Onko tässä tapauksessa tuollainen lähestymistapa uskottava? Laajasalo kuitenkin on vuosikymmeniä ollut tekemisissä voi sanoa aivan erityisesti tuon Raamatun kohdan kanssa.
Näissä piispojen kannanotoissa nimenomaan lähdetään tuomitsemaan Raamatun vakavasti ottavat. Ei esimerkiksi niin, että kannanotto olisi neutraali mallia Räsäsellä on oma tulkinta ja joillakin toisilla toisenlainen. Ei vaan piispat tuomitsevat. Joka on ok vain, jos faktat myös ovat kunnossa.
Ja kyllä tämä tapaus on laittanut itseni nyt kunnolla miettimään haluanko olla ev. lut. kirkon jäsen. Voin sietää sen, että sen piirissä on myös niitä, jotka eivät ollenkaan ota Raamattua vakavasti. Sitä en voi sietää, että kirkollinen yhteisö lähtee tuomitsemaan totuuteen perustuvaa Raamatun tulkintaa.
Kysymykset homoista eivät ole minulle millään muotoa relevantteja asiaan. Ainoa näkökantani on, että kysymys saa aivan liikaa huomiota niiltä, joita se ei koske. Kun olisi niitä asioita, jotka koskevat itseä. Yleisesti kuitenkin en halua olla osana uskonnollista yhteisöä, jossa ei ole selkeää, että Raamattu ohittaa automaattisesti omat mielihalut siinä mitä kohti kilvoitellaan.
Hänen perustelunsa perustuu vuosikymmeniä sitten tutkimuksessa vääräksi todettuun. Keskustelua hän ei halua käydä.
Minun kokemukseni maallisen puolen suuremmista johtajista on, että on harvinaista, että heistä joku olisi hyvä johtaja. Useimmat elävät kivaa egotrippiä ja vähät välittävät siitä henkisestä väkivallasta, jota vääryyksillään aikaansaavat. Koska se ei ole olennaista. Olennaista on itse olla isossa roolissa ja päättävässä positiossa. Näytellen jotain mitä ei ole, eli suurta hyväntekijää.
Kiitos liitteestä. Haluaisin muuten tietää, kuka/ketkä tässä melskeessä Räsästä vainoavat. Ja se, miten homoseksuaalisia suhteita yritetään selittää erilaisiksi kuin kamalassa muinaisuudessa Kreikassa ja Roomassa tai missä lie on, arvoisa papisto, höperöä ja suorastaan lapsellista. Samanlaisia suhteita ne ovat olleet aina.
Tuo on tässä jutussa tietty sivuseikka vaikka ev.lut. kirkossa näköjään ainoa tärkeä asia. Päämäärä on ajaa läpi samaa sukupuolta olevien kirkollinen vihkiminen. Laajasalo ja ap ovat liittyneet joukkoon… Ei riitä arvon piispoillekaan tai lukuisille papeille, että maistraatissa voidaan samaa sukupuolta olevat parit vihkiä. Ehei.
Kun Päivi Räsänen selkeään Raamatun tekstiin viitaten sanoo ettei käy ja kyse on synnistä niin se ei pipeille ja papeille kelpaa. Ja niin tekopyhästi nuhdellaan Päivi Räsästä ja heitetään hänet julkisuuden eli susien raadeltavaksi.
Kaivamalla kaivetaan jotain muka loukkaavaa, vaikka Raamatun ilmoituksen mukaan Räsänen toimii. Ja nimenomaan se minua tässä raivostuttaa oltiin sitten samaa sukupuolta olevista suhteista mitä mieltä tahansa meidän kansalaisten keskuudessa.
Uusi Tie -lehdessä kerrotaan, että piispa Häkkinen antoi tukensa Päivi Räsäselle. “Jos ajattelen Päivi Räsästä, niin tunnen suurta myötätuntoa häntä kohtaan. Hänen rinnallaan haluan olla ja antaa tukeni nimenomaan tässä asiassa.” Häkkisen näkökulmasta Räsäsen kirjoituksissa on “aika paljon perinteistä raamatuntulkintaa ja traditiota, mikä on hyvin pitkälti meidän kirkon vallitseva opetus.”
Halleluja, nyt on ensimmäinen piispa uskaltautunut puolustamaan Päiviä. Olen sanomattoman onnellinen tästä ja toivon, että toisetkin uskaltaisivat tulla perässä.
