Alaikäiselle tytölle neuvonkin, että parempi katsoa kuin katua. Kädestä pitäminen saa jo sukat pyörimään jalassa. Olen myös sitä mieltä, että naiselta olisi fiksumpaa miestä kohtaan, että ei kauheasti vaatisi kosketusta seurusteluvaiheessa, jos on mieli odottaa sinne papin aameneen saakka. Se on vähän kuin heittäisi pallon alas mäen päältä ja toivoisi, että se pysähtyisi ennen kuin osuu maahan. Sitäpaitsi kyllä siitä avioelämästä voi puhuakin etukäteen, jotta ei tule yllätyksiä. Veikkaan, että joku aseksuaallisuus on todella harvinaista. Lienee yhtä harvinaista kuin abortin tekemiseen syy, että alaikäinen on raiskauksen seurauksena tullut raskaaksi.
1 tykkäys
Tässä on sellainen juttu, että ihminen - edes mies - ei ole pallo. Ihminen on pikemminkin auto: siinä on jarrut, maallinen esivalta vaatii että siinä pitää olla jarrut, ja jos niitä ei tarvittaessa käytä, niin oikeudessa tulee kovat rapsut. Kyllä, lainsäädäntö edellyttää että seksuaalisen toiminnan voi koska tahansa keskeyttää, esim. jos kumppani ilmaisee muuttaneensa mielensä asiasta. Ei se ole mikään pysäyttämätön luonnonvoima. Ja jarrut pitää olla hallinnassa myös vihkimisen jälkeen.
Aseksuaaleja on noin prosentti väestöstä, eli aika paljon isompi osuus kuin raiskausperusteluiden osuus aborteista.
2 tykkäystä
On jarrut, mutta sanoinkin, mikä olisi FIKSUMPAA toista kohtaan.
Kaupungilla näkee joskus pareja, jotka halaavat ja suutelevat aivan estottomasti muiden ihmisten nähden. Olen pannut merkille, että yleensä se on nainen joka vie. Olen tullut siihen tulokseen, että nainen haluaa läheisyyttä, mutta ei yhdyntää. Se on mahdollista, kun ympärillä on ihmisiä, niin miehen on pakko käyttää niitä jarruja.
Joskus vieraillessani pariskunnan luona olen huomannut, kuinka nimenomaan vaimo menee kiehnäämään miehen viereen ja mies vaikuttaa hyvin vaivautuneelta, mutta ei tietenkään kehtaa työntää toista kauemmaksi, jotta ei vaikuta ilkeältä. Minusta se on vaimolta hyvin ajattelematonta. Tilanne on sekä miehelle että vieraalle hyvin kiusallinen. Itse kyllä haluan kääntää katseeni pois, jos toiset alkavat olla liian intiimisti siinä silmäini edessä.
3 tykkäystä
Tässä pitää kyllä ehdottomasti erottaa halailu ja pussailu julkisella paikalla. Eihän halailu julkisella paikalla haittaa miestä, naista tai ulkopuolisia (ohikulkijoita tai lähellä olijoita). Minua haittaa paljon että ne niputetaan.
Pussailuakin on monenlaista. En pahennu itse huulet kiinni pusuista julkisella paikalla. Sellainen toisen ääripään pussailu on rasittavaa jos sitä joutuu kauan seuraamaan eikä oikein pääse pakoonkaan, esim. junassa.
1 tykkäys
Totta, se on vaivaannuttavaa, vaikka katsoo muualle niin pusuttelun äänet kuuluvat ihan vierestä.
Mitähän ne tämmöiset pusureitit ja junat oikein ovat 
1 tykkäys
Kaikki äänet eivät tule itse pussailusta, hyrrääminen kuuluu suusta. 
