Katsoin Alfa Tv:stä haastattelun, jossa Päivi Räsästä ja Pauli Selkeetä haastateltiin. En jaksanut katsoa loppuun, kun tuntuu, että tuo asia on jo niin loppuunkaluttu, että kohta tulee jo korvista. Sinänsä ihan aiheellinen haastattelu USA:n matkan jälkeen, mutta harmittaa, että päivänselvää asiaa täytyy aina uudestaan kommentoida. Toivon totisesti, että loppuratkaisu päästäisi Päivin pälkähästä.
Sakot ovat Suomessa pieniä, mutta syytetyn itsensä maksettavaksi jäävät oikeudenkäyntikulut voivat olla valtavia, vaikka kaikki syytteet kumottaisiin ja vaikka valtio korvaisikin osan oikeudenkäyntikuluista jutun voittajalle. Jos haluaa juridisesti epäselvissä asioissa jutun voittaa, pitää usein olla taitavampi juristi kuin mitä syyttäjällä on, ja sellaiset juristit maksavat. Lisäksi menestymisen mahdollisuutta parantaa se, jos juristi perehtyy asiaan syvällisemmin niin, että ehtii ja osaa löytää syyttäjän argumenttien ongelmakohdat ja joukon lähteitä tukemaan puolustuksen viestiä, mikä tarkoittaa käytännössä ajan käyttämistä. Tuomioistuin voi lähes mielivaltaisesti päättää, minkä suuruisen juristin laskun kenenkin asiassa hyväksyy valtion varoista maksettavaksi silloin, jos valtio jutun häviää, ja mikä osuus laskuista jää jutun voittajan itse maksettavaksi. Tuomioistuimen ei tarvitse perustella päätöstään millään tavalla. Siihen, paljonko eri tapauksissa hyväksytään oikeudenkäyntikuluiksi, voi isossa kuvassa vaikuttaa esimerkiksi se, että missä määrin oikeudenkäyntikulujen huomioimisasiassa esittelijänä toiminut tuomioistuimen työntekijä kokee sympatiaa syytettyä kohtaan tai että mikä on hänen suhteensa avustaneeseen juristiin - mutta yksittäistapauksissa syy-seuraus -suhteita on mahdotonta tietää. Julkisten asiakirjojen pohjalta faktaa on, että Helsingin käräjäoikeus on samana vuonna monissa muissa rikosjutuissa hyväksynyt selvästi korkeammat tuntihinnat valtion varoista korvattaviksi.
Oikeudenkäyntikulut ovat tuossa asiassa olleet jo kuusinumeroinen määrä euroja. Käräjäoikeusvaiheessa asianajokuluja määrättiin korvaamaan valtion varoista 49 984 euron osuus ja loput kuluista jätettiin Räsäsen itsensä vastuulle. Hänellä oli käytössään asianajaja, jonka tuntihinta ylitti käräjäoikeuden siinä asiassa tuntihinnaksi jälkikäteen päättämän 200 euron enimmäisrajan. Räsäselle hyväksyttiin käräjäoikeudessa huomattavasti alemman rajan mukainen tuntihinta juristin käytöstä rikosasiassa kuin monissa muissa rikosjutuissa on hyväksytty. Esitutkinnan työtunneista oikeus hyväksyi korvattaviksi 57,5, kun taas asianajaja oli laskuttanut 65 tunnista. Oikeudenkäynnin aikaiset tunnit hyväksyttiin tuntimäärien osalta kokonaisuudessaan. Jo käräjäoikeuskäsittelystä jäi merkittävä summa asianajolaskua, jota oikeus ei korvannut Räsäselle, vaikka tämä voitti jutun. En tiedä, onko hänellä ollut vakuutusta tai muuta ulkopuolista rahoitusta kattamaan niitä menoja, joita puolustuksesta on aiheutunut valtion korvaamien menojen osuuden päälle.