Olen monesta kohtaa eri mieltä Visakorven kanssa. Ei kuitenkaan ole mieltä alkaa tällä puolella niitä käsityksiä tuomaan julki. Otan siis vain yhden asian esille, jonka käsittelyn ei pitäisi olla tälläkään puolella kiellettyä. Nimittäin tuo jutun viimeisen lauseen, joka kuuluu:
– Jos tässä tullaan siihen tulokseen, että rikos ei täyty, silloin kelkka kääntyy päinvastoin. Hänen [Räsäsen] oikeuksiaan on radikaalisti loukattu.
Minun on vaikea nähdä asiaa noin. Silloinhan jokaisessa tapauksessa jossa tuomiota ei anneta ollaan syytetyn oikeuksia radikaalisti loukattu. Oma käsitykseni on, että ihminen on syytön kunnes hänet todetaan syylliseksi. Ei myöskään voi olla niin, että tuomioistuimiin tuotaisiin vain tapauksia joissa automaattisesti voidaan tietää jo etukäteen että tuomio tulee ja siten syytetyn oikeuksia ei loukata eli häntä ei tuoda ilman riittävää näyttöä tulevasta tuomiosta oikeuden eteen. Visakorpi tietää varmasti uransa varrelta lukemattomia tapauksia joissa tuomiota ei ole annettu. Onko silloin aina syytetyn oikeuksia radikaalisti loukattu?
Toki ymmärrän, että prosessi on Räsäsen kohdalla rankka ja en oikein itsekään osaa nähdä syytä noissa kaikissa tapuksissa olevan, mutta kenties valtakunnansyyttäjä haluaa nyt tuoda tämän yhden tapauksen esille kokonaisuutena siten, että siitä tulee ennakkopäätös suuntaan tai toiseen ja sitä voidaan siten käyttää näyttönä siitä että mikä on luvallista ja mikä ei. Jos Räsäsen tapauksessa hänet todetaan syyttömäksi niin silloin hänen ilmauksensa on esimerkkinä siitä miten on lupa toimia. Jos tuomio tulee, niin silloin selviää myös perustelut sille mitä, missä ja milloin saa sanoa, mutta mikä taas on lain nojalla tuomittavaa ja siten lainvastaista.
Minusta uskonto ei voi olla asia jonka varjolla on lupa sanoa enemmän kuin mitä muuten olisi lupa sanoa. Tässä mielessä en ymmärrä uskonnonvapauden rajoittamisen ihmettelyä tämän tapauksen johdosta käydyssä keskustelussa. Ei voi olla niin, että joku voi sanoa toisesta jotakin koska se on hänen uskonsa mukaista, mutta toinen ei voi sanoa samaa koska hän ei voi perustella sanomistaan uskollaan. Yhteiskunta, jossa uskonnon varjolla voi sanoa enemmän ja pahempaa kuin ei-uskonnon puolelta, ei ole tasa-arvoinen vaan uskontoalisteinen. Laki ei silloin ole kaikille sama.
Totta. Mutta voiko se olla rajoittamaton kenellekään? Lain mukaan ei. On mietittävä kun vaikkapa yleistää että kaikki venäläiset ovat … kaikki somalit ovat… kaikki arabit ovat… kaikki kristityt ovat… kaikki homot ovat… kaikki mustaihoiset ovat… , että onko kyseessä kunniaa tai mainetta loukkaava, herjaava, syrjivä, leimaava, kiihottava tms ilmaus. Kaikki ei ole sallittua ja minusta ainakin kaiken ei tulekaan olla sallittua sananvapauden nimissä. Vähemmistöön kohdistuvana joku ilmaus on vielä vaarallisempi, koska sillä on helposti taipumus muuttua enemmistön vihaksi ja jopa vihateoiksi. Hyvä esimerkki juutalaisvainot.
Mutta tarkoitukseni ei ollut kirjoittaa sitä mitä viimeisessä kappaleessa kirjoitin. Siksi, että en halua erityisesti keskustella tästä asiasta enempää. Se mihin halusin kiinnittää huomioni oli siinä, että ennakkotapaukset ovat tärkeitä puoleen tai toiseen ja siksi on hyvä että niitä tulee. Tässä mielessä, jos Räsästä ei tuomita, en katso että hänen oikeuksiaan on loukattu, vaan että hän on saanut oikeuden turvan ja suojan sanoilleen.
