Aborttikeskustelua

Olen lukenut koko ketjun. Ei enempää sanottavaa, paitsi että yleistämisen sijaan voi vastata viestiin lainaten mitä on sanottu. Ja psykiatrista apua käsittelevää kommenttia en ymmärtänyt lainkaan noin, jyrkästi tai negatiivisesti…

Eli abortti voi tulla kyseeseen, jos äiti ei selviä terapian ja mt-palveluiden avulla. Ymmärrän, että tämä tarkoittaa implisiittisesti, että muutoin ei voida tehdä aborttia. Eli tarvitaan psykiatrisen tutkimuksen näkemys, että äiti ei ole tule selviämään edes tukikeinoin.

Mutatis mutandis:

  1. Kuka tahansa voi tulla ammutuksi.

  2. Ammutuksi joutumisesta voi kuolla.

  3. Ihminen ei voi täysin vaikuttaa siihen, ettei joutuisi tilanteeseen, jossa joku voi ampua.

  4. Ainoa keino varautua ammutuksi tulemiseen on aseistautua itse.

Muitakin vastaavia voi keksiä.

4 tykkäystä

Tuo olisikin hyvä keino. Oletko jo nähnyt sen videon jenkkien kirkkoammunnasta? Ampuja saatiin taltutettua sekunneissa, kun puolikymmentä kirkkovierasta veti oman aseensa esiin ja ampui hyökkääjää päähän.

1 tykkäys

Niinno, olisi pitänyt arvata, että tuo nostetaan esiin (eli olisi pitänyt tehdä kuten yleensä, olla hiljaa). Mutta toisaalta se, että siellä aseen omistaminen ja kuljettaminen on niin helppoa myös lisää tämmöisten ammuskelujen riskiä.

Selvä. Englannin hypocrite tulee kreikan kahdesta sanasta, jotka ovat hupo ja krinein eli alle normin tai liian vähän ja arvioida, tuomita tai tehdä päätelmä. Eli tekopyhä on henkilö, joka tekee erotteluita tosiasioista liian heikosti, liian vähän tai liian kevyin perustein.

Sellainen henkilö ei ole tekopyhä, jolla on yksi täysin oikea, tietoon perustuva ja todellisuutta vastaava periaate (vaikka nyt että “abortti on murha”), ja joku irrationaalisesti toimiva henkilö kykenee tekemään tyhjäksi sen periaatteen (vaikka esittämällä, että “tapan itseni jos en saa tehdä aborttia”). Eli “teen kaksi järjettömyyttä jos en saa pitää yhtä järjettömyyttä järkevänä”.

Sellainen henkilö, joka vastustaa aborttia, ei vain esitä olevansa elämän puolella, vaan on de facto elämän puolella. Samalla tuota itsemurhalla kiristämistä voi laajentaa kaikenlaiseen muuhunkin. Joku nuori mies keksii, että “mene sänkyyn kanssani tai a) tapan itseni tai b) tapan jonkun toisen”. Onko mielestäsi tekopyhää sanoa, että uhkauksen esittäjä on itse vastuussa teoistaan, kenet ikinä hän sitten tappaakaan? Ja että pyhää olisi alistua uhkaukseen ja mennä sänkyyn? Koska jos henkilö tuollaisen uhkauksen esittää, niin kyllä hänen täytyy olla aika järkyttynyt jostain, ja voidaan hyvin olettaa, ettei siinä järkipuhe tai psykiatria paljoa paina. “Senkin tekopyhä! Minä ainakin sopisin treffit heti.”

Lisäksi voidaan argumentoida, että abortin salliminen tapauksessa, jossa raskaana oleva kiristää itsemurhalla, on paljon suurempi vahinko kuin se, että joku pieni osa heistä toteuttaa uhkauksensa. Kiristyksen motiivi voi olla mikä tahansa. Kysymys raiskauksesta on epärelevantti. Koko argumenttisi lepää sen varassa, että spekuloidaan eräänlainen pyhä emotionaalinen shokki, ja käytetään sitä valuuttana.

4 tykkäystä

Kyllä yhteiskunta kollektiivisesti myös vastaa Jumalalle siitä, miten hänen tahtoaan on yhteiskunnassa noudatettu. Jumalan tahdon noudattamatta jättämisestä voi tulla myös ajallisia seurauksia yhteiskunnalle.

Ajatuksesi ovat kauniita ja yleviä mutta tuota samaa logiikkaahan voisi noudattaa ihan kaikkiin rikoksiin: mihin tarvitsemme oikeuslaitosta tai poliisia kun esim. murhaaja itse vastaa teostaan Jumalalle ja voimme luottaa hänen omaan moraalitajuunsa

3 tykkäystä

Tässä logiikkasi hieman ontuu verrattuna aborttikeissiin.
Logiikka, jolla abortti voidaan tehdä itsemurhasyistä, on nimenomaan se, että raskaana olevan naisen itsemurhassa kuolee sekä nainen että lapsi. Tuossa kiristystapauksessa ei tälläistä sisäänrakennettua asetelmaa ole.

Et minulle ainakaan onnistunut vielälään osoittamaan, että miten minä olisin tässä keskustelussa tekopyhä.

Ja tämä on se kohta, missä ajattelumme eroavat. Sinä (ehkä?) näet abortin myös juridisiin rikoksiin laskettavissa olevana rikoksena. Itse en kannata abortin kriminalisointia. Tämän takia ajatuksemme eivät kohtaa.

Monet tappajat muuten pääsevät täysin rikosoikeudellisesta vastuusta, esim ollessaan sotilaita sodassa. Ei heitä yleisesti pidetä “murhaajina” vaikka ovat menneet sotaan tappamaan.