Kansanedustajan maksettavaksi tuomioistuimen päätöksellä jätettyjen eurojen kokonaismäärät on jätetty raportoimatta monissa medioista kokonaan, vaikka samat mediat ovat kirjoittaneet juttuja tuomioistuimelta pyytämästään aineistosta, joka on sisältänyt myös sitä asiaa koskeneet tiedot. Jos asiasta olisi kirjoittanut sellaisesta kulmasta, että maksettavaksi jätettävässä osuudessa on käytännössä kyse silloiselle opposition kansanedustajalle valtion asettamasta epäsuorasta sanktiosta tilanteessa, jossa kansanedustaja oli onnistunut kumoamaan itse rikosasian osalta valtion esittämät syytteet, olisi tapahtunut kuulostanut kuin jonkun diktatuurin tarinalta, jossa sanktioita voidaan jaella, on sitten syyllinen tai ei.
Hiljattain Ylen uutisissa oli tapaus, jossa Krogeruksen juristit olivat tehtailleet vähän isompia laskuja, ja 600 euron kokoisen laskuun liittyneen erimielisyyden ratkaisemiseen liittyneen oikeudenkäynnin kuluiksi toinen osapuoli ilmoitti 807 000 euroa. Se ei ollut rikosjuttu, mutta herätti kyllä keskustelua oikeudenkäyntikuluista ja siitä, onko yksilöillä ja kotitalouksilla varaa käydä oikeutta. Juristien arvonlisäverollinen keskituntipalkkio oli siinä asiassa 433 euroa tunnilta (alviton hinta 345 euroa tunnilta), mitä Kuluttaja-asiamiestä edustanut juristi piti Ylen jutussa varsin tavanomaisena tuntilaskutuksena juristille.
4 tykkäystä
Eiköhän noissa Räsäsen Yhdysvaltojen edustuskeikoissa liiku myös jonkin verran rahaa. Niin kuin sanoit, sakot tai oikeudenkäyntikulut ovat tuskin ongelma, mutta tiettyjen piirien avautuminen ja edustuskeikkojen lisääntyminen, jutut Forbesin kaltaisissa medioissa, liikuttavat väistämättä rahaa.
2 tykkäystä
Minä veikkaan, että Räsänen ei ole ottanut vastaan palkkiota Yhdysvaltojen käynnistä eikä lehtijutuistakaan. Matkakulut on saatettu maksaa puolesta. Samoin oikeudenkäyntikuluja on joku ulkopuolinen voinut lopulta maksaa ilman, että rahaa on käynyt Räsäsen omalla tilillä välissä. Verotiedot ovat Suomessa julkisia, ja jos mitään vähäistä suurempia palkkioita maksettaisiin, se näkyisi julkisissa verotustiedoissa. Yleinen käytäntö on, että politiikassa mukana oleville poliitikoille lehdistö ei maksa palkkioita tehtävään liittyvistä haastatteluista. Lehdistö saa jutun ja poliitikko näkyvyyttä, mutta rahaa ei yleensä tällöin liiku. Jos palkkioita maksettaisiin, pitäisi tulot myös ilmoittaa eduskunnan tietokantaan.
2 tykkäystä
Päivi itse kertoi, että hän oli ilmoittautunut rukousaamiaiselle ja luultavasti siitä on vuotanut tieto ja hänet on siksi kutsuttu senaatin kuultavaksi. Hän on ollut sopivasti paikalla ja sitä on hyödynnetty.
Aina löytyy jokin sopiva ihmisoikeusjärjestö jolla on budjetti tukea Päivin kaltaisia tapauksia, ja aina löytyy keino ottaa tuki vastaan ilman että se menee henkilökohtaiseen verotukseen. En sano että olen tätä vastaan, kunhan sanon. Ehkä olen nykymaailman kyynistämä.
1 tykkäys
Kansanedustajien tulo-, lahja-, ja sidonnaisuusilmoitukset ovat julkista tietoa. Siltäkin osin kuin ei ole kyse verotettavasta tulosta. Katsoin Räsäsen osalta, mitä ovat tuoreimmat ilmoitukset. Uusin ilmoitus on vuotta 2024 koskenut ilmoitus. Ilmoitukset pitää johonkin määräaikaan mennessä edellisen kalenterivuoden päätyttyä. Sisältönä on ollut eduskunnan ulkopuolisten tulojen ja saatujen rahoitusten osalta vuonna 2024:
Yleisradio Oy 11 350,00 euroa (Yle Oy hallintoneuvoston ja työvaliokunnan jäsen)
Te European Leadership Network ELNET. Kuvaus: Suomen ja Viron parlamenttien ystävyysryhmien delegaatioiden matka Israeliin. , 3 026,00 euroa. Käyttöaika: 17.11.2024 - 21.11.2024.
