Yksin Raamattu -periaate

Käsittääkseni se tieto on ihan yleisesti tiedettävissä eli silloin kun Lutherille ahdistuksissa kirkastui Roomalaiskirjeen sanoman löytö; “Vanhurskas on elävä uskostansa.” Kyllä luterilaisten pitäisi vielä tunnustaa tämä ydinkohdakseen itsekin, vaikka aikamme on sekava.

Tarkasti ottaen Luther sanoi tunteneensa ikäänkuin olisi uudestisyntynyt tuossa hetkessä, ei siis viitannut siihen, että olisi ajoittanut uudestisyntymänsä tuohon hetkeen.

Minuakin teikäläiset halusivat koetella ja kysyivät näsäillen "etkös sinä tullut uskoon sillä hetkellä kun teit ratkaisun? Vastasin, että en, vaan minä tulin tietoiseksi tuolla hetkellä uskostani, jonka olin jo saanut kasteessani. Torjuin siis käsityksen, että minun ratkaisullani olisi ollut osuus uskoni syntymisessä. En näet voi käsittää kuinka synteihinsä ja rikoksiinsa kuollut ihminen voi omalla ratkaisullaan päästä Kristuksen sovitustyöstä osalliseksi. Sehän itseasiassa merkisisi osallistumista Kristuksen sovitustyöhön!

1 tykkäys

Kristuksen ansio on uskon perusta. Uskomme kaiken sen mitä saamme Kristuksessa, Jumalan armosta. Hän on.. jne..

Raamattu ilmaisee ihmisen passiivisuutta, että yksin uskon alkaja, täyttäjä on Jumala.

Hebr 12:2: “silmät luotuina uskon alkajaan ja täydelliseksi tekijään, Jeesukseen, joka edessään olevan ilon vuoksi kärsi ristin, häpeästä välittämättä, ja istuutui Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.”

  • En minä ole tullut kutsumaan hurskaita, vaan syntisiä, jotta he kääntyisivät.

  • Hän kutsuu kääntymykseen, koska luonnollinen ihminen ota vastaan sitä, mikä Jumalan on, ellei Jumala kutsu, käännä sydäntämme katumukseen ja uskoon.

  • Jumala kuljetti Lutherin luostariin. Näin hänen vanhurskas tahtonsa toteutuu.

1 tykkäys

Meistä tulee Jumalan työtovereita, kun Hän vanhurskauttaa. Tiedät, tai löydät nuo maininnat Raamatusta.

Vastasyntynyt on senkaltainen, joiden on Jumalan Valtakunta, vt. Jeesuksen sanat opetuslapsilleen, kun he estelivät lasten tuloa ja tuontia Hänen siunattavakseen.

Ei pelkästään sarkasmin vuoksi, “vaikka aikamme-oppimme on sekava”.

Raamatullisesti oikeaa, “opillisesti” sekavaa.

Minusta Raamatun lukutapa on väärä ja kestämätön monella. Raamattu ei ole kirjaimelliseksi tarkoitettu joka kohdassa, vaikka on totta ja kokonaan Jumalan Sana ja Sanaa. Totuus tieteelläkin todistettuna menee Raamatun tulkinnan ohi ja on Jumalasta silti. Raamattu on Jumalan Ilmoitus ei saneltu kirjaimellinen fakta.

Eikä ole, vaan hän on syntynyt Aadamissa ja tarvitsee uudestisyntymisen peson tullakseen liitetyksi toiseen Aadamiin Kristukseen.

1Kor 15:22: “Sillä niinkuin kaikki kuolevat Aadamissa, niin myös kaikki tehdään eläviksi Kristuksessa,”

1 tykkäys

Olet täydellisen oikeassa sakramentalistisesti, eli niinkuin kirkkosi opettaa.

Jeesuksen opetus on toinen ja viittasin Hänen sanoihinsa, jotka on kirjattu kolmessa Evankeliumissa.

Onko tässä kuitenkin jonkinlainen armon käymisen oikeudesta mahdollisuus? Muistan kun otin ensiaskelia katoliseen kirkkoon liittymiseen ja tämän katekismuksen kohdan löytäminen, tuon kohdan jossa puhutaan kasteen kaipaamisesta, toi varmuuden että kirkon mielestä Jumalan omia on muidenkin kuin kastettujen joukossa. Se oli minulle hyvin tärkeää vaikka en enää osaakaan ihan täysin selittää miksi niin oli. Toivottavasti luterilaisilla on jokin samanlainen mahdollisuus niille joita ei kuitenkaan fyysisesti ole kastettu.

