Viholliselle anteeksiantaminen

Mielestäni syy miksi yhteyttä ihmisten välillä tälläkään palstalla ei juuri ole on teologinen.

Humanismissa ihminen riittää sellaisena, kuin hän on. Turun puukottajankin puolesta pitäisi rukoilla, kuinka hän vain erheessään vähän hairahtui, mutta onneksi meillä on anteeksianto…

Klassisessa kristinuskossa taasen asia on niin, että kukaan ei riitä ja ainoa pelastukseen on kieltää itsensä ja täysi turvaaminen Jeesukseen.

Nykyisin se ainoa sallittu ajattelutapa on tuo humanistinen myös kirkon sisällä. Sitä saa mitä tilaa, ja mitähän sitä saa jos rukoilee terroristimurhien puolesta? Ja on aika turhaa myöskään olettaa tuolle tielle lähdettäessä sieltä löytyvän mitään harmoniaa. Ei löydy yksilöille, eikä löydy ryhmillekkään…

@Uskonsoturi Anteeksi nyt, mutta ei voisi olla vähempää klassisen kristinuskon mukaista ajatella, että vihollisten puolesta ei pidä rukoilla.

43 Te olette kuulleet sanotuksi: ‘Rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihollistasi’.
44 Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat,
45 että olisitte Isänne lapsia, joka on taivaissa; sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin.
46 Sillä jos te rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat, mikä palkka teille siitä on tuleva? Eivätkö publikaanitkin tee samoin?
47 Ja jos te osoitatte ystävällisyyttä ainoastaan veljillenne, mitä erinomaista te siinä teette? Eivätkö pakanatkin tee samoin?

Myös:

33 Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
34 Mutta Jeesus sanoi: “Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät”. Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.

“Rakastakaa vihollistanne” tykätään nykyään “”“konservatiivissa”“” piireissä (valtavat lainausmerkit tuohon…) tulkita jonkinlaisena pahan oikeuttamisena ja väärintekijöiden hyysäämisenä, jolloin Raamattu saadaan siltä osin heittää tunkiolle. Jeesuksen sanat kuitenkin (nähdäkseni) tarkoittavat hyvän tahtomista kaikille, myös pahaa tekeville ihmisille. “Hyvä” ei tässä tapauksessa (tietenkään!) tarkoita, että ihminen saisi jatkaa pahan tekemistä tai ettei tälle pitäisi langettaa maallista rangaistusta - päinvastoin, on tehtävä kaikki ettei pahan tekeminen jatkuisi, sillä mikään ei voisi olla tuolle ihmiselle itselleenkään turmiollisempaa. Mutta meidän on tahdottava vihollisellemme hyvää, ts. pelastusta. Ja siihen todellakin kuuluu rukoilu tämän kääntymyksen pelastuksen puolesta. Se, että meidän tulee rakastaa vihollistamme ei tarkoita, että vihollisesta tarvitsisi tykätä. Se ei tarkoita, etteikö tämä kuuluisi laittaa telkien taakse loppuelämäkseen. Se ei tarkoita, että ainoastaan hänen puolestaan pitäisi rukoilla. Mutta se tarkoittaa, että me emme saa olla välinpitämättömiä hänen ikuisuuskohtalostaan.

3 tykkäystä

Tuon allekirjoitan toki.

Sitä vastoin en sitä nykyään kirkossa olevaa tulkintaa mitä vihollisen rakastaminen tarkoittaa. Erityisesti en sitä hyväksyvää henkeä, jossa me kaikkihan olemme sitä samaa perhettä ja anteeksi pitää antaa ne teot, joita toinen pahuuttaan tekee.

Tämä on saatanan johtama maailma. Emme me kristityt sen klassisen kristinuskon mukaan ole yhtä tässä maailmassa. Vielä vähemmän olemme yhtä koko ihmiskunnan kanssa. Emme ole emmekä voi olla.

Anteeksi nyt en oikeasti ymmärrä. Mitä meidän sitten pitää antaa anteeksi, jos ei pahoja tekoja? Ja minkä puolesta Jeesus on kuollut, jos ei juuri pahantekijöiden?

