“Moninaisuuden ajan messu.” Turun tuomiokirkko viime sunnuntaina. “Yksisarvinen symboloi Kristusta”
Tähänkö on tultu? Kreikkalainen taruolento esittää Kristusta?!
FB_IMG_1518584842042|664x365
Esim.kohta n.43.25min.
Ei yksisarvinen mitenkään erityisen pakanallinen hahmo ole. Sehän oli taiteessa suosittu Kristuksen symboli keskiajalla ja kauan sen jälkeenkin. Ei sillä tietenkään messuun pitäisi mitään asiaa olla, mutta on sitä “edistyksellisten” kirkkojen alttareilla hullumpiakin virityksiä nähty.
4 tykkäystä
Minä en edes viitsinyt seurata tuota messua kun tympi, mutta “tympimistä” kovempaan kritiikkiin tarvitaan mielestäni enemmän sisältöä kuin viittaus yksisarviseen.
Peukuti merkityksessä “mielenkiintoinen tieto”. Itse en ole ollenkaan innostunut tuosta yksisarvisesta.
Mitä yksisarvisissa on vikana? Ihan sympaattisilta ne vaikuttavat ja puhutaanhan niistä Raamatussakin. Uudemmissa käännöksissä tosin se on korvattu sanalla ‘villihärkä’.
Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista. (Ps. 22:21)
1 tykkäys
Ei päivää ilman uuden oppimista. En ollut koskaan kuullutkaan, että yksisarvista käytettäisiin Jeesuksen symbolina (läntisessä) kirkkotaiteessa.
Nii… onhan se tälle:
porukalle ainakin kodikkaanpaa tulla luterilaiseen messuun, kun on tuttuja elementtejä. Vrt. esim. ym. messujen Diana Cooperin luennot.
Negatiivisena miehenä olen toki kiinnostunut kuulemaan, mikäli siinä messussa oli jotain selkeästi arveluttavaa. Jos ken tietää niin kertokoon!
Jos kaikki pakanaviitteet pitää siivota, niin lähtee aika paljon Raamatustakin. Lähtien Logoksesta.
Miksei logoksesta voitaisi luopua ja pitäytyä pelkkään sanaan?
1 tykkäys
Logos on sellainen käsite, jota ilman on aika mahdotonta tehdä mitään metafysiikkaa, missä ei esiintyisi jonkinlainen luomiselle annettu tarkoitus tai merkitys.
Siksi, että logoksessa ei ole kyse pelkästä sanasta. Puhuttu puhe ja kirjoitettu teksti ovat riippuvaisia logoksen käsitteestä. Ja kun puhutaan Kristuksesta Jumalan Sanana, niin sillä ei viitata puheeseen tai tekstiin, vaan nimenomaan tuohon laajempaan logoksen käsitteeseen.
Se on vähän kuin että pakanoille yksi plus yksi on kaksi, siispä sen pitää olla meille jotain muuta. Sovitaan, että se on kolme? Tai sovitaan, että saa puhua laskun tuloksesta, mutta ei tekijöistä? Tai että pitää aina laskea kolme miinus yksi on kaksi.
Niin ja tahtoisin olla yksisarvinen, jotta voisin seivästää ne, jotka ovat liian hitaita käsittämään asiat samalla tavalla kuin minä. Tämä on aina hyvä toteamus kun kyseistä eläintä esitetään suurimmaksi mahdolliseksi rauhan ja rakkauden symboliksi.
En myöskään tiennyt, että Kristusta olisi joskus kuvattu yksisarvisena. En keksi siihen nyt mitään hyvää syytä tai logiikkaa. Joka tapauksessa yksisarvinen on brändinä 99,99 % new agea nykyään. On mahdollista, että on se 0,01 %, joka tietää tai käsittää sille jonkin kristillisen merkityksen.