  1. Kirkko on ollut vanhastaan lujasti vakuuttunut siitä, että ihmiset, jotka kärsivät kuoleman uskonsa tähden, vaikka heitä ei ollut kastettu, tulevat kastetuiksi kärsiessään kuoleman Kristuksen puolesta ja Kristuksen kanssa. Tämä verikaste, niin kuin kasteen kaipaaminenkin, aikaansaa kasteen vaikutukset olematta kuitenkaan itsessään sakramentti.

On kyllä. Usko ja oikea kohde riittää pelkästään, mutta kaste ilman uskoa tai väärä kohde ei riitä. Ei Ristin ryöväri saanut kastetta, vaan uskoi yms. monia sen jälkeenkin. Ei ehtoollisellakaan ole pakko käydä pelastuakseen, mutta jos halveksii HPE:tä niin sitten …
Luterilaisuuden tuntomerkki on se Uskonvanhurskaus, jota ei enää ymmärretä, mutta se on silti luovuttamaton pelastukseen.

2 tykkäystä

Kyllä luterilainen ajattelu lähtee siitä, että pelkkä uskokin voi riittää, mutta kasteasia pitää viipymättä hoitaa kuntoon kun usko on syntynyt, eikä laskeskella sen varaan että pelastuu ilman kastettakin. Sanotaan, että ei kasteen puuttuminen kadota, vaan kasteen halveksiminen.

Se, että ei ymmärrä kasteen tarvetta ympäristössä missä kasteen tarvetta ei monikaan ymmärrä, oli minun mielessäni. Tällaisia ympäristöjä maapallolta vielä löytyy, länsimaistakin varsinkin nyt kun eletään post-kristillistä aikaa. Kasteen varsinainen halveksiminen on sitten eri juttu, sen vakavuuden ymmärrän kyllä.

1 tykkäys

Kaste ei tietenkään pelasta tehtynä tekona, vaan luterilainen tunnustus pitää kiinni Augustinuksen sanoista “uskolla sakramentti vastaanotetaan”. Lhpk:ssa asia käsitettiin heidän entisen piispansa Väisäsen mukaisesti, että se pelastaa tehtynä tekona. Väisänenhän esitti, että usko jakaantuu kahtia pelastavaan ja pelastetun uskoon ja jälkimmäinen voi olla vain kastetuilla. Tämä on räikeästi väärin, sillä pelastava usko syntyy myös evankeliumin sanasta. Franz Pieper, jota Väisänen piti pahimpana vastustajanaan, opettaa tästä asiasta aivan oikein.

1 tykkäys

Varmuuden vuoksi muistutan, että minulle kasteeni saaminen jo kolme viikkoisena on aina ollut hyvin tärkeä ja olen kokenut sen turvallisena Jumalalta saatuna lahjana enkä omana valintanani.
Hetken uudistuessani uskossani (vieraantunut ja arkistunut) kolmekymppisenä ajattelin, että tarvitsen uuden kasteen, mutta ihmeen omaisesti pian minulle kirkastui, että yksi kaste riittää (uusi kaste voisi olla jopa väärin.)

Kyllä Ev Lut- opissa on se “luxus”, että voi uskoa vain sen mikä vain Raamatussa on kirjoitettu. Eli, ei huono,

Tunnen hyvin Italian valdolaiset ja heidän opettamisensa heti kun aloin käsittämään kieltä vuodesta 1958 lähtien. Heidän alkunsa on hyvin tiedossa ja heidän surmaamisensa ja yleinen vaino, joka alkoi ja jatkui katolisen kirkon taholta. He kastoivat uskoontulleet, mutta tämä raamatullisuus alkoi tulla vähemmän julkiseksi kun osoittautui, että Luther alkoi saada rauhoituksen liittyessään, vai oliko vainojen aloittaja niitä uskoontulleita kohtaa, jotka uskoontultuaan kastattivat itsensä.

Kuitenkin näissä luterilaisissa seurakunnissa oli valdolaisia, ikäänkuin “turvassa”, mutta eivät oikein sopeutuneet Lutherin toimintaan. Tilanne muuttui vielä “paremmaksi”, kun 1600-luvun alussa valdolaiset vanhimmat muotoilivat uskontunnustuksensa, jossa mainittiin lapsikaste, mutta ilman voimavaikutusta. Näin on tänäänkin. Valdolaisissa seurakunnissa kastetaan tai siunataan lapsi seurakunnan edessä. Kasteen yhteydessä mainitaan, että tämä kaste ei pelasta, koska lapsi on otollisessa tilassa, niinkuin Jeesuskin asian ilmaisi, kun hänen luokseen lapsia tuotiin siunattavaksi. Sitten kasteen yhteydessä toistetaan, että kun lapsi saavuttaa iän, jolloin voi erottaahyvän ja pahan, hän voi valita, vastaanottaa pelastuksen ja uudestisyntyä Ylhäältä, mikä on Jumalan työ sitä haluavalle.