Juuri inhimillisesti ajateltuna pahojen tekojen anteeksi antaminen on mahdotonta, mutta kristinuskossa se on kaiken ydin ja perusta.

2 tykkäystä

Armoautomaatissa hyväksyt ne pahat teot. Jolloin muokkaat itsestäsi sellaisen, että itseasiassa olet potenttiaalinen niiden pahojen tekojen tekijä.

Todellista aitoa anteeksiantoa ei ole ilman aitoa katumusta tekijältä. Ei sillä ei ihmisten kannata pilata elämiään märehtimällä heitä vastaan tehtyjä vääryyksiä liikaa tai varsinkaan kosto mielessään, niinkuin hyvin monet tekevät.

Ei meillä ole mitään todellista katumusta kaikista synneistämme. Osaa synneistämme emme edes tajua. Jos Jeesuksen sovitustyön ja anteeksiannon perusteena olisi se, että kaikki katuvat kaikkia syntejään, väittäisin taivaassa olevan aika tyhjää.

Ja Isä meidän rukouksessa rukoilemme, ‘anna meille anteeksi meidän syntimme niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.’ Ei siinä ole ehtona se, että niille, jotka ovat rikkoneet ja katuneet.

Ylipäätään minusta anteeksianto ei ole liberaalia. Liberaalia on se, että asiat selitetään niin, etteivät ne oikeasti syntiä olekaan, eikä anteeksiantoa ja sovitusta ristillä oikeasti tarvita, koska kyllähän Jumala ymmärtää ja rakastaa. Konservatiivinen kristitty voi sen sijaan myöntää niin pienet kuin isot asiat synniksi, koska ne kaikki on oikeasti kannettu ristillä. Ja me emme ole muiden pahantekijöiden yläpuolella.

1 tykkäys

Jos ajatte tuota välitöntä anteeksiantoa kaikesta tarkoittaa se juuri sitä, että Turun puukottajakin pitäisi välittömästi vapauttaa huolimatta siitä, että hän aikamoisen suurella todennäköisyydellä uusisi tekonsa. Mitä anteeksiantoa se muka on, jos seuraavassa lauseessa todetaan, että koska teit tekosi josta leikisti annoimme sinulle anteeksi joudut nyt kärsimään tekojesi seuraamuksia?

Mielestäni tuollainen automaattinen anteeksianto kaikesta tulkinta kristinuskosta on väärä ja vaarallinen.

Kristinuskon anteeksianto ei liity maallisiin rangaistuksiin mitenkään. On ihmisiä, jotka toivottavasti eivät pääse vapaaksi koskaan, esimerkkinä vaikka joku Breijvikin kaltainen luonnehäiriöinen massamurhaajia. (Anteeksianto ei myöskään poista faktoja.) Mutta oliko sinusta siis Jeesus väärässä rukousta opettaessaan?

Minusta Raamatun puhe anteeksiannosta on inhimillisesti tosi vaativaa, ja se on todellisuudessa yhtä mahdotonta toteuttaa täysin kuin vaatimus rakastaa lähimmäistä. Mutta minusta se ei tee silti näistä asioista vääriä. Tai liberaaleja vaan ihan täsmälleen päin vastoin.

Väärinkäsitys. Ei missään kristillisissä piireissä opeteta tuollaista anteeksianto-oppia.

5 tykkäystä

Ei anteeksianto tarkoita sitä, ettei rikollista rangaistaisi, vaan sitä ettemme kanna vihaa häntä kohtaan tai vielä pahempaa hänen edustamiaan ihmisryhmiä kohtaan. Rikoksen tekijää rangaistaan ja sitten hänet (toivottavasti) karkotetaan Suomesta; mutta siihen asia saa jäädäkin. Tämmöisessä tapauksessa ei tarvita vihaa eikä kansan kiihotusta.

2 tykkäystä

Ja noin ei tehdä vain, koska erotetaan maallinen ja taivaallinen.