Abortin ja sodan vertaaminen raamatun tekstien pohjalta ovat eri asioita. Käsky älä tapa koskee aborttia, sen sijaa käsky ei koske sotatilaa. Jos sodassa tekee rikoksia kansainvälisiä sota lakeja vastaan joutuu sotaoikeuteen.

1 tykkäys

No, minusta edelleen tulkitset toisten kommentit lähtökohtaisesti turhan negatiivisesti. Kuin tuon psykiatrisen avun/hoidon esiintuomisen, mikä on aivan aiheellista itsetuhoisuus-tapauksissa, odottavan äidin tai kenen tahansa.

Näytit tulkitsevan sen niin, että ulkopuolelta päätetään miten asia on, lyödään nuijalla pöytään ja sitten viedään aborttiin, joka muuten kielletään.

Kyllä tässä on keskustelunvaraa, eri näkökulmia, eri tasoja ja vakavuusasteita, joita näkevät kyllä nekin, joiden ajattelua pidät “mustavalkoisena”… “äitejä/naisia syyllistävänä”, tai aina sellaisena, että “abortin tekevä äiti vihaa lastaan/lapsia ylipäätään/haluaa kostaa lapselle” jne.

Mitä rikoksiin ja kriminalisointiin tulee, niin on ollut tapauksia, jossa äiti oli salaa tappanut vastasyntyneen lapsensa, tai useita:

Kuin myös tapauksia, joissa vastasyntyneitä on löytynyt viemäristä tai roskiksesta, kuolleena tai vielä elossa:

Kysymys kuuluu miksi nämä tapaukset järkyttävät, ja käsitellään rikoksina. Vaikka, kuten todettua, näissäkin voidaan ottaa huomioon äidin epätoivoinen (taloudellinen tai muu) tilanne. Mutta mielestäni tämä on “opittua käyttäytymistä”, jossa ei oikeastaan ole logiikkaa. Miksi syntymättömän tappamista pitäisi aina ymmärtää enemmän ja olla tuomitsematta sitä lainkaan, saati että sitä voisi pitää rikoksena?

Minulle murha on aina murha tapahtuipa se ihmiselle kohdun ulko- tai sisäpuolella. Aborttia ei tule yhteiskunnan myöntää muuten kuin erittäin pätevästä syystä=äidin henki vaarassa. Ja vasta perusteellisten tutkimusten jälkeen

1 tykkäys

Varmaanki ne käsitellään siksi erillisinä, että syntynyt vauva voidaan konkreettisti siirtää turvaan äidiltään, joka pahoinpitelee tai on muuten vaarallinen. Kohdussa olevaa ei voida siirtää.

Ja juuri tästä olen eri mieltä. Vaikka pidänkin aborttia elämän lopettamisena. En käytä sanaa murha.

Se, että yhteiskunta ei myönnä abortteja, ei poista niitä.

Ei liity asiaan, koska kyse on tapetuista lapsista. Kohdussa olevaa lasta ei voida siirtää, mutta se voidaan pelastaa.

Eli miksi jo surmattu vastasyntynyt on tuomittavampi/järkyttävämpi tapaus kuin jo surmattu syntymätön lapsi? Onko? Ihan oma mielipiteesi asiaan. En kysy miksi ne “varmaankin käsitellään erillisinä”, vaan mikä on oma kantasi?

Tässä kohden minusta on toisarvoista mitä sanaa käytetään. (Puhutaanko “murhasta” vai “taposta”.) Mutta tässä näkyy myös yhteiskunnan suhtautuminen asiaan. Ja se, ettei yhteiskunnan suhtautuminen estä tällaista tapahtumasta.

Ei yhteiskunta avusta missään muussakaan rikoksessa ihmisyyttä vastaan. Murhia, varkauksia ja petoksiakin tapahtuu ilman yhteiskunnan myötävaikutusta. Ei tuo ole mikään peruste kannattaa laillista aborttia

1 tykkäys

Murha on oikea sana brutaalille teolle. Ei mitää hyssyttelyä, murha, tappo.

2 tykkäystä

Ehdin jo edellä selittää, että miksi ei onnu.

Tuskin onnistunkaan. Jos joku täällä onnistuu osoittamaan sinulle jotain, niin rohkaistun ehkä yrittämään uudelleen.

3 tykkäystä

Mites Karpalo, jos nainen on tullut raskaaksi suostuttuaan itse yhdyntään, eikä ole vaarassa tehdä itsemurhaa. Pitääkö yhteiskunnan järjestää hänelle abortti?

Kuten jo aikaisemmin toin esille, en kannata abortin kriminalisoimista. Ajattele, että kriminalisointi johtaa suurempiin ongelmiin kuin nykyinen lainsäädäntö. Yhteiskunta joutuisi joka tapauksessa tavalla tai toisella abortin kanssa tekemisiin, sillä jos abortti olisi laiton, niin ihmiset yrittäisivät tehdä ns. henkariabortteja tai muulla tavoin vahingoittaa sikiötä. Varakkaamat varmaankin kävisivät muissa maissa abortoimassa.

Mitä tulee ns. yhteisömoraaliin, niin on totta, että lainsäädäntö osaltaan kuvastaa yhteiskunnan moraalista tilaa mutta ei kuitenkaan ole koko totuus. Esimerkiksi jos abortti olisi laiton eikä “virallinen” yhteiskunta sitä hyväksyisi, ei yhteisön asenne välttämättä radikaalista muuttuisi vaan yhä olisi lääkäreitä ja muita, jotka teon hyväksyisivät ja näitä suorittaisivat. Tällöin yhteisömoraali olisi yhä yhtä huono, mutta epävirallisesti. Tämän takia mielenmuutos tässä asiassa olisi tehokkaampi tapa hallita ongelmaa kuin lainsäädäntö.