Olen joutunut kohtaamaan aihepiiriä sekä unien että ilmestysten kautta (jos et usko uniin etkä ilmestyksiin, voit ohittaa tämän) sekä omakohtaisten kokemusten kautta. Riivaajat ja pahat henget ovat hengen loisia, jotka asuvat ihmisen persoonallisuuden keskuksessa ja saavat aikaan saastaista pakkomiellettä ja pahuutta ja ajattelun vääristymistä tai muuta outoa kykyä kuten yliaistillista lahjakkuutta (tietäjähenget).
Esimerkiksi raiskaaja elää sellaisessa hengensaastassa, Joukkoraiskaaminen paljastaa, että kyseessä voi olla myös kollektiivinen ilmiö. Riivaajat ovat todellisia voimia, mutta en kuvailisi niitä sarvipäisiksi olennoiksi vaan jonkinlaisiksi negatiivisiksi energiapalloiksi, joilla on siis jollakin tasolla myös jonkinlainen (pyöreä) muoto.
Hengensaastainen ihminen piiloutuu mielellään aurinkolasien taakse ja välttelee katsekontaktia. Silmät ovat sielun peili.
Raamatun mukaan riivaajia voidaan ajaa ulos. Ilmeisesti myös kristitty saattaa olla ongelmissa, jos hänellä on tai on ollut okkulttista tai pornografista harrastusta, mutta näkemykseni mukaan kristitty voi itse sanoutua niistä irti - mutta asia ei välttämättä käy käden käänteessä:
“Demoni on kuin rotta: se on paikalla niin kauan kun syötävää riittää.”
Teoriat ja pelkät mielipiteet eivät näiden asioiden ymmärtämisessä auta yhtään mitään. Aihepiiri on äärimmäisen vastenmielinen. Voisin ilmaista asian niin, että ihmisen hengessä asuu kuvaannollisesti katsoen luteita, kärpäsentoukkia ja tuhatjalkaisia ynnä muuta lantaa ja saastaa. Ja jos niin on, ei ole ihme, että ihmiset käyttäytyvät mielisairaasti - vaikka kyse ei ole tyypillisestä henkisestä (psyykkisestä) sairaudesta vaan hengellisestä (pneumaattisesta) vauriotilasta.
Muuten kirjoituksesi on asiallinen ja tämä aihepiiri on tärkeä kristittyjen jollain lailla ymmärtää, mutta tässä osoitat turhaan ihmisiä, jotka eivät mielellään katso silmiin ja joilla on herkkä näköaisti, esimerkiksi monet neuroepätyypilliset ihmiset mm. autistit, jotka eivät koko ryhmänä ole riivaajien vallassa, vaan heidän keskushermoston toiminnassa ja rakenteessakin on epätyypillisyyksiä.
Myös useat migreenikot pitävät aurinkolaseja, koska yhtäkkinen valoaistimus laukaisee helposti kohtauksen.
Itse en koskaan pitänyt nuorempana aurinkolaseja, mutta vanhemmiten neurologisten oireiden lisääntyessä pidän niitä mielelläni. En tietääkseni ole riivattu, sen enempää kuin kristityt keskimäärin. Ihmisiä, jotka pitävät aurinkolaseja sisällä, olen itsekin joskus ihmetellyt, mutta on myös ihmisiä, joiden sosiaalista ahdistusta aurinkolasit helpottavat. Ne luovat ikäänkuin oman yksityisen tilan.
Olet hyvällä asialla, mutta ei varmaan ole tarkoituksenmukaista leimata ihmisiä asioista joille on useita syitä. Raamatun perusteella ei ole myöskään tarkoituksenmukaista leimata kaikkia jollain tavalla pitkäaikaissairaita riivatuiksi. Se johtaisi siihen, että kaikkea sairautta pidetään demonisena, minkä Jeesus kumoaa Raamatussa.
En päättele vaan luen Raamattua, josta käy täysin selvästi ilmi että kaikki sairaat eivät ole riivattuja. Jos joku haluaa olla sitä mieltä että sairaus on riivausta, minun puolestani niin voi ajatella. Usein ajatellaan että sairaudet ja synnynnäiset viat ovat langenneisuuden tulosta, mutta eivät riivauksen tulosta.
Jos aurinkolaseista puhutaan, niin minusta kuulostaa yksinkertaisesti oudolta että ne mainitaan merkkinä riivauksesta. En päättele vaan esitän mutua.
Joo. Eipä tosiaankaan tullut mieleeni, että aurinkolaseja koskeva ilmaisuni voitaisiin ymmärtää toisin kuin olen tarkoittanut… Siis…
Kaikki aurinkolasien käyttäjät eivät tietenkään ole hengensaastaisia, mutta hengensaastaiset ihmiset piiloutuvat mielellään aurinkolasien taakse. (Ja vastaavasti sama yhtälö koskee arkoja ihmisiä…)
Tämän ymmärrän kyllä. Kuitenkin kun Suomenkin siionissa pyörii paljon ihmisiä keille milloin mikäkin on merkki riivauksesta, olen vähän yliherkkä näiden kaikenlaisten merkkien esiin nostamiselle.
