Avioliittolain muutos 1.3.2017

Ei laki tietenkään muuta sitä. Vitsi on siinä, että laki implikoi ihmisen hybriksen, että se voitaisiin muuttaa. Avioliitto ei tee kykeneväksi lisääntymään vaan antaa juridisen pohjan sille.

2 tykkäystä

Tuttu nimi takavuosilta Markku Koiviston virastaerottamispäätöksissä, kun hänet määräajaksi erotettiin muistaakseni pariinkin otteeseen. No joo, ehkä vähän huono esimerkki :grimacing::smile:

LHPK:n kanta asiaan:

4 tykkäystä

En nyt ymmärrä millä tavalla se se implikoi. Eihän vaimoni ja minun avioliittokaan implikoinut yhtään mitään hybristä lisääntymisestä. En vieläkään ymmärrä missä kohden pitäisi nauraa ja mille. Meille lapsettomille pariskunnilleko ?

Liian vaikeaa taitaa mulle olla tämä kristillinen huumori.

P.S. Tai nyt taisin tajuta. Nauretaan sille, mitä tyhmää jotkut luulevat homoseksuaalien kuvittelevan. Näinkö se olikin?

1 tykkäys

Tuo kohdunpoisto on muuten siinä mielessä oikein hyvä esimerkki, että se (samoin kuin kiistattomat vaihdevuodet) pudottaa yhteisen biologisen lapsen saamisen mahdollisuuden suunnilleen samalle tasolle kuin homoparilla. Jos syy kieltää homoavioliitto on AINOASTAAN se, että pari kategorisesti ja 100% varmuudella ei voi lisääntyä, silloin tällainen “kohdunpoistoavioliitto” pitää myös kieltää. Jos ei kielletä, vaan vedotaan “poikkeukseen”, pitää perustella, miksi homopari ei voisi olla vastaavanlainen poikkeus. Niissä perusteluissa taas on pakko mennä lisääntymisasioiden ulkopuolelle. Väittäisin perusteluja löytyvän silti, ainakin jos puhutaan kristillisestä avioliitosta. Siviiliavioliitto taas on lähinnä talousasioita ja lähiomaisasemaa säätelevä yhteiskunnallinen sopimus, jonka suhteen ainakaan mulla ei ole suuria intohimoja siitä, millä perusteilla sitä pitäisi rajata.

3 tykkäystä

Ei homojen vaan lain säätäjän. Idea siinä, että lain säätäjällä olisi niin suuri hybris, että luulee voivansa muuttaa luonnon.

Vitsit rakentuvat sille, että premissit ovat väärät. Premissit siitä, että Laki alunperin tekisi avioliitosta lisääntymisen paikan, on väärä.

Joillekin henkilöille sterilointi oli edellytys, jotta avioliitto voitiin solmia. Esimerkiksi syntymäkuurojen tuli suostua sterilointiin päästäkseen naimisiin. Tällaisessa tosin näkyi voimakkaasti se ajatus, että avioliitto liittyy nimenomaan suvun jatkamiseen, ja tuo vammaisten suvunjatkaminen tahdottiin estää.

Oulun seurakunnat

https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1250596715036487&id=240300979399404

3 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Huumorin luonne

Lainaanpa tähän läheisen Ystäväni, eläkkeellä olevan papin kirjoitusta, jonka hän lähetti Keskisuomalaiseen julkaistavaksi;

"Avioliittosiunaus
Avioliitto on seurakunnan siunauksen alla. Vihkipari kuulutetaan kirkossa ja silloin koko seurakunta rukoilee parin puolesta. Myös silloin, kun pari vihitään, olennaisinta on seurakunnan yhteinen rukous ja seurakunnan läsnäolo, ei vain papin rukous. Siinä mielessä vihkiminen on julkinen tilaisuus. Pappi on Jumalan äänitorvi seurakuntaan päin ja seurakunnan äänitorvi Jumalaan päin. Useimmiten pari vihitään seurakunnan yhteisessä kokoustilassa – kirkossa. Kaikille vihittäville pareille rukoillaan siunausta riippumatta, mitä he itse ajattelevat Jumalasta. Esirukous on lahja vihkiparille.
Vihkikaava on yhteiskuntaa varten, jotta yhteiskunnan säätämä avioliittolaki on voimassa. Seurakunnan osuus on rukous ja raamatun luku. Niin kauan kuin laki ei ole ristiriidassa Raamatun kanssa, kirkko voi hoitaa tuon lakiosuudenkin vihkitapahtumassa. Mutta kirkko ei ole sidottu tuohon lakiin. Kirkko on sidottu Raamattuun. Yhteiskunnallisen osuuden kirkko voi jättää vihkitoimituksesta pois ja antaa se maistraatin tehtäväksi.
Kirkon käsitys avioliitosta on 1.3.2017 alkaen erilainen kuin yhteiskunnan lain käsitys. Yhteiskunnan laatiman lain käsitys on se, että mikä tahansa parisuhde tarkoittaa avioliittoa. Kirkon käsitys avioliitosta on miehen ja naisen välinen liitto. Kirkkoa ei tule pakottaa toimimaan sen Raamatusta nousevan oman käsityksen vastaisesti. Yksityinen pappi ei voi toimia kirkkoon sitoutuneena vastoin sen omia periaatteita. Hänellä ei ole valtuutusta siihen. Muutoin hän siunaa vain omissa nimissään."
Pekka

4 tykkäystä

Olen eri mieltä.
Avioliittoasetuksen 9 §:ssä on siviilivihkimisen kaava, jossa sanotaan: Avioliiton tarkoituksena on perheen perustaminen siihen kuuluvien yhteiseksi parhaaksi ja yhteiskunnan säilymiseksi.