Ilm. 19:11 Ja minä näin taivaan auenneena. Ja katso: valkoinen hevonen, ja sen selässä istuvan nimi on Uskollinen ja Totinen, ja hän tuomitsee ja sotii vanhurskaudessa. 12 Ja hänen silmänsä olivat niinkuin tulen liekit, ja hänen päässään oli monta kruunua, ja hänellä oli kirjoitettuna nimi, jota ei tiedä kukaan muu kuin hän itse, 13 ja hänellä oli yllään vereen kastettu vaippa, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan Sana. 14 Ja häntä seurasivat ratsastaen valkoisilla hevosilla taivaan sotajoukot, puettuina valkeaan ja puhtaaseen pellavavaatteeseen.
Tuossa valkoinen hevonen on ιππος λευκος (hippos leukos). Yksisarviselle on sellainen sana kuin μονόκερος (monokeros), mutta nämä kaksi heppajuttua tuntuvat jotenkin mahdottomilta yhdistää.
Tätä varsinkin on mahdotonta yhdistää mihinkään.
Kuten ylempänä tässä ketjussa on vihjattukin, yksirarvinen tosiaan on raamatullinen eläin. Tosin “vain” Septuagintan ja Vulgatan mukaan. Heprealaisessa tekstissä kyseinen sana רֶאֵם (re’em) ilmeisesti tosiaankin merkitsee villihärkää, ja se mainitaan VT:ssä muutaman kerran. Septuagintan kääntäjillä se muuttui muotoon monokeros ja Vulgatassa siitä tuli unicornis.
Yksisarvinen oli hyvin suosittu teema lähinnä keskiaikaisissa bestiaarioissa. Niissä se symbolisoi kesyttämättömyyttä, viriiliyttä, voimaa ja puhtautta. Keskiajan allegorinen mielikuvitus oli vilkas ja hyvin rikas, eivätkä yksisarvisenkaan symbolimerkitykset tyhjene modernin new agen lällyyn “rauhaan ja rakkauteen”. Ei yksisarvista toki kaikissa tapauksissa keskiajallakaan Kristukseksi tulkittu. Silti se oli yksi täysin mahdollinen ja melko yleinenkin tulkintalinja:
The unicorn signifies Christ, who was made incarnate in Mary’s womb, was captured by the Jews, and was put to death. The unicorn’s fierce wildness shows the inability of hell to hold Christ. The single horn represents the unity of God and Christ. The small size of the unicorn is a symbol of Christ’s humility in becoming human.
Jos tuo yksisarvisen kesyttömyys ja vaarallisuus tuntuu oudolta Kristuksen yhteydessä, niin kyseessä on modernin mielikuvituksen ongelma, joka usein näkee Kristuksessa lähinnä hintahtavan vegaanin ja pasifistin (en väitä, että tämä olisi tilanne sinun kohdallasi). Kristus on pelottava. Meidän aikamme suuriin kristityihin kuuluva C. S. Lewiskin teki omassa allegoriassaan Kristuksesta leijonan, joka on suurista kissapedoista majesteettisin ja hurjin.
Mikään virallinen ikonisen tason Kristus-symboli yksisarvinen ei tietenkään koskaan ole ollut, eikä tämän ketjun alkuun linkitetty juttu kestä lähempää tarkastelua.
6 tykkäystä
Nyt on nimimatskua jollekin kristilliselle Power Metal-bändille.
2 tykkäystä
Tosin tämän (heprealaisessa Raamatussa selvästikin ison, vahvan ja vaarallisen otuksen) kääntäminen villihäräksi voi myös olla samanlaista jälkikäteisrationalisointia kuin samaan sarjaan kuuluvien Behemothin ja Leviathanin (לִוְיָתָן) kääntäminen virtahevoksi ja krokotiiliksi.