Esimerkiksi juuri vapaasuuntaisissa piireissä kuulee aika usein tuota että aurinkolasit ovat merkki piilottelusta. Aurinkolasit ovat mielestäni merkki siitä että niitä käyttävää ihmistä valo häikäisee. Joitakin häikäisee myös loisteputkivalo sisällä. Tuleeko se mielleyhtymä riivaukseen siitä että jos fysikaalinen valo häikäisee, myös Jeesus, maailman valo, on vaikeaa kohdata. Tämä on minusta perusteetonta päättelyä.
Minullakin on muutama kokemus pahuuden voimista. Niissä yhteyksissä aurinkolasien käyttäminen ei ole korostunut, mutta en väitä etteivätkö jotkut riivatut voisi pitää aurinkolaseja.
Aurinkolasien mainitseminen sinänsä ei kalahtanut omaan nilkkaan, vaan se, että tuollaisia yksittäisiä ulkoisia seikkoja pidetään merkkinä riivauksesta. Ei se varmaan ihan niin yksinkertaista ole. Uskon nimittäin, että riivattuja löytyy aivan tavallisina pidettyjen ihmisten joukosta enemmän kuin huomiotaherättävien ihmisten joukosta.
Eivät kaikki iljettävät rikolliset ja pornon katselijat ole riivattuja. Riivaajat jättävät usein uskottomat väliin ja lievistä riivauksista pääsee itsekin eroon, kun tekee parannuksen (oman) ja ei usko riivaajiin yms.
Uskovien kimpussa riivaajahenget ovat usein, mutta ulkoapäin. Rukous ja Raamatun luku, Evankeliumi auttavat yms.
Joo ehkä ilmaukseni sai tekstissä omana kappaleenaan liikaa painoarvoa, vaikka se oli tarkoitettu lähinnä sivuhuomioksi. Ei ollut tarkoitus, että ihmiset kiinnittäisivät huomiota aurinkolasien käyttöön. Itsekin niitä käytän, tosin nykyään vähemmän Kreikassa välttääkseni rusketusrajoja, ja sanoohan Raamattukin:
“Silmille tekee hyvää nähdä aurinkoa.” (Srn 11:7)
Mutta tosiaan, asia liittyy vain siihen, että arvioni mukaan riivaajat eivät missään tapauksessa halua paljastua.
Tämä on minunkin kokemukseni. Tämän vuoksi heitä piilottelee arvostetuissa asemissa.
Riivaus ei mielestäni esiinny niinkään paljon terveydellisinä ongelmina kuin perinteisten pääsyntien kautta. Kuitenkin niin, että näitä syntejä tehdään tilanteissa joissa ne jollain tasolla hyväksytään ja niitä ihaillaan.
Riivaajilla ja pahoilla hengillä on lukemattomia tapoja millä houkutella ihmisiä puolelleen. Jopa Jeesusta itseään sai Paholainen (riivaajat koetella). Riivauksia on eri asteisia ja sotkeutuvat myös mielenterveys ongelmiin, eivät hekään ole turvassa pahoilta hengiltä.
Myös ylenmääräinen pelko ja välttely asian tiimoista on riivaajista. Myös järki päässä ja henkinen vahvuus pitää riivaajat loitolla.
Ei pidä olla liian kiinnostunut eikä tietämätön.
Tässä onkin hyvä esimerkki siitä millä tavoilla Riivaaja lähestyy ihmisiä. Ei ensin sairaudella, vaan lupaamalla ruumiillista helpotusta, lupaamalla voittamattomuutta ja lupaamalla valtaa. Näihin kun menee mukaan, tuloksena saattaa olla sitten kaikenlaista rappiota, niin ruumiillista kuin psykologistakin.
Mistä tiedät noin varmasti sanoa? Eli mihin perustat nuo ajatuksesi? Varsinainen riivaus on toki aika voimakas tila, mutta oman näkemykseni mukaan pahojen ja saastaisten henkien vaikutus rikollisten ja pornoaddiktien hengessä on yleisesti ottaen aivan ilmeinen. Ja näillä ilmiöllä on taipumus pahentua asiaa harrastettaessa.
Mutta en minäkään väitä, että kaikki pahantekijät tai haureuteen langenneet ovat riivattuja. Kyse on paljon siitä, että ihmistä viedään kuin mätää kukkoa kohti syntitekoja. Ihmisen sielunrakenne on herkkä, hauras ja altis. Näyttää siltä, että vaikeisiin tapauksiin ei tehoa parannus (kuten “tavallisten” syntitottumusten kohdalla) vaan irtisanoutuminen. Samaa varmaan itsekin tarkoitit.
