Onhan näitä vastaavia eukaristisia ihmeitä tapahtunut lännessäkin, kuuluisimpana ehkä Lancianon ihme ja tuorein tietämäni Puolan Sokółkasta kymmenisen vuotta sitten.
3 tykkäystä
Niissäkö on opetuksena, että ehtoollisella kukin saa palasen lihaa?
Ei tietenkään. Ehtoollisaineet ovat fyysisesti muuttuneet sydänlihakseksi ja vereksi tms.
1 tykkäys
Tiettyjä eukaristisia ihmeitä on kyseenalaistettu joskus siltä pohjalta, miten ne ovat yhteensopivia ehtoollisopin kanssa. Mutta sellaiseen ei tarvitse mennä. Widukindin kääntymykseen liittyen kerrotaan, että hän näki näyn, jossa hän katsellessaan salaa ehtoollisen viettoa, näki ehtoollisleivät ikään kuin Kristus-lapsina erikseen. Tässä on iso ero siihen, nähdäänkö ne lihanpalasina! Jälkimmäinen on minusta kapernaumilaisuutta edustavaa ajattelua. Idän kirkkojen ehtoollisopetusta epäiltiin usein lännessä kapernaumilaisuuteen vivahtavaksi ja joksikin muuksikin, mitä en pieteettisyistä edes halua mainita, enkä siksi, että en halua loukata.
Uskon kyllä, että kapernaumilaisuus ei ole idän opetusta, etenkin kun sitä on niin kovasti tässäkin ketjussa vakuutettu. Mutta esim. Leijonan “pala riittää”, kommentti on kyllä aika omituinen, ja se, että tuon näyn ongelmaa ei tunnuta haluttavan tai osattavan nähdä.
Määrittele nyt tuo usein käyttämäsi sana kapernaumilaisuus, niin tiedämme mitä tarkoitat. Ja pala, tai verpisara riittää. Näyssä ei ole mitään ongelmaa, mikä siinä nyt olisi, kerro nyt meille mikä siinä on mielestäsi ongelma.
1 tykkäys
Kapernaumilaisuus viittaa ehtoollisharhaoppiin. Tuolta löytyy matskuu
https://www.ccel.org/s/schaff/history/7_ch07.htm
Valitettavasti en puhelimella saa tarkempaa rajausta, mutta haulla löytyy. Normimatskua dogmihistoriassa.
D
Kaperanumilaisuus on ehtoollisharhaoppi, jossa ajatellaan nautittavaksi konkreettisia lihanpalasia, kuten siis vaikkapa jotain tavallista lihaa. Kannibalistinen konnotaatio on vahva. Tässä juuri on se ongelma. Ehtoollisella jokainen saa koko Kristuksen, ei palasta Kristuksen lihaa. Ajatus siitä, että leipää pilkottaessa joku saisi vaikkapa jalan ja joku käden on aivan absurdi ja laajasti torjuttu kristikunnassa. Juuri tästä syystä tuo kohta on niin kummallinen ja ongelmallinen, että se herätti ihmetystäni. Mutta vielä enemmän se, että ortodoksien mielestä tässä ei näytä olevan ongelmaa. Kun kirkkohistoriasta tiedämme, että kapernaumilaisuutta ja erästä sen sukuista harhaoppia, jota en halua tässä edes nimetä, epäiltiin idän kirkossa vaalittavan, niin ei tainnut se epäilys sitten olla ihan perusteeton? Se, että näyn sai oppimaton munkki, on yksi asia, mutta että se on laajalle levitetty ja nähtävästi kovasti puolustettu on toinen.
Tuossa näyssä näytettiin hengellisesti mitä syödään. Ei sen enempää. Kaperanumilaisuutta siihen on turha ajaa sisälle. Ja mikä harhaoppi oli kyseessä idänkirkossa, kerro ajankohta ja ryhmän nimi.
