Tästä kohdasta lähtien kerrotaan, kuinka sairaalahenkilökunta olisi todennut possessioon viittaavia ilmiöitä. Eli eivät pelkästään papit ole joutuneet asian kanssa tekemisiin.
Googlasin hieman tämän väitetyn tapahtuman taustoja:
Tuossa on jotain skeptisempiä ajatuksia siitä, mitä on tapahtunut, mutta en ole itse tuota kokonaan lukenut.
Update: No, nyt olen lukenut tuota skeptistä kirjoitusta n puoleenväliin ja näköjään tarinalle löytyy toinenkin puolensa. Lapsia tutkineet psykologit eivät olleet erityisen vakuuttuneita ‘demoneista’, mutta kylläkin niistä olosuhteista, missä lapset olivat kasvaneet. Lasten äidillä oli jo ennakolta vahva uskomus yliluonnolliseen ja lapset olivat kasvaneet noiden uskomusten parissa.
Sikäli mielenkiintoista, että skeptiset näkemykset ovat asiassa osallisena olleen katolisen kirkon papiston kanssa varsin ristiriitaisia ja papit kertovat tapauksen olleen pahimpien kohtaamiensa ilmiöiden joukossa.
Ja satuin huomaamaan, että sairaala, jossa väitetään yliluonnollisia ilmiöitä tapahtuneen, oli “Methodist hospitals” otsikon alla.
On siis varsin selvästi oletettavissa, että paikan henkilökunta on kristillisistä henkilöistä koostuva. Tuntematta paikallisten suhtautumista yliluonnolliseen, on vaikea mennä sanomaan, kuka puhuu totta ja kuka on valmis hieman laajentamaan asioiden taustoja narraatioon sopivaksi.
Näyttää kuitenkin siltä, että perheen äiti on tehnyt yksinoikeudella tvshowta jonkun kanavan kanssa ja jos perheen talous on ollut heikolla pohjalla, katoaa henkilön luotettavuus viimeistään siinä vaiheessa, kun dollarit kilahtavat pankkitilille.
EDIT:
Taustaa: Ammons on perheen äiti. Hänen lastensa sanottiin olevan riivattuja. Lapset otettiin äidiltä huostaan. Itse äitiin tehtiin 4 manausta, vaikka lasten sanottiin olleen riivattuja - ei äidin. Ja juuri tuo kyseinen pappi Maginot oli näiden manausten suorittaja.
“As a consequence of their evaluations, the DCS removed the children from Ammons. The agency stated that she needed to employ “alternate forms of discipline
not directly related to religion and demon possession” (DCS Case Plan 2012). Ammons was permitted supervised visitation and, after about six months, the
children were returned to her in November 2012. Meanwhile—outrageously—no fewer than four exorcisms were performed on her by a priest named Michael L.
Maginot, one with his bishop’s official permission—though not on the children who were allegedly possessed!”
Tässä on siis kyseessä perhe, jossa jo ennakolta oli vahva taipumus uskoa henkimaailman ilmiöihin. Seuraava talon vuokrannut yksityishenkilö ei huomannut missään vaiheessa mitään henkimaailman toimintaan viittaavaa ilmiötä. Häntä lähinnä häiritsivät talon liepeillä notkuneet uteliaat ulkopuoliset.
“It remains to discuss the phenomena that so astonished other superstitions folk involved in the case—including the priest, his bishop, and one Captain
Charles Austin of the Gary police.”
Tällainen on varsin hämmentävää. Toiset kertovat outoja asioita ja ilmiöitä tapahtuneen, mutta kun tarkemmin tutkitaan ilman ennakko-oletuksia, saavat sellaiset tutkimukset varsin maltillisia tuloksia siinä, missä toiset ovat olleet yliluonnollisen ytimessä. Jopa niin paljon, että uskovat tapahtumia täydeksi todeksi. Kyseinen pappi Maginot kuitenkin puhuu asioista niin vakuuttuneeseen sävyyn ja vieläpä omalla nimellään ja kasvoillaan, että tuntematta täysin asian taustoilla vaikuttavia psykologisia ilmiöitä, on ehkäpä aiheetonta mennä sanomaan, että jotain on varmasti todistettu silminnäkijöiden toimesta.
Jos joku on ennakolta skeptinen, eikä ole yliluonnollisille asioille vihkiytynyt ihminen, olisi tällaisen ihmisen vahvistava kertomus ehkäpä hieman tarinan uskottavuutta lisäävä.
Katolinen kirkko ei siis kuvaa manaamisen aikana tapahtuvia asioita, koska heidän mukaansa tällöin suojellaan asianosaisten yksityisyyttä. Ja onhan toki niin, että skeptikoille ei riittäisi kirkollisen tahon tekemä dokumentointi.
Ehkäpä kuitenkin olisi tärkeää, että asiaa tutkittaisiin muutenkin, kuin vain uskonnollisten tahojen toimesta. Tämä siitä syystä, että tärkeintä on se, että mahdollisessa riivaustapauksessa avun saaminen olisi helpompaa. Voisin ajatella useita eri järjestelyjä, joilla voitaisiin saavuttaa suurempi yhteisymmärrys tieteellisen ja uskonnollisen toiminnan välille: manaukseen voisi osallistua paikanpäällisinä tarkkailijoina psykologeja ja psykiatreja ja nykytekniikalla tapahtumia voisi tarkkailla etäyhteydenkin päästä. Näin voitaisiin sulkea pois epäilyjä esim video- ja audiotallenteiden käsittelystä.