Samaa mieltä. Ihan pelkkä jatkuva synnin tekeminen ja erityisesti syntiin paatuminen, johtaa kauheaan lopputulokseen. Riivaustila on eri asia kuin paatumus.
En olekaan asian tuntija enkä haluakaan olla. Empiirinen kokemukseni on, että uskomattomat saavat olla ainakin näennäisesti rauhassa, koska ovat jo pahan puolella. Heikot paholainen hylkää raunioittamalla ja tuhoamalla heidät.
Tuosta tulikin mieleeni aika usein kuultu väite siitä, että paholaisen tärkeimpiä tavoitteita on saada ihmiset uskomaan, että häntä ei ole olemassa.
MUTTA jospa leikitellään ajatuksella, että hän paljastuisikin… Varmaankin hän jollakin tavalla sitä himoitseekin… Ehkäpä antikristuksessa hän voi lopulta toteuttaa unelmansa hetkeksi…
Mutta filosofiselta ja maailmankatsomukselliselta kantilta katsoen… Eikö paholaisen paljastuminen tarkoittaisi myös Jumalan olemassaolon paljastumista - myös niille, jotka eivät ole uskoneet… Varmaankin sen tähden antikristus itse julistautuu JUMALAKSI… Hurjaa eksytystä.
Mutta minusta ihmisen autonomian kannalta on aivan välttämätöntä, että Jumala pysyy visusti piilossa. Sen sijaan paholaisen kiusaus tulla esiin lienee polttava. Itse asiassa taisin itsekin nuorukaisena vaikuttua ja vakuuttua pahuuden todellisuudesta, ja sen kautta uskoni Jumalaan vahvistui. Tulee mieleeni silloin lukemani Hal Linseyn kirja “Saatana elää ja voi hyvin maa-planeetalla”.
Omasta mielestäni pahuus on maailmassa yliluonnollisella tasolla ja siten ikään kuin “näkyvissä”. Mutta siitä huolimatta ihmiset hylkäävät Jumalan ja palvelevat pahaa.
Tai sitten monet elävät henkivaltojen vaikutuksessa. Lähetyssaarnaajat kuten Mauri Vikstén ovat kertoneet, että Afrikan viidakkojen primitiivisten kansojen seassa Kristusta tuntemattomat luonnonkansat saattavat olla vahvasti henkivaltojen siteissä. Muun muassa Etelä-Afrikan järjettömät raiskausluvut viestivät suuresta hengen tason ongelmasta ja pimeyden mahtien saastaisesta vaikutuksesta.
Näin on tiedetty luterilaisuudessakin aina ja täällä meillä shamanismi ja noituus on sitä samaa pimeyttä, mutta näkyvät seuraukset yms ovat rajalliset ja usein näkymättömät. Emme voi luopua Jumalan Kaikkivaltiudesta ja Hyvyydestä kuitenkaan jne.
Joudumme tyytymään siihen, mitä Raamattu asiasta ohjeistaa, näe emme, eikä kaikkia kuriteta ja pahoja on kritittyjen keskuudessa sekä kristittyjä pakanoiden keskuudessa. On myönnettävä totuudessa, että emme läheskään kaikkea tiedä ja ymmärrä. Haluan pysyä kaikesta pahasta erossa. Sekään ei näytä täysin mahdolliselta kokemukseni mukaan.
Uskomaton, mutta kastettu lähipiirini on monessa asiassa siunatumpi kuin minä. Joudumme uskovinakin elämään tässä maailmassa, joka on pahan vallassa Jumalan sallimuksesta tai jopa tahdosta.
Et ymmärtänyt. Kukaan ei ole sanonut, että kaikki sairaat olisivat riivattuja. Jos merkeistä ei saisi puhua tai pohdintoja merkeistä esittää, ei oikeastaan mistään voisi puhua, paitsi merkeistä tyyliin “jos ja vain jos A niin B”, mutta silloin ollaan pikemminkin matematiikan ja logiikan maailmassa kuin muussa todellisuudessa.
En ole loogikko vaan mutuihminen. (Aikamoista mutua on myös esittää että aurinkolasien pitämisestä saattaa tunnistaa riivatun.) Kuitenkin ymmärsin mistä minua syytit ja myönnän iloisesti syyllisyyteni. Siten saa kuitenkin keskustella, onneksi.
En myöskään missään kohtaa kirjoitustani väittänyt että Semajahin pitävän kaikkia sairaita riivattuina. Se olin minä itse, joka halusin korostaa sitä että kaikkia sairaita ei tule pitää riivattuina.
Tässä lauseessa otan kantaa Semajahin sanomisiin.
Ja tässä jatkan ajatuksen virtaa Semajahin kirjoituksesta riippumatta, koska olin halunnut itse osoittaa että aurkonkolaseja pidetään, jos nyt sairauksien vuoksi, niin monien erilaisten häiriöiden vuoksi.