Räsäsen tapauksessa ei valtakunnansyyttäjä ole tyytynyt siihen, että vaatisi yhden tapauksen tutkittavaksi ja sitten sen tuloksen mukaan joko lisää tai sitten ei. Hän on halunnut käsittääkseni jo kahden käynnissä olevan lisäksi aloituttaa kaksi uutta esitutkintaa. Vahva tahtotila siis on olemassa, ja Räsänen sekä poliisi saavat käyttää rutkasti lisää aikaa. Lisäksi Räsänen on kohun keskellä jatkuvasti. On vaikea ajatella, että jos tämä kaikki osoittautuu perusteettomaksi niin kyseessä ei olisi minkään sortin oikeuksien loukkaus.
Ei varmastikaan ole niin, että valtakunnansyyttäjän olisi lain mukaan pakko käynnistää nopeaan tahtiin kaikki mahdolliset esitutkinnat samasta aiheesta, kun on käynnistänyt yhden.
Toisaalta, jos on useampia samanlaatuisia tapauksia ja vain yhdestä käynnistetään esitutkinta, niin se antaa viestin, että nämä muut tapaukset ovat sallittuja ja vain tämä yksi ansaitsee tutkia syvemmemmin.
Olet varmaankin oikeassa tuossa että ei olisi tarvinnut kaikkea ottaa kerralla kouraan. Tahtotilasta taas on vaikea sanoa. Ymmärrän toki että jostain suunnasta asia nähdään niin. Mutta, täytyy muistaa myös se, että valtakunnansyyttäjä ei ole se, joka päättää tuomiosta jos asia tuomittavaksi menee. Sen tekee oikeus. Sen ei tarvitse eikä pidä noudattaa kenenkään tahtotilaa vaan Suomen lakia. En usko että tuomio, oli se sitten millainen hyvänsä, olisi ilman perustelua annettu ja pelkkään mielipiteeseen perustuva. Uskon että perustelut tulevat olemaan laajat puoleen tai toiseen koska kyseessä on näin vahvasti esimerkillinen asia.
Se nyt vielä puuttuisi, että syyttäjä päättäisi tuomiosta… Onneksi puuttuu. Esitutkintojen määrä sekä se, että valtakunnansyyttäjä mitätöi poliisin perusteellisen selvityksen yhdestä noista tutkittavista tapauksista, kertoo minusta siitä tahtotilasta. Tai miten sitä haluaakin nimittää.
Kyllähän tässä on kyseessä kohtuuton hyökkäys ja painostus yksilöä kohtaan. Suoranainen maalitus, ja lisäpaineena korkeasta virasta suoritettu rumputuli.
Kohtuutonta ja oikeuskäsityksen vastaista. Yhden käsittelyn pitäisi todella riittää.
Todella vierasta roomalais- länsimaista oikeudenkäyttöä ajatellen, viittaa enemmän (itäisiin) diktatuureihin, joissa syyllisyys päätetään etukäteen ja sitten jauhetaan, kunnes byrokratia tuottaa halutut tuomiot.
Nythän valtakunnansyyttäjä antaa sen viestin, että homoseksuaalisuuden sanominen synniksi on rikos vain Päivi Räsäselle ja että kaikille muille se on sallittua.
Täysin hämäräksi jää, mistä “loukkauksesta” tässä sitten olisi kysymys, jos valtakunnansyyttäjäkin tosiaan pitäisi normaalia uskonnollista syntipuhetta luvallisena. – Mutta arvostan kyllä sitä, että kerrot kannattavasi Päivi Räsänenkin sananvapautta.
Henrikki, miten näet sananvapauden ja uskonnonvapauden? Onko niiden nimissä lupa käyttää toisesta ihmisestä tai jostakin ihmisryhmästä aivan millaisia määritelmiä ja nimityksiä tahansa? Meneekö sanan- ja uskonnonvapaus yli vaikkapa ihmisen kunniansuojan? Saako puhe ja kirjoittaminen vaikkapa uskonnon nimissä olla sellaista että se voi vahingoittaa ihmisen arvostusta, kunniaa, tasa-arvoista kohtelua muihin nähden?
Itse näen, että sananvapaus on tärkeää vaikkapa poliittisen ilmaisuvapauden vuoksi, mutta ei siinäkään niin että ihmisen kunniaa, arvostusta, mainetta jne loukataan vaan arvostellaan täysin vapaasti hänen poliittisia tekojaan tai tavoitteitaan. En siksi näe että on olemassa myöskään uskonnon harjoittamisen nimissä oikein käyttää toisista herjaavia tai kunniaa loukkaavia, alentavia nimityksiä.