Ekumenian kommervenkit


#82

En tiedä evlut kirkon pappiskoulutuksesta käytännössä juuri mitään. Mutta tarkoitin, että ylipäänsä en nähnyt saumattomuutta teologian ja liturgian välillä, ja tämä piti paikkansa sekä yliopiston viroissa olevien että vakituisesti evlut kirkon papin virassa olevien kohdalla. Eli siis saattoi olla periaatteessa vaikka kuinka korkeakirkollisia näkemyksiä asioista, mutta liturgiassa se ei näkynyt juuri mitenkään. Siksi minun oli lopulta pakko lähteä pois evlut kirkosta.


#83

Yksittäisiä pappeja on tainnut vuosien saatossa olla siellä täällä, jotka seurakunnassaan ovat elvyttäneet wanhoja katolisia menoja, mm. tuhkakeskiviikon liturgian.


#84

Minulle jäi vähän samanlainen fiilis. Ensin luki luterilaisten ja katolilaisten kirjoittamista kirjoista, millainen liturgian tulisi olla. Ja sitten meni luterilaisiin ja katolisiin kirkkoihin katsomaan, miten sitä ei sovelleta käytäntöön ja ortodoksiseen kirkkoon katsomaan, miten sitä sovelletaan käytäntöön.


#85

Minulla tuli ehtoollisen suhteen hieman samanlainen fiilis aikoinaan. Kun sain tietää, että jakautumattoman kirkon aikaiset kanonit (ainakin Trullon 32. sääntö) määräävät yksiselitteisesti, että ehtoollisviiniin pitää sekoittaa vettä (“lämpimyys”) ja että ilman sitä se ei ole oikea ehtoollinen, niin minulle tuli täysi varmuus siitä, että ev.-lut. ehtoollinen ei ole oikea ehtoollinen - vaikka ei edes puhuttaisi oikeasta pappeudesta tai opin täyteydestä, vaan ihan vain siitä, mitä tarjotaan.

Em. kanonissa sanotaan lopuksi:

"Jos siis joku piispa tai presbyteri ei toimi apostolien antaman järjestyksen mukaan ja, sekottamatta vettä viiniin, tuo esille tahrattoman uhrin, erotettakoon hänet virastaan syystä, että hän epätäydellisesti julistaa sakramenttia ja muuntaa perinnäistapaa."

Tuo ei siis ole mitään ortodoksien omaa keksintöä, vaan koko kristikuntaa sitovaa jakautumattoman kirkon opetusta.


#86

Trullo ei kyllä sitä ole.


#87

Onko sama tapa myös katolisessa kirkossa?


#88

Veden lisääminen on tapana katolisessa kirkossa. Koska meillä on tämä köyhä kopio, matkalaukkumalli, Hagia Sofian keisarillisesta liturgiasta, meillä ei vaadita veden lämmittämistä, mutta yhtä kaikki vesi sekoittuu viiniin Pyhän Hengen merkiksi ja pappi rukoilee samalla salaisesti, niin kuin tapoihin kuuluu.


#89

Minusta on vähän liian kärjistävää sanoa ettei länsi noudata liturgisia ohjeita. Nykyinen läntinen messu ei olennaisilta osiltaan poikkea ortodoksienkin hyväksymästä pyhän Gregoriuksen liturgiasta.

Monella tapaa yksinkertaistettu versio läntinen versio on, mutta on muistettava että sitä on vietetty barbaarien asuttamilla mailla, joskus erittäin hankalissakin oloissa, eikä keisarillisessa prameudessa.

Lännen liturgian yksinkertaisyys ja jopa hienoinen köyhyys tekee sen että ainakin itse olen saanut paljon kristillisen uskon ymmärrystä tutustumalla ja osallistumalla itäisiin liturgioihin.
Olen ollut aina kiinnostunut liturgian muodoista ja minusta jakamattoman kirkon aikaiset liturgiat ovat ehtymätön rikkaus Jumalan tuntemiseen kasvamisessa.


#90

Ja itäistä riittiä on vietetty kommunistien ja muslimien vuosikymmenten ja -satojen vainoissa.

Miten määritellään olennaiset osat? Miksi jokin osa on epäolennainen?

Ei roomalaisessa riituksessa ole mitään vikaa. Siksi sitä ei ole tarpeen yksinkertaistaa, karsia, uskonpuhdistaa tai nykyaikaistaa. Messua ei pidä kehittää, vaan toimittaa. Sellaisena kuin isät ovat sen toimittaneