Jep, objektiivista moraalia ei voikaan määritellä muuten kuin Jumalan auktoriteetin ja käskyn pohjalta. Humen giljotiini, siitä miten asiat ovat ei voida päätellä miten niiden pitäisi olla, ja se miten jonkun pitäisi olla riippuu aina siitä kenen mielestä sen pitäisi olla niin. Voidaan toki teorisoida jostain “objektiivisesta hyvästä” joka saattaisi periaatteessa olla eri kuin maailmankaikkeuden Luojajumalan tahto, mutta jos sitä ei voida määritellä mitenkään varmasti eikä sillä ole mitään käytännön merkitystä, niin mitä väliä.
Jos kuolema on syntiinlankeemuksen seuraus ja luontokappaleet kuolevat niin kai nekin ovat langenneita.
Lankeaminen edellyttää sielua. Jos puut eivät kuolisi niin paratiisissa tulisi ahdasta. Porkkana kuoli paratiisissakin syödessä.
D
Saastunut, turmeltunut eivät ole eri asioita.
1 Moos 6:
11 Mutta maa turmeltui Jumalan edessä, ja maa tuli täyteen väkivaltaa.
12 Niin Jumala näki, että maa oli turmeltunut; sillä kaikki liha oli turmellut vaelluksensa maan päällä.
1 Moos 6:11 - 12: “Siihen aikaan turmelus levisi maassa Jumalan silmien alla ja väkivalta täytti maan. Kun Jumala katseli maata, hän näki, että turmelus vallitsi kaikkialla, sillä ihmiset kuluttivat elämänsä pahuudessa.”
Tässä ei puhuta luonnosta mitään. Maa oli turmeltunut ihmisten pahuuden tähden. Mutta ei mikään luontoon kuuluva ollut itsessään pahaa. Maa ei tässä viittaa luontoon, vaan ihmisiin: “Jumala katseli maailmaa ja näki vain pahuutta kaikkialla.”
Jos ajatellaan että luonto oli muuttunut pahaksi, niin vedenpaisumus ei kuitenkaan tuhonnut luotua maailmaa.
D
Olemme siis kumpikin vastanneet.
Joo, sinun vastauksesi vain lukee tekstiin jotakin mitä siellä ei ole.
D
En laisinkaan viitannut siihen mihin Jeesus kykenee. Kristitty ei todellakaan tarvitse mitään tietäjähenkiä yhtään mihinkään. Päin vastoin.
Minulla on omien kokemustenkin pohjalta vahva tuntemus siitä, että kaikki uushenkisyyden luennat - kuten muiden muassa tarot ja astrologia ja spiritismi - perustuvat tulkitsijan hengessä vaikuttaviin vieraisiin energioihin, joita Raamatussa aivan ilmeisesti kutsutaan “tietäjähengiksi”, joita on syytä karttaa. Koska homma ei perustu huuhailuihin vaan todellisiin voimiin, ei ole ihme että ihmiset tulevat vakuutetuiksi niistä sanomista, joita nämä lukijat ja tulkitsijat välittävät.
Jos joku on sellaisten asioiden harrastaja ja ja tulee uskoon, vapautuminen niistä energioista ei välttämättä käy heti ja automaattisesti, vaan siihen tarvitaan selkeää irtisanoutumista pimeyden voimista. Tätä mieltä oli myös arvostamani lähetyssaarnaaja Mauri Vikstén. Vain pahimmissa tapauksessa tarvitaan riivaajien ulosajoa, ja Jeesuksen mukaan tietyt lajit lähtevät ihmisestä vain rukouksella ja paastolla, joten se ei ole aina helppo homma. (Mk 9:29).
Maallistuneelle mielelle Raamatun puheet hengistä ja niistä vapautumisesta ovat tietenkin höpöhöpöä. Mutta esimerkiksi tapahtumaa, jossa Jeesus ajoi henget sikoihin, on kovin vaikea selittää psykologialla, kun ne siat saivat kohtauksen ja syöksyivät jyrkänteeltä järveen ja hukkuivat (Mt 8:32).
On kysymys kokemuksiin perustuvasta hyvästä arvauskyvystä, koska ihmiset ovat pääsääntöisesti samanlaisia. Tästä samanlaisuudesta pyritään jatkuvasti erottautumaan salaamalla ja mystisoimalla omia ajattelukuvioita. Näihin ”salaperäisiin” reitityksiin tarttuu Saatana, koska liha on hänelle tartuntapinta. Siksi Jumalallisessa ei ole mitään mystistä. Uskova tuntee Jumalan uskoontulon kautta, eli kun hänessä Jumalan puhaltama Henki uudestisyntyy, niin Jumala Henkensä kautta kertoo kaikki, mitä kunkin elämään ja Jumalisuuteen tarvitaan. Ei ole kysymys tietokilpailusta, vaan toiminnasta asiayhteyksissä. Eli kun kohdataan ei-Raamatullista sitä vastaan voi mainita, tai vain pysyä erossa.
Uushenkisyys ”luennat?!”, tarot, spiritismi, astrologia-tuntemuksien kokeminen ja perehtyminen tapahtuu kun niistä kiinnostuu, jolloin alkaa lihan ja pahan-välinen keskustelu. Tällaisesta on ”erinomaisia” esimerkkejä mm. Leppävirran Amman-keskus tiedotus. Niin Kotimaa-lehdessä kuin sanomalehdissä. Kirkollisuuteen uittaminen on onnistunut teologisen väitöskirjatutkijan Tiina-Mari Mällisen alueeseen syventymisen kautta. Tämä niinkuin muutkin oppimiset jumaluuksista, niinkuin jo ”teo-logia” sanakin viestittää, toimii sen Yhden ja Ainoan syrjään sysäämisessä. Hieman ohi tämän ketjun kohdistuksesta, mutta haluan tuoda pohdittavaksi teologia-sanan käytön. Jotta varjelluttaisiin poikkeamasta kaikkeuden Luojan yhteydestä, niin Raamatun ulkopuolinen pohdiskelu, loistavakin, olisi pidettävä erillään ”jumaluuksista” ja niiden tutkisteluista, mitä edellä mainittu Amman-propagointikin edustaa. Eli teologia-sanan kattavuus kavennettaisiin “raamatullinen”- ilmaisuun.
Energia-termi edustaa alhaalta tulevaa voimaa. Jos niistä ei uskoontulosta vapauduta, niin on kysymys vain pelastuksen äärellä käymisestä. Siis Ahtaan portin edustalle, ymmärtämisen tukemana, perustetaan symposiumi, tieteellis-henkinen “pyöreä pöytä”, mikä saadaan vaikuttamaan jopa hengelliseltä. Vaikka Vikstenin opetuksen tunnen tältä alueelta, niin se ei ehdota neuvottelemaan, esimerkiksi, mitä voimauttavat kristallipalat edustaisivat. Viksten mainitsee tästä henkis-hengellisestä alakulttuurista, muttei edes vihjaise siitä enempää selvää ottamaan.
”Hommaa” todellakin pidetään vaikeana, ja taitolajina. Siksi on Suomessakin kirjoitettu tohtoritasolta kirja, jossa ohjeistetaan ongelman välissä pujotteluun, sensijaan, että väärät voimat alistettaisiin samalle Voimalle, jossa synti ja sen hedelmät kuoletettaisiin.
Psykologia on alue mikä voimaannuttaa ihmisen ymmärrystä, johon turvautumisesta kehoitetaan pysymään erossa. Sika-jutun yhteyteen se voi tuoda vihjauksia kohtauksesta.
vihjauksia
Kun luen kommenttejasi, saan vaikutelman että juuri oma tekstisi on täynnä vihjauksia, joista on vaikea saada selvyyttä. Voisitko kertoa suoraan ja kiertelemättä, mitä haluat sanoa…?
Rehellisesti sanoen minusta tuntuu että yleisviestisi on ennen kaikkea siinä, että vanhat kirkkokunnat ovat mielestäsi väärässä ja yliopistoteologia on syvältä, ja että elävä ja oikea kristillisyys löytyy nimenomaan vapaista suunnista ja erityisesti helluntailaisuudesta. Korjaa toki jos olen tulkinnut väärin.
Koska sinulla on tarkoitus kommentoida minun vastaukseeni, jossa lause-lauseelta menen kommenttisi läpi, niin katson, että asiaankin olisit voinut jotain sanoa.
Ensimmäinen kappale kommentissasi, on siis, juuri tosiasioiden vastainen, koska “kiertelemättä” vastaan sinulle. Se mitä “haluan” sanoa on juuri se ongelma mikä nykyistä tämän sivun valvontaa ärsyttää. En kuitenkaan tee sitä ärsyttääkseni, eikä sellaisesta minua syytetty, kun Justinoksen kanssa n. 2010 tulimme siihen tulokseen, että helluntailaisuuteni menee tällä foorumilla läpi. On kuitenkin tosiasiaa, että nk. helluntalaisuus on joillekin trauma, jota traumaa ei kuitenkaan ole hyvä hoitaa täällä. Tämäkään ei ole mikään vihjaisu, vaan tapahtuneeseen viittaavaa. Toisaalta, jos vaikka olisikin jotain vaikeasti ymmärrettävää, niin uskon, että on älykkyyden aliarvioimista, jos alkaa vielä jankuttamaan.
En ole mitään mieltä sinun tasostasi eikä se tee sinua tasotomaksi, ettet kykene tai ehkä paremminkin halua yksityiskohtiin menevää viestiäni kommentoida yhtä sanaa enemmän.
Puoleltani asia voidaan pitää loppuunkäsiteltynä.
P.S. Se minkä rehellisesti sanot on tottakin. Helluntalaisuuden haaviin tarttuu monenlaista ihmistä. Tätä uskoontulohaavia ei kirkkokunnissa olekkaan, mutta yleinen ihmiskirjo on suuri. Toivottavasti olet ottanut korjaukseni huomioon. En kuitenkaan tarvi kuittausta.
En kuitenkaan tarvi kuittausta.
Rehellisesti sanoen: yksinkertaisesti en vain ymmärrä mitä sanot noissa maalailuissasi ja kielikuvissasi. Mutta juu ei jankata tässä. ![]()
“seksuaalinen kehityshäiriö” ei ole mikään lääketieteellinen termi.
Niin, psykiatrinen termi taitaa olla “sukupuoli-identiteetin häiriö“, ja sillä vielä viime vuonna oli psykiatrinen tautiluokitus (F64). Ei ole juuri nyt tiiliskiveä käsillä (Psykiatria), joten en voi tarkistaa, mutta tekoäly kertoo, että nykyisen ICD11-luokituksen mukaan “seksuaalinen kehityshäiriö” on edelleen tautiluokituksessa (Q56), mutta se ei ole psykiatrinen vaan somaattinen. Ja AI kertoo myös, että “sukupuoli-identiteetin häiriö“ ei enää tämän vuoden alusta ole “häiriö“ vaan seksuaaliterveyteen kuuluva asia (gender incongruence).
Miksi olen tutustunut noihin, vaikka en ole lääkäri? Siksi että teologian opintoihini kuului erittäin mielenkiintoinen psykiatrian kurssi. Miksi? No siksi että teologilla olisi hiukan eväitä ohjata selkeästi mielenterveysongelmaisia oikeaan osoitteeseen. Mielen maailman ongelmahan voi olla lähinnä hengellinen, ja silloin teologi osaa auttaa ja neuvoa. Mutta jotkut oireet ovat sellaisia, että tarvitaan apua lääkäriltä, joka osaa tehdä mielenterveydellisen diagnoosin. Teologi voi toki tehdä hengellisen diagnoosin, ja lääke hengellisiin vaivoihin on tietenkin armon evankeliumi.
Mutta ei pelkästään. Hyvää perusteltua pohdintaa.
Eräässä viidesläisessä liikkeessä oli viime vuonna kohu, kun pastori saarnassaan kehotti jättämään mielialalääkkeet pois. Eikös ole aina ollut niin, että mitään reseptilääkkeitä ei tule lopettaa tai muuttaa annostusta ilman lääkärin lupaa.
No siksi että teologilla olisi hiukan eväitä ohjata selkeästi mielenterveysongelmaisia oikeaan osoitteeseen. Mielen maailman ongelmahan voi olla lähinnä hengellinen, ja silloin teologi osaa auttaa ja neuvoa
Olet oikeassa, vain hengellinen apu voi todella auttaa ihmistä. Ja onhan muuten jokainen sairaus hengellinen, syntiinlankeemuksen seuraus. Lääketiede voi parhaimmillaan auttaa potilasta selviämään tässä ajallisessa elämässä hiukan pidempään, mutta harvoin, hyvin harvoin parantamaan häntä. Esimerkiksi masentunutta ja ahdistunutta ihmistä voidaan auttaa lääkkeillä, mutta ei suinkaan parantaa. Masentunutta voidaan auttaa masennukseen tarkoitetuilla masennuslääkkeillä ja ahdistunutta rauhoittavilla lääkkeillä, mutta eivät ne paranna ihmistä, ainoastaan peittävät oireet. Jos potilas lopettaa lääkityksensä sairaus tulee uudelleen oireiden alta pintaan.
Ainut todellinen apu on syntien anteeksiantamus omaksuttuna uskolla. Eikä tämäkään paranna ihmistä siinä paikassa heti, koska syntien anteeksiantamus tapahtuu Jumalan sydämessä, ei meissä siten, että voimme sen tuntea ja kokea muutoksena meissä. Koemme sen Pyhän Hengen toimintana meissä, joka alkaa suunnata kaiken meille tapahtuvan sanan kautta meidän parhaaksemme. Pyhä Henkihän itse rukoilee meidän puolestamme, kuten Raamattu sanoo ja tietää varmasti kaiken mitä tarvitsemme.
Room 8:26-28: “Samoin myös Henki auttaa meidän heikkouttamme. Sillä me emme tiedä, mitä meidän pitää rukoileman, niinkuin rukoilla tulisi, mutta Henki itse rukoilee meidän puolestamme sanomattomilla huokauksilla. Mutta sydänten tutkija tietää, mikä Hengen mieli on, sillä Henki rukoilee Jumalan tahdon mukaan pyhien edestä. Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut.”
Myös luottamus tähän syntyy Hengen vaikutuksesta uskossa.
Puhun kokemuksesta!
Esimerkiksi masentunutta ja ahdistunutta ihmistä voidaan auttaa lääkkeillä, mutta ei suinkaan parantaa. Masentunutta voidaan auttaa masennukseen tarkoitetuilla masennuslääkkeillä ja ahdistunutta rauhoittavilla lääkkeillä, mutta eivät ne paranna ihmistä, ainoastaan peittävät oireet. Jos potilas lopettaa lääkityksensä sairaus tulee uudelleen oireiden alta pintaan.
Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa!
Toivottavasti kukaan ei ota sitä tästä totuutena vaan yksittäisenä mielipiteenä.
Pelkkä lääkehoito auttaa yleensä vaikeassa masennuksessa ja psykoottisissa oireissa, mutta silloinkaan ne eivät yleensä paranna. Pelkkä lääkehoito toimii ensiapuna ja oireiden lieventyessä siirrytään lääkehoidon ja terapian tms keskusteluavun käyttöön.
Jos ei aivan kategorisesti sanoisi, niin sanoisin että pelkkä lääkehoito ei mieltä paranna.
Psykoterapiat ovat ihan ok, ja hyvä vuorovaikutus jonkun kanssa voi olla isoksi avuksi ilman laillistettuja terapioitakin (terapiassakin toimiva vuorovaikutus auttaa enemmän kuin jokin spesifi terapiamuoto).
Uskonelämän hoitaminen on terapiaa (terapia tarkoitta hoitamista/parantamista). Mutta sekin tarkoittaa olemista osana hoitavaa yhteisöä jossa ei ole implisiittisestikään läsnä elementtejä joiden dynamiikka resonoi sairautta ylläpitävän dynamiikan kanssa.
D
Ainut todellinen apu on syntien anteeksiantamus omaksuttuna uskolla.
On todistetusti tapahtunut sellaistakin että ihminen on toipunut psyykkisestä sairaudestaan ilman henkilökohtaista uskoa. Sitä en kiistä etteikö anteeksiantamisen dynamiikka voi olla silloinkin taustalla (niin kuin se oikeastaan välttämättä on), mutta se on ääneen lausumattomana seikkana.
D
… ja usein on niin, että eivät lääkkeet eivätkä terapia auta yhtään vaan päinvastoin. Esim. syvissä traumaperäisissä häiriöissä ei pystytä auttamaan, oli sitten uskova tai ei.
Kuitenkin uudet lääkkeet ovat olleet menestyksekäs läpimurto verrattuna aikaisempiin hoitoihin.
Monet selviytyvät traumoistakin ja taas toiset eivät (ilman hoitojakin), on arvoitus pääpiirteissään.
Uskonelämän hoitaminen on terapiaa (terapia tarkoitta hoitamista/parantamista). Mutta sekin tarkoittaa olemista osana hoitavaa yhteisöä jossa ei ole implisiittisestikään läsnä elementtejä joiden dynamiikka resonoi sairautta ylläpitävän dynamiikan kanssa.
Antaisitko tästä jonkin esimerkin?