Tähän aiheeseen vielä sellainen laajennus, että yhtä aikaa voi toteutua seuraavat:
- suljettu yhteisö
- kulttuuri mennä nopeasti naimisiin
- vähän seurustelukokemusta
Jos nämä kaikki kolme toteutuvat, voi hyvinkin käydä niin että papin aamenen jälkeen se toinen ei sytytäkään. En sano että se sytytttäminen pitäisi testata vähissä vaatteissa.
Tämä siis täydennyksenä siihen, että voi olla pareja joilla ei olekaan säpinää makuhuoneessa.
Tässä on sellainen juttu, että ihminen - edes mies - ei ole pallo. Ihminen on pikemminkin auto: siinä on jarrut, maallinen esivalta vaatii että siinä pitää olla jarrut, ja jos niitä ei tarvittaessa käytä, niin oikeudessa tulee kovat rapsut. Kyllä, lainsäädäntö edellyttää että seksuaalisen toiminnan voi koska tahansa keskeyttää, esim. jos kumppani ilmaisee muuttaneensa mielensä asiasta. Ei se ole mikään pysäyttämätön luonnonvoima. Ja jarrut pitää olla hallinnassa myös vihkimisen jälkeen.
En itse käsittänyt, että @Exkortti tarkoittaisi vain miestä “pallolla”. Mutta minä olenkin mies. On sen sijaan nähdäkseni aika ilmeistä, että jos ryhdytään koskettelemaan, niin seuraus on, että on molemmille vaikeaa lopettaa siihen. Tämä yhden johtaminen toiseen, “asioiden tapahtuminen”, on muistaakseni aika yleinen aihepiiri tyttöjen kirjoittelussa (muistelen siis kirjoja Helena Saarikoski: Mistä on huonot tytöt tehty (2001) ja Marjo Laukkanen: Sähköinen seksuaalisuus. Tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa (2007)).
Ehkä ei haittaa toistaa, että ylipäänsä kaikki avioelämään liittyvät kysymykset olisi syytä aikuismaisesti käsitellä hengellisessä valossa ennen avioliittoon käymistä. On oikeastaan sääli, että asiasta on kovin vähän saatavilla suomenkielistä kirjallisuutta ja opetusta - ainakin kovin vähän verrattaessa siihen, että avioelämä on kai kuitenkin noin 90 % kristityistä vokaatio. Emmekä me ihmiset osaa sitä jotenkin luonnostamme, niin monet himot meitä vaivaavat. Paras pohja sitä varten on tietenkin oma rukouselämä.
4 tykkäystä
Tärkeä erottaa mihin kohtaan toista koskettaa. Kyllä mielestäni seurustelukumppania voi esim. hieroa, mutta kannattaa välttää molemmilla sukupuolilla kaulan aluetta.
Harva suunnitelma takaa mitään, mutta kyllä määrätietoinen kristillinen kotikasvatus on todella merkittävä asia lapsien elämänvalintoja ajatellen. Heittäisin hatusta sellaisen tilaston jenkeistä, että isän tai molempien vanhempien ollessa uskossa, se periytyy lapsille n. 70% todennäköisyydellä. Tämä on aika huomattava määrä, kun ottaa huomioon miten minimaalinen osa “maltillisen kultaisen keskitien” kirkkoon kuuluvien, mutta uskonnollisista aiheista vaikenevien perheiden kasvateista myöhemmin päätyy harjoittamaan aktiivisesti uskoa. Seurakunnassa näkyy valintaharhaa: jos vaikka 70% kahta prosenttia väestöstä edustavien himouskovaisten perheiden lapsista jatkaa uskossa, ja sitten taas toisaalta vaikka 2% seitsemääkymmentä prosenttia edustavien tapakristittyjen perheistä jatkaa uskossa, niin se saattaa näyttää siltä että “OHHOH täällä seurakunnassahan on kaikenlaisen kasvatuksen saaneita ihmisiä ja joidenkin mun kavereiden sisarukset tuskailee liian tiukkaa kasvatusta, pitääpäs vaieta uskonasioista lapselleni jos asialla ei olekaan mitään väliä!” Mutta kyllä sillä on, kyllä ne lapset kannattaa kristillisesti kasvattaa.
