisuhteiden hajoamiseen siinä vaiheessa, kun arki tulee vastaan.
Nykyfeminismi ei saa enää aikaan muuta kuin silkkaa pahaa.
Näin hienoa on seksuaalirikosten uhrien kohtelu tietynlaisissa maissa. Nyt voidaan jo alkaa hieman yleistämäänkin, kun oikein valtionhallinto näyttää olevan tapahtumien lähteenä.
Eli jos halutaan huononta reippaasti naisten asemaa pitemmällä tähtäimellä, niin silloin kannattaa ottaa vastaan paaaaljon miespuolisia siirtolaisia näistä patriarkaalista yhteiskunnista. Täytyy myös muistaa se, että aika moni kyseisenlaisessa yhteiskunnassa/uskonnollisessa ilmapiirissä kasvanut nainen haluaa muittenkin naisten olemaan yhtä alistettuja kuin he itse. Eli he alistavat muita naisia, koska heitä itseään on alistettu.
Mitä enemmän seuraan tietyistä kehitysmaista tulevien siirtolaisten vastaanoton aiheuttamia vaikutuksia eurooppalaisiin yhteiskuntiin, tulen yhä vakuuttuneemmaksi siitä, että siirtolaisten vastaanottoa täytyy rajoittaa mahdollisimman paljon mahdollisimman nopealla aikataululla.
Ruotsin tilanne on jo hirveä. Rikollisuus on kasvanut järkyttävissä määrin useissa suurissa kaupungeissa. Ja erityisen huolestuttavaa on se, että monet liberaalit poliitikot kieltäytyvät tunnustamasta näitä vakavia ongelmia. Äskettäin Jimmie Åkessonia kehotettiin muuttamaan puolueensa jäsenistön kanssa Unkariin erään toisen poliitikon toimesta. Vihervasemmisto ideologioineen aiheuttaa kenties korjaamattomat vahingot yhteiskunnille.
Jollei nyt kukaan sentään halua mitään Hitlerin kaltaista johtajaa uudestaan johtamaan maata tai maita Euroopassa, niin ei tämä nykyinen kehityskulku lähes tulkoon täysin päinvastaisella yhteiskunnallisella rakentamisellakaan ole luomassa mitää hyvää yhteiskuntaa, vaan pitkällä tähtäimellä se raunioittaa maan kuin maan.
Vaikka Tukholmassa tarjottaisiin moninkertaista palkkaa nykyiseen työhöni, en muuttaisi sinne mistään hinnasta. Mikä asuinpaikka se sellainen on, jossa ei voi kadulla liikkua turvallisesti pelkäämättä ryöstöä? Mikä paikka se sellainen on, jossa käsikranaatti nakataan sisälle asiakkaita täynnä olevaan ravintolaan? Mikä paikka se sellainen on, jossa 12- vuotias koiraa ulkoiluttava tyttö ammutaan hengiltä??? […ja jossa lehdistö kirjoittelee tapahtumasta otsikoita: ‘hän oli väärässä paikassa väärään aikaan’… (toim huom: ainoat tyypit, jotka olivat väärässä paikassa väärään aikaan olivat gansterit, jotka tytön ampuivat. -> he olisivat kernaasti voineet hengailla kaupungin kaduilla… Timbuktussa??)]
“part and parcel of living in a big city these days” niin ja muistetaan myös epäonnistunut kotoutus ja kaikki mitä siitä seuraa…
Ajelin eilen aamulla asioillani ja kuuntelin YLE:n ohjelmaa, jossa joku keskustelija päivitteli sitä, miten Ruotsissa on moninkerroin enemmän muukalaistaustaisia ihmisiä kuin Suomessa, että kyllä Suomenkin pitäisi…
Niinpä.
Toinen (ilmeisesti tillastoihin ja talouteen perehtynyt keskustelija) kertoili, että ne maahantulijat, joiden syy on ollut työ tai opiskelu, sijoittuvat yhteiskuntaan ja alkavat maksaa myös veroja, mutta muiden syiden vuoksi tulevateivät paranna huoltosuhdetta vuosiin jos koskaan. Niin että suhtautumista maahanmuuton kasvattamiseen ei voi perustella taloudellisesti, vaan enintään poliittisesti eli kuinka paljon Suomen tulee ottaa hoitaakseen maailman köyhyydestä ja kurjuudesta.
Nyky-Suomessa kun ollaan Liittovaltio EU:n pieni osavaltio (Päätellen siitä että Bryssel ottaa tuhansia miljardeja lainaa mun ja lasteni maksettavaksi, ja sanelee myös montako tuhatta elätettävää meidän on otettava Välimeren eteläpuolelta entisten lisäksi) ei oikein jaksa uskoa tuohon EU-uskonnon epäjumalaan, että näin olisi hyvin.