Tässä on ihan sama rakenne kuin katolisen kirkon kirkkolaissa: bonum coniugalis (puolisoiden hyvinvointi) ja bonum prolis (lisääntyminen).

8 tykkäystä

Onkos kukaan huomannut muutoksia someympyröissään tähän muutokseen liittyen? Minulla yksi kaveri “tuli kaapista” tai siis laittoi liikuttuneen statuspäivityksen, että nyt hänkin voi mennä naimisiin kultansa kanssa. Ei se ehkä mikään salaisuus ollut, mutta en tiennyt, että hän seurustelee samaa sukupuolta olevan kanssa, koska nuorempana hän kertoi vain ihastuksistaan vastakkaiseen sukupuoleen.

Lisäksi FB:n uutisvirrassa vilahtelee joidenkin tuntemattomien ihmisten ilmoituksia, että eroavat kirkosta, koska piispat ovat niin jyrkkiä ja kieltävät vihkimästä samaa sukupuolta olevia pareja. Näitä toiset yrittävät kyllä rauhoitella, että ei pidä jättää kirkkoa vain konservatiiveille ja että onhan kirkon piispoina myös Mäkinen ja Askola, jotka ovat ihanan lämpimiä ihmisiä.

2 tykkäystä

Kiitos kiitos, mutta tässä oli nyt kysymyksenä se onko miespari ja naispari ja lapset “ydinperhe”. Toisekseen, kuten sanoin, itse olen tavannut “suurperhe” -käsitteen mm. perhetyöhön opiskellessani.

Annettiin tehtäväksi kirjoittaa eri perhemalleista essee, ja suurperhe oli yksi vaihtoehto. Juuri ja nimenomaan siinä merkityksessä, että siinä on vanhemmat ja useita lapsia.

Mutta edelleen kysymys on, että miksi mies- ja naisparin ja lasten muodostama perhe on “ydinperhe”, mutta polyperhe ei ole?

Oikeasti huonossa asemassa ovat ne lapset, jotka syntyvät moniavioisiin suhteisiin, esim. muslimeille. Heillä ei ole yleensä virallisesti isää, koska yksinhuoltajina avustuksia saa paljon enemmän. Veikkaan, että tällaisia pareja myös vihitään moskeijoissa islamilaisin menoin, mutta ne eivät tietystikään ole juridisesti päteviä liittoja. Seurauksena on lapsia ja vaimoja, joilla ei ole mitään oikeuksia vaikkapa miehen kuollessa. Jos jotakuta oikeasti kiinnostaisi tasa-arvoasiat, niin tällaiseen yritettäisiin etsiä ratkaisua. Mutta ei kiinnosta ketään ja on täysi tabu edes siitä puhua.

6 tykkäystä

Varsinainen vaara ja suurin muutostekijä tässä on se, että homo- ja lesboparit ajattelevat voivansa saada lapsia. Ei tietenkään luonnollisesti vaan muuten, He hankkivat lapsia, tavalla tai toisella, ja ajattelevat että siihen on oikeus ja että se kuuluu asiaan kun ollaan “naimisissa”. (Tähän juuri voimaan astunut laki vaikutti, on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan.)

Tästä on merkkejä jo vaikka kuinka paljon, etkö näe? Esim. Saara Aallon ja puolisonsa tapauksessa heistä tehdyssä haastattelussa oli kommentti “Vielä ei ole lasten aika”.

Hei, kaksi naista. What??? (Ja tämä ei todellakaan ole rinnastettavissa lapsettomien heteroparien hedelmöityshoitoihin, omilla sukusoluilla.)

Tämä on suuri muutos avioliittoinstituutiossa ja avioliittolainsäädännössä ja myös yhteiskunnan tavassa suhtautua perheen muodostukseen ja lasten isättömyyteen/äidittömyyteen.

5 tykkäystä

Perheissä, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta on laista riippumatta lapsia. Ei ne lapset olisi minnekään kadonneet, jos uutta lakia ei olisi säädetty.

Jos haluat, että näitä lapsia ei olisi, pitää lasten saanti kieltää muilta kuin aviossa olevilta heteropareilta.

Et kai luule, että Saarakaan olisi jättänyt lapsihaaveet, jos uutta lakia ei olisi säädetty.