1 tykkäys
Olen eri mieltä tärkeydestä, tuosta aiheesta ei saa vaieta vaan siitä pitää jämptisti opettaa ja seurakunnan kulttuurin pitää odottaa seksin säästämistä avioliittoon. “On tärkeämpiäkin aiheita”, kyllä, mutta avioliitto ei todellakaan ole niiden vähemmän tärkeidenkään joukossa ja siitä kuvittelisi riittävän keskustelua. Kysymys ei kuitenkaan ole yhtä vaikea ja kompromissientäyteinen kuin vaikka avioerot, harvoin kristityllä seurustelevalla parilla on pakottavaa syytä nukkua yhdessä ennen avioliittoa. Jos homoilta kerran käytännössä vaaditaan elämänmittaista selibaattia, niin kyllä heteroita voi vaatia odottamaan. Ja kysymys on tosiaan tärkeä kristillisen seksuaalietiikan eheyden suhteen; joko seksi kuuluu avioliittoon, mikä on kristillisen terveen ja Jumalan tahdon mukaisen pariutumiskulttuurin esivaatimus, tai sitten se ei kuulu, jolloin meno ei eroa maallisen yhteiskunnan vastaavast mitenkään ja avioliitto menettää suuren osan merkityksestään. Ei ole mitään “vähän voi pari kk ennen häitä hankkia lapsia”, tai ei ainakaan pitäisi olla opetuksen ja seurakunnan kulttuurin tasolla. Poikkeukset sitten tietenkin aina vahvistavat säännön.
3 tykkäystä
Mutta tässä on kyllä silti pointtia. “Parempi naida kuin palaa”- tämänhän voi tulkita niin, että jos ei pala himosta toista kohtaan, tulisi miettiä onko syytä mennä avioliittoon. Jotkut ovat yllättävän lukossa tai tietämättömiä omasta sukupuolielämästään. Helposti sitä vaan projisoi oman hyvän tietämyksensä muihin, mutta jos ei ole hyvää kasvatusta niin ei ole välttämättä mitään hajua siitä mitä voi seurustelulta ja avioliitolta odottaa.
Kirkko ei kuitenkaan opeta, että avioliittokaan olisi lihan himojen toteuttamista varten. Se on pikemminkin kenttä, jossa lihan himojen on tarkoitus menettää voimansa. Kaikki sukupuolielämän halut eivät ole samanlaisia. Yksi tuottaa hyvää hedelmää toinen on hedelmätöntä - ja kolmas voi olla peräti murhaavaa…
Himojen perustalle ei voi rakentaa mitään pysyvää. Ruumiillisen intohimon liekki tunnetusti sammuu vuodessa tai kahdessa. Lisäksi jos himoa omaa yhtä laatua todennäköisesti sitä on myös toista laatua. Sitten vuoden kahden jälkeen ne alkavat paljastua ja seuraukset ovat niiden mukaiset.
Meillä tietenkin tähän himojen lamaannuttamiseen ja todelliseen inhimilliseen elämään kohottamiseen ohjaavat jo paastosäädöksetkin (neljä suurta paastoa, viikottaiset paastot, ehtoolliseen liittyvät paastot ja eräisiin muihin seikkoihin liittyvä pidättäytyminen lihallisesta avioyhteydestä). Niitä tietenkin tulee toteuttaa niiden hengellinen tarkoitus ymmärtäen, ei mekaanisesti, ja rukouselämän ja muun kristillisen opetuksen ja elämän yhteydessä.
Muokk. En siis yllä tarkoita, että olisit ajatellut kirjailemani tapaisesti. Siitä olen täysin samaa mieltä, että kunkin on syytä miettiä, onko syytä avioitua ja jos on niin onko kyseessä hyvä syy.