Jos taas olisimme niitä täydellisiä superkristittyjä niin antaisimme heti kaiken anteeksi kaikille. Niinhän Jeesuskin teki, eikö niin?

Mikäli joku tietää paremmin kreikkaa, tai asiasta niin korjatkaa ihmeessä.

Anteeksianto:
http://biblehub.com/greek/859.htm
“Short Definition: deliverance, pardon, complete forgiveness
Definition: a sending away, a letting go, a release, pardon, complete forgiveness.”

Tarkoittaa sitä, että: et enää koskaan muistuta kyseistä henkilöä asiasta; et ajattele yhtään pahalla; olet niinkuin asiaa ei olisi ollutkaan; annat henkilön olla lähelläsi niinkuin ennenkin.

Anteeksianto jossa henkilö esimerkiksi karkotetaan tai muutoin rangaistaan hänen teoistaan ei ole anteeksianto.

@Uskonsoturi, en ollenkaan ymmärrä ajatuksenjuoksuasi. Maallinen oikeus toimii maallisten sääntöjen mukaan, ja kristitty hyväksyy sen (Room.13). Tämän luulisi olevan itsestään selvää.

Hyväksyminen ei ole sama asia, kuin yhtä mieltä oleminen. Ja lopulta se miten maallinen oikeus toimii määrittyy enemmistön arvojen mukaisesti.

Ei uskova vai sanoa, että maallinen hallinto tekee hänen mielestään vääryyttä, mutta hän pesee siitä kätensä, koska ei maallista valtaa saa arvostella.

Perinteinen luterilainen jako maalliseen ja kirkkoon on samalla kaksinaamainen hyvin helposti. Jossa samalla saarnataan anteeksiantoa, mutta ei sitten kuitenkaan oikeasti.

On se oikeasti. Kun maallisen tuomioistuimen määräämä rangaistus on kärsitty, henkilö on vapaa. Hänen ei tarvitse pelätä kostoa, koska hänelle on annettu anteeksi. Jos uhri ja hänen omaisensa antavat anteeksi, he eivät vaadi itselleen vahingonkorvausta. Rangaistus seuraa kuitenkin, koska näin laki määrää.

Oletko sinä tosissasi, vai yritätkö osoittaa jonkun pointin? En ymmärrä nyt sinua lainkaan. Eli jos pedofiili raiskaa lapsia, katuu oikeasti, ja pyytää anteeksi (taipumustaan tietenkään pystymättä muuttamaan, ja lankeaa aina välillä) kristityn kuuluu antaa anteeksi, ja antaa hänen olla edelleen lasten kanssa yhdessä?

Minä en ymmärrä, mitä kristinusko sinulle merkitsee, jos vastustat syntien anteeksiantoa. Mitä muuta se sitten on?

Hyvä kysymys; mutta siinä on kyse ihan eri asiasta kuin anteeksiantamisesta. Siinä olet oikeassa, että kristitty saa arvostella maallisia vallanpitäjiä, aina kun aihetta on.

Puhuuko Jeesus siitä, kuinka meillä kaikilla on syntisiä taipumuksia, joita emme pysty muuttamaan? Eikö tuo ole juurikin humanistista keksintöä, että noin olisi?

Anteeksiantoa ja armoa aidosti katuville syntisille.

Pedofiili on aivan hyvä esimerkki. Et ole täydellisesti antanut pedofiilin tekoa anteeksi, jos et anna hänen leikkiä keskenään lapsesi kanssa. Muistelet hänen aiempaa syntisyyttään ja tuomitset hänet. Järkeväähän tuollainen tuomitseminen on, mutta samalla osoitus anteeksiantamattomuudesta. Ja mielestäni ratkaisu ei ole olla ns. parempi kristitty ja oikein innolla opetella parempaa anteeksiantamista.

21 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Offtopic-aarrearkku

Oletan, että merkittävä osa Uskonsoturin viestistä on tämä: Suomen evankelis-luterilainen kirkko on rappiolla. Sitä sitten sanotaan monessa ketjussa eri tavoin.