Toki tuo on suuri muutos - mutta kyllähän noita kahden äidin perheitä on jo nyt, ehkä kahden isänkin vaikka niitä on vähemmän. Ymmärtääkseni jo rekisteröidyssä parisuhteessa elävät voivat saada “kummallekin äidille” virallisen aseman, mutta prosessi on/oli hitaampi kuin avioliitossa. Omaan tuttavapiirini kuuluu rekisteröidyssä parisuhteessa elävä naispari, ja olen ymmärtänyt, että sekä lapsen synnyttänyt että hänen kumppaninsa ovat molemmat lapsen juridisia vanhempia.

Siis tarkoitan, kuten olen koko ajan tarkoittanut, että näihin perheisiin hankitaan lapsia. Ja nyt jo on puhuttu “naimisiin menemisestä ja lasten hankinnasta” homo- ja lesboparien kohdalla. Jostain ne lapset ovat nyt olemassaoleviinkin sateenkaariperheisiin tulleet, mutta tämä ei näytä sinua kiinnostavan ollenkaan. Siis se, onko lapset siihen tietoisesti hankittu, vai ovatko he aiemmasta heterosuhteesta. Tässä on aika merkittävä ero.
Toteat vain että lapsia on, ja se on “ihan sama asia” kuin heteroperheissä.

Se mikä tässä on myös mielenkiintoista on se, että puhut nais- ja miesparien “lasten saamisesta” kuin se olisi maailman luonnollisin asia, mutta omalla kohdallasi hyväksyt biologisen totuuden.
Aivan sama tilanne kuitenkin olisi jos sinä ja vaimosi olisitte käyttäneet sijaissynnyttäjää. Sillä erotuksella toki, että lapsella olisi perheessään isä- ja äitihahmo. Mutta lapsi olisi silti hankittu avioliiton tarkoituksen vastaisella tavalla, ja lapsi mahdollisesti menettäisi kokonaan yhteyden biologiseen äitiinsä. Kuten on käynytkin sijaissynnytystapauksissa, jossa “naimisissa” oleva miespari on saanut kaikki oikeudet lapseen ja äiti on jäänyt täysin sivuun.

Ja todellakin kannatan hedelmöitys"hoitojen" eväämistä yksinäisiltä naisilta ja naispareilta, ja myös sijaissynnytyksen pitämistä edelleen laittomana.

Avioliitto on instituutiona tukenut sitä ihannetta, että lapset syntyvät biologisen isänsä ja äitinsä suhteeseen ja yhteiseen kotiin. Sitä tässä ollaan muuttamassa, vaikka toki idea on jo unohtunut ajat sitten… Mutta se tässä on ainakin omana (toivottomana) toiveenani, että avioliitto palautettaisiin sille kuuluvaan tehtävään.

En usko, että Saara jättäisi lapsihaaveet, mutta tässä käytetään hyväksi avioliiton ja lasten hankkimisen luonnolliseksi miellettyä yhteyttä. Päämääränä se, että homo- ja lesboparit “menevät naimisiin ja hankkivat lapsia” kuten heteroparitkin, mutta “vähän eri tavalla vain”. Ja avioliitosta saadaan tälle oikeutus. Etkö tosiaan näe tätä?

5 tykkäystä

En minä sitä sanonutkaan, että niitä perheitä nyt vasta alkaisi ilmestymään. Lakimuutos vaikuttaa siihen miten suhtaudutaan isättömyyteen ja äidittömyyteen. Juuri avioliiton (miehen ja naisen välisenä) pohjalta on katsottu ihanteeksi, että lapsella on yhteys molempiin biologisiin vanhempiinsa.

Vahinko on jo tapahtunut, se on totta. Mutta tämän lakimuutoksen myötä avioliiton perustarkoitus ja sen sisältämä ideaali perhemalli hämärtyy entisestään. Samoin isän ja lasten välinen side heikkenee. Nytkin se on jo aika huonolla tolalla erotapauksissa… Entä sitten kun naispari hankkii lapsen miestuttavansa avulla, ja mies jää lopulta täysin ulkopuoliseksi?

http://www.kd-mediat.fi/KD/weblehti/fi/juttuarkisto/artikkelit.php?we_objectID=6939

2 tykkäystä

Kyllä varmaan uusi laki vaikuttaa siihen miten samansukupuolisiin pareihin ja heidän lapsiinsa suhtaudutaan. Mutta en pidä sitä ollenkaan pahana asiana.

Et kai vain tarkoita tuota Puolimatkan filosofista neroleimausta, jonka mukaan isän heteroperheissä alkavat jättää lapsiaan, kun kerran homot alkavat avioitua :slight_smile:

Jotenkin vaan en luota tuollaisiin “Jukka (nimi muutettu)” tarinoihin. Noin saa kirjoitettua ihan sellaisia juttuja kuin agenda vaatii. Eikä tämä ole mitenkään KD:tä tai uskovia vastaan. En luota tuollaisiin, kirjoitettiin niitä mistä asiasta tahansa.