3 tykkäystä
Muuten samaa mieltä mutta
Kirkko ei kuitenkaan opeta, että avioliittokaan olisi lihan himojen toteuttamista varten.
Raamattu kuitenkin opettaa. Ainakin jossain määrin himo on olemassa jotta ihminen menisi avioliittoon ja avioliitossa himo saa ja sen odotetaan kohdistuvan puolisoon.
“Olkoon sinun lähteesi siunattu,
ja iloitse nuoruutesi vaimosta.
Armas peura, suloinen vuorikauris —
hänen rintansa sinua aina riemulla ravitkoot,
hurmautuos alati hänen rakkaudestaan.
Miksi, poikani, hurmautuisit irstaaseen naiseen
ja syleilisit vieraan vaimon povea?” Sanal. 5
“Miten kaunis, miten ihana oletkaan,
rakastettuni, riemuni!
Sinun vartalosi on kuin palmupuu,
sinun rintasi ovat sen tertut.
Minä ajattelen: tuohon palmuun minä nousen,
sen hedelmiin minä tartun!
Kuin rypäletertut ovat sinun rintasi,
hengityksessäsi on omenan tuoksu,
sinun suusi maistuu jalolta viiniltä,
joka kiihdyttää rakkauttani
ja kostuttaa uinuvien huulet.
Minä olen rakkaani oma,
minuun hän tuntee halua!” Laul. 7
Aika paljon saa venyttää sanojen merkitystä jos näissä ei ole kyse himosta.
Alkuihastus tosiaan usein sammuu parissa vuodessa mutta ruumiillisuuden ei todellakaan tarvitse.
Tuo Sananl. 5 kohta on muuten jotenkin vielä eroottisempi 92-käännöksessä:
Olkoon sinun lähteesi siunattu,
iloitse vaimosta, jonka nuorena sait,
rakkaasta peurasta, suloisesta kauriistasi.
Olkoot hänen rintansa ilosi vuodesta vuoteen,
hänen rakkautensa elämäsi riemu ja hurmio.
Himo voi tosiaan tarkoittaa montaa asiaa. Raamatussa se usein tarkoittaa sitä, että tavoitellaan itselle jotain sellaista, joka ei ole omaa tai peräti kuuluu toiselle. Tässä merkityksessä omaa puolisoa ei oikein voi himoita yhtään sen enempää kuin omia rahojaan. Toisaalta himolla voidaan tarkoittaa seksuaalista halua tiettyyn ihmiseen, tai seksuaalisia tuntemuksia ja reaktioita ylipäätään. Tätä merkitystä käytettäessä ei oikein voi olla olemassa seksiä ilman himoa, ainakaan miespuolisten vehkeiden kannalta ajateltuna. Jos näitä merkityksiä sekoitellaan villisti toisiinsa, niin siitä kyllä syntyy melkoinen soppa.
Tuota “parempi on naida kuin palaa” ja muutenkin naimattomuuden ykkössijalle asettavia raamatunkohtia olen joskus sinkkuaikoina miettinyt siltäkin kannalta, että onko oikein mennä naimisiin tai haaveilla sellaisesta, jos ei koe mitään sietämätöntä tuskaa naimattomuudestaan vaan kokee voivansa olla onnellinen myös sinkkuna. Näissä on kuitenkin kaksi puolta ja kaksi osapuolta. Ehkä olisin saanut hyvän ja onnellisen elämän myös sinkkuna, mutta olisiko mieheni?
1 tykkäys
Naimisiin tai luostariin.
( tiedän kyllä ettei se aina mene niin)
Olen välillä miettinyt, että minne meillä katosi vihityt neitsyet sun muut maallikkohurskauden muodot. En tosin tiedä, toimisiko sellainen nykymaailmassa, mutta konseptin tasolla voisi olla paikka tällekin.
1 tykkäys