Amerikan matkaa ei listalla vielä ole, eikä täydy olla, kun se on tuoreempi asia. Aikanaan selvinnee, onko matkan amerikkaan maksanut joku Amerikasta, vai Suomen eduskunta, vai kansanedustaja itse. Mutta pidän varsin todennäköisenä, että palkkioita puhumisesta ei ole maksettu. Jos sellainen maksu olisi maksettu, se aiheuttaisi eduskunnalle raportoitavan sidonnaisuuden.
1 tykkäys
Oikeusprosessinsa aikana Päivi on painottanut ihmisten yleistä syntisyyttä. Itse ajattelen, että väärät ajatuksetkin ovat syntiä. Esimerkiksi himoitseva katse tarkoittaa himoitsevaa mieltä, vaikka mitään moitittavia tekoja ei käytännössä tapahtuisikaan, ja sellaisenhan Jeesus määritteli huorintekemiseksi.
Olemme kaikki syntisiä, ja siitä homoseksualistinen mieli on vain yksi oire, eikä sitä välttämättä tarvitsisi nostaa tikun nokkaan, MUTTA suuri ongelma on siinä, että juuri siitä asiasta ei näinä päivinä haluta olla samaa mieltä Raamatun (ja siis Jumalan) kanssa: syntiä ei nähdä synniksi - joten sitä ei tarvitse varoakaan, vaan ihmiset voivat ihan vapaasti heittäytyä “kelvottoman mielensä valtaan” (Room 1:28). Totta kai kristityt haluavat rakkaudella varoittaa sellaisesta elämäntavasta, kuten kaikesta huorintekemisestä.
Korkeimman oikeuden ja EIT:n tehtävänä on arvioida laillisuuden rajoja, mutta valitettavasti oikeusjärjestelmien politisoituminen haurastuttaa luottamusta niihin. Päiviä ei missään tapauksessa olisi pitänyt asettaa kaniiniksi oikeuslaitoksen koeponnistuksiin.
TARKENNUSTA EDELLISEEN:
<=>
On yleisesti tiedossa, että Raamatun mukaan homoseksualistiset teot ovat moitittavia, minkä pohjalta on ilmeistä, että raamatulliselta kannalta moitittavia ovat myös niihin liittyvät ajatukset.
1 tykkäys
Suomen rikostuomioissa on tullut selväksi, että meillä saa kristinuskoa herjata, parjata ja rienata mielin määrin, mutta islamia ei saa kritisoida edes vitseillä. Tuleepa nyt vain mieleeni sekin, että eikös Päivi Räsänen itse ole itse asiassa varsin pienessä vähemmistössä, jos ehkä vain 1% suomalaisista uskoo Jeesuksen ylösnousemuksen olevan tosiasia. Eikö lain tulisi suojella nimenomaan vähemmistöjä…
6 tykkäystä
Olen kritisoinut massamaahanmuuttoa kehitysmaista ja primitiivikulttuureista Eurooppaan, mutta en ole koskaan väittänyt (enkä ole sitä mieltä), että KAIKKI muslimit tai arabit tai afrikkalaiset tau muut uskonnolliset tai etniset kansanryhmät olisivat rikollisia tai huonoja ihmisiä. Rikoslain “kiihottaminen kansanryhmää vastaan” tarkoittaakin kategorisesti KOKONAISEN ihmisryhmän julkista leimaamista pykälässä ilmaistuin tunnusmerkein. Tämä on ilmaistu monissa tuomioistuinten syyttämättäjättämispäätösten perusteluissa varsin selvästi. Lain tavoitteena on ehkäistä isoja ja hyvin vakavia asioita eli kansamurhia ja etnisiä puhdistuksia, ja sen tähden se on otsikon “sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan” alla.