Mutta kun ei syödä mitään lihanpaloja! Sanoa, että syödään lihanpaloja, on kapernaumilaisuutta. Ja juuri tuollaisten kertomuksien esittäminen on voinut olla syy epäillä kapernaumilaisuutta. Siitä en ole sanonut muuta, kuin että sellaisia epäilyksiä ja syytöksiä on esiintynyt, en ole niiden todenperäisyyteen ottanut kantaa. En haluaisi uskoa, että kapernaumilaisuus ja tuo eräs toinen harha olisivat olleet idän vallitsevaa opetusta koskaan. Siksi minusta tuntuu niin kummalliselta, että onglemaa tässä ei olla havaitsevinaan.
Se, mitä hostian murtamisessa tapahtuu, on ollut tietysti kovan teologisen työskentelyn kohde. Kun kerran se on totinen Kristuksen Ruumis, mitä tapahtuu murtamisen hetkellä. Kristuksella ei ole useaa ruumista, vaan yksi. Murtaminen tapahtuu sakramentaalisesti, koko Kristus on kaikissa. Kristuksen ruumis pysyy muuttumattomana. Sakramentissa näet nautitaan totinen Kristuksen Ruumis, se sama, joka syntyi Neitseestä Mariasta.
Tämä on jokaiselle ortodoksille selvää.
Samoin tämä.
2 tykkäystä
Kysyun sinulta; " Ja mikä harhaoppi oli kyseessä idänkirkossa, kerro ajankohta ja ryhmän nimi."
Ja minä vastasin, että en usko sellaisen harhaopin olleen kirkon opetusta edes idässä.
Kerrot nyt jos tiedät tämän ajankohdan ja ryhmän nimen. Jos et tiedä voit vastata, että et tiedä.
Linkkaamassani tekstissä tästä puhutaan. Kirkkoisiltä löytyy myös materiaalia jossa hampaat upotetaan konkreettisesti Kristuksen lihaan. Vanhassa Pro Ecclesia-lehdessä on tästä artikkeli. Referoin kun olen kotona. Netistäkin löytyy matskua, vaan ei juuri suomeksi.
D
Se, että hampailla syödääm (ja että pappi murtaa) on peräisin Berengariuksen tunnustuksesta, jossa tämä luopui harhaopistaan ja näin ollen oikeaoppista, mutta sakramentaalisesti.
On se vanhempi juttu. Palaan asiaan.
D
Berengarius oli harhaoppinen, MUTTA Berengariuksen tunnustus ei ole. Berengarius näet luopui julkissesti harhaopistaan eräässä vaiheessa ja antoi synodin edessä tunnustuksen, jossa sitoutui oikeaan oppiin. Ja sitten myöhemmin taas palasi harhaan. Berengariuksen tunnustus on kuitenkin merkittävimpiä vahrahiskeskiajan oikeaoppisen ehtoollisopin kuvauksia, sitä ei hän itse laatinut, vaan kirkon teologit, Hubertus Silva-Candida kai merkittävänä siinä.
Jos ehdit referoida, mitä linkissäsi sanotaan, se kun on aika sekava. Berengariuksen tunnustuksen sanavalinnat ovat olleet osittain vaikeaselkoisia ja alttiita väärinymmärrykseen nekin. Sikäli jännittävää, että Hubertus kuitenkin oli niin vahva kapernaumilaisuuden ja sen toisen harhan vastustaja hänkin. Tässä ollaan tietysti vaikean asian kanssa tekemisissä. Tiedetään, mitä ei opeteta, mutta miten sen muotoilisi.
Kapernaumilaisuus on siis harhaoppi, jonka Kirkko on torjunut. Ja tietenkin sen seuraajat ovat kapernaumilaisia, onko tässä nyt jokin ongelma? Tällaista harhaoppia on ollut ja pahalta näyttää, että on vieläkin. Hubertus Silva-Candida muistaakseni piti tätä idän yleisenä ajatuksena yhdessä sen sukuisen toisen harhaopin kanssa. Eletään siis 1000-lukua.
Kapernaumilaisuus ja se toinen harha ei taida olla sellainen asia, johon jokin ryhmä on julkisesti ilmoittanut olevansa sen kannattaja, vaan se on sellaista, mitä on opetettu. Oikeaoppinen lännen kirkko taisteli sitä vastaan, mutta mitenkä idässä? Epäilyksiä esitettiin, lieneekö syyttä.