Ainakin seuraavan linkin
mukaan Pyhä Basileios Suuri olisi psalmihomiliassa 13.5 (?; psalmia 92 koskien) esittänyt seuraavanlaisen kristologisen perustelun käyttää nimenomaan yksisarvista olentoa Kristuksen vertauskuvana (ei nyt löytynyt alkukielisenä):
On the whole, since it is possible to find the word ‘horn’ used by Scripture in many places instead of ‘glory’, as the saying ‘He will exalt the horn of his people’ (Ps 148:14) and ‘His horn shall be exalted in glory’ (Ps 112:9), or also, since the ‘horn’ is frequently used instead of ‘power’, as the saying ‘My protector and the horn of my salvation’, Christ is the power of God; therefore, he is called the Unicorn on the ground that he has one horn, that is, one common power with the Father.
Keskiaikaisten, Kristukseen sovellettujen eläinallegorioiden (joita Yksisarvisen ohella ovat erilaisten ominaisuuksiensa ansiosta esimerkiksi ihmeellinen Pelikaani ja Feeniks-lintu) yhtenä tärkeänä lähteenä näyttäisi olleen toisella vuosisadalla jKr Aleksandriassa kirjoitettu, myöhemmin lännessä nimellä “Physiologus” tunnettu teos (joka taas on ehkä ottanut ihmeelliset otuksensa Pliniukselta yms. kirjoittajilta).
Voisin olettaa että nykyään nimenomaan erotisoitu “yksisarvinen ja neitsyt” -tarinaperinne miellyttäisi erilaisia, esimerkiksi Kristuksen ja Maria Magdalenan lihallisesta suhteesta vihjailevia New Age -henkisyys-ihmisiä tyyliin feministiteologit ja Da Vinci -koodi. Näitä saattaisi löytyä myös “moninaisuuden ajan messun” järjestäjien tai ainakin osanottajien joukosta.
4 tykkäystä
Eikös neoplatonismin koko idea ollut muokata kreikkalainen tarinaperinne kristityksi? Merkittävimpänä pilarinaan astrologia, josta luultavasti on myös tuo yksisarvinen kuten on myös leijonakin.
Suhteessa kristinuskoon nuo menevät monimutkaisiksi, mutta ei ole niin että ne menisivät automaattisesti osastolle väärin tai noituutta ei saa ajatella.
Taiteestahan siinä puhuttiin. Lännessä on muutakin taidetta kuin kirkkotaidetta. Mikä voi olla valitettavakin asia.
Ei. Neoplatonistit olivat kristinuskon kanssa kilpaileva liike. Leijonasta taas ks. Ilm. 5.
Ei ollut. Kristusplatonistit vai mitä se suomeksi onkaan olivat sitä.
Toki voit ottaa näkökannan, jossa et hyväksy Aristotelesta etkä Platonia tai ylipäätään kreikkalaista filosofiaa yhdessä Raamatun kanssa pohjaksi mistä rakentaa, mutta silloin joudut hyvin tarkkaan miettimään mitä tuo tarkoittaa, koska kirkko ei niin rakentunut. Joka taas vaikuttaa koko kulttuuriimme myös tänä päivänä.
Tai tarkemmin tietysti sitä tuohon aikaan jo todellisuudessa kuollutta kreikkalaista kulttuuria ja filosofiaa, jota neoplatonismi yritti tavoittaa. Kristityille yhsitettynä Raamatun opetuksiin.
Wikissä lyhyesti:
Olen tuosta pidemmälle perehtynyt jonkin verran. Vaikeutena tuossa tulee nopeasti vastaan se, että sitä historiaa on niin valtavasti ja pitäisi omata niin laajat pohjatiedot siihen,että pystyisi käsittelemään tuon ajan filosofiaa ja teologiaa niin että tekee oikeutetuksen sille. Ja jos ei pyri siihen rehellisyyteen, niin silloin siitä ei saa mitään irti.
Jos joku Plotinos, joka on keskeinen uusplatonisti, ja jonka suhde kristinuskoon oli torjuva, niin ei silloin oikein voi sanoa liikkeen idean olleen «muokata kreikkalainen tarinaperinne kristityksi».