Seksuaalisten suuntautumisten kritiikki on kuitenkin hieman vaikeampi kysymys, koska kyseessä OVAT KOKONAISET ihmisryhmät, ja niiden osoittelu julkisesti “synnillisiksi” voidaan ehkä tulkita panetteluksi ja solvaamiseksi, koska se lyö leiman juurikin pykälässä mainittuihin kokonaisiin kansanryhmiin. Sananvapauden rajoitusten kannalta turvallisinta onkin vain tyytyä kriittiseen mutta sävyltään neutraaliin ilmaisuun esimerkiksi niin, että ei (tai Raamattu ei) hyväksy homoseksualismia. Sellainen ilmaus ei täytä rikoksen tunnusmerkkejä.
Pykälällä on poliittinen klangi, ja rahgaistuksiin on tuomittu aivan mitättömistä asioista kuten vitseistä ja letkautuksista. Kyseinen kiihotuspykälä olisikin syytä poistaa rikoslaista, tai ainakin sitä pitäisi muuttaa asianmukaisemmaksi.
1 tykkäys
Siksi emme tuomitsekaan mitään ryhmää, eikä Päivikään tuominnut mitään ryhmää, vaan käyttäytymisen, joka on synti ja häpeä. Jokainen on syntinen, mutta kaikki eivät tee samoja syntejä. Kaikki homoseksuaaleiksi identifioituvat eivät tee homoseksuaalisia tekoja. Kuten eivät kaikki heterotkaan tee heteroseksuaalisia tekoja.
Raamattu ei edelleenkään puhu homoseksuaalisuudesta vaan samaa sukupuolta olevien välisestä seksuaalisesta kanssakäymisestä, joka on jotakin jota Jumala ei tahdo. Kuten edellä sanoin, meillä on homoseksuaaleja jotka eivät tee toteuta sitä käytännössä. Tarkoittaako se silti sitä että hekin ovat joltakin osin raamatullisesti huonommassa asemassa kuin ihmiset syntisyytensä kanssa ylipäätään?
Homo- tai heteroseksuaalisuus ei ole raamatullinen kategoria. Ylipäätänsäkään Raamattu ei hirveästi esitä mitään olemuksellista ihmiskuvaa tai ontologista luokittelua mitä ihmisiin tulee.
D
2 tykkäystä
Toistan tähän tekstin, jonka lisäsin aiempaan postaukseeni:
***On yleisesti tiedossa, että Raamatun mukaan homoseksualistiset teot ovat moitittavia, minkä pohjalta on ilmeistä, että raamatulliselta kannalta moitittavia ovat myös niihin liittyvät ajatukset.
Viittaus siis tähän: “… joka katsoo himoiten on jo tehnyt huorin…“
Tuo on tärkeää. Ongelmallista on kai se, jos ihmiset eivät miellä homoseksualistisia ajatuksia Jumalan mielestä moitittaviksi. Ongelmallista on sekin, jos heterouskovaiset ajattelevat olevansa jotenkin parempia ihmisiä - mielestäni sellaiset pyhimykset eivät vielä ole kohdanneet sisällään olevaa pirua.
Tämä ajatus on varmaan nykyään yleinen. Kuitenkin Raamatun aikana Jumalalle moniavioisuus ja jopa esimerkiksi sodassa tai orjan raiskaaminen oli ihan hyväksyttävä juttu. Tätä ei nykyään hirveästi pohdita, koska se aiheuttaa vakavia ongelmia tälle ajatuskululle. Näihin kaikkiin on toisaalta löydettävissä hyväksyttäviä omaan aikaan liittyviä ajatuskulkuja, jotka kertovat siitä, että näihin liittyvät kiellot ja rajoitukset eivät kerro Jumalan vaan ihmisten tahdosta ja siitä, mikä kulloinkin on sopivaa toimintaa.
En usko, että Jumala on koskaan hyväksynyt orjan raiskaamista tai moniavioisuutta tai mitään muutakaan syntiä, vaikka niistä onkin kerrottu Vanhassa Testamentissa.
6 tykkäystä
Ihan ok näkemys, mutta Vanhan testamentin pohjalta tällaiseen tulokseen ei voi päästä. Ja siis olen samaa mieltä, että esimerkiksi raiskaaminen on todellakin väärin. Samoin Vanhan testamentin esittämä patriarkaalinen yhteiskuntanäkemys, jossa nainen on miesten määräysvallan alainen ja usein rinnastettavissa omaisuuteen.
1 tykkäys
Onpa kiemuraista kielenkäyttöä. Selkokielellä siis katsot, ettei Raamattu ole Jumalan ilmoitusta.
3 tykkäystä
Minusta tässä on lähinnä kyse siitä että kun lapsi on hyvin nuori, hänelle ei voi opettaa liian hankalia asioita. Jostain on aloitettava. Jumala aloitti syntiinlangenneen ihmisen kanssa ihan alusta, alimmalta askeleelta.
Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen. 2. Piet. 3:9
Jumalan ilmoitusta se silti on, että Jumala ohjaa ihmisiä. Täytyy kuitenkin pitää mielessä että Jumala ohjaa ihmisiä tietyssä tilanteessa. Ei niin että Jumalan tahto olisi riippuvainen aikakaudesta ja tilanteesta vaan että ihmiset tilanteissaan pystyvät vastaanottamaan Jumalan tahdon omien rajoitteidensa puitteissa, vähitellen.
Oma kokemukseni Vanhan Testamentin lukemisesta, analogiana siitä miten Jumala ilmoitti tahtonsa minun elämässäni ennen uskoontuloa, on nimenomaan se, että ilman osallisuutta Kristuksen ruumiiseen, ilman uskoa Jeesukseen, minä olin siinä tilassa kuin ne ihmiset joita Jumala Vanhassa Testamentissa opastaa. Minä otin ennen uskoontuloa vastaan moraalista ja eettistä opetusta niistä lähtökohdista. Uskoontultuani lähtökohdat ovat toisenlaiset.
Tämän vuoksi koen Vanhan Testamentin näkökulmat nimenomaan armollisina vaikka siellä on kaikenlaista hurjaa. Jumala kärsivällisyys loistaa läpi Vanhan Testamentin. Jos Jumala ei olisi kärsivällinen, Israelin kansasta ei koskaan olisi syntynyt Jumalan Poikaa.
1 tykkäys
Epäasiallinen väite. Raamattu on kaikille kristityille kokonaisuudessaan Jumalan Ilmoitus. Silti sitä ei voi lukea kirjaimellisesti ja valikoiden kaikkialta, vaan ymmärtäen ja avautuen johdatuksessa yms. Ydinasia kyllä kulkee kirjaimellisesti punaisena lankana läpi Raamatun.
Raamattu todellakin on yhtä aikaa inhimillinen ja Jumalallinen, ei ole tippunut valmiina taivaasta saneltuna yliluonnollisesti niin kuin eräs muu uskonnollinen kirja.
Raamattu avautuu uskolle Pyhän Hengen ohjauksessa, usein vähitellen ja tutkien myös, miten toiset ovat vaikeat kohdat ymmärtäneet. Kristityn on parempi lukea Raamattu lopusta alkuun ja Uusi Testamentti on tärkeämpi. Vanha Testamentti vahvistaa Uuden. Kirjaimellinen lukutapa eksyttää eikä ydinasia avaudu.
Tulipa mieleeni, että saattoihan Jeesus olla homofiili, vaikka hänellä ei välttämättä ollut homoseksuaalisia ajatuksia. Johanneksen evankeliumissahan mainitaan, että Jeesus “RAKASTI” erityisesti yhtä opetuslastaan (Johannesta). Ehkä se tarkoittaa ihan vain sitä, että Jeesus ihmisenä sattui tykkäämään juuri hänestä erityisen paljon. Samoinhan asia on meidän kaikkien kohdallamme.
Oli niin tai näin, synnittömänä hän eli ajatuksissaan ja teoissaan:
“Kaikessa kiusattu samalla lailla kuin mekin, kuitenkin ilman syntiä.” (Heb 4:15)
Kuriositeetti:
“… sinä yönä on KAKSI MIESTÄ YHDELLÄ VUOTEELLA; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään…” (Lk 17:34)
Jeesusko muka homofiili. Peukku alas, en tykkää tuommoisesta päättelystä. Oliko rakkaus muka eros vai ehkä sittenkin agape.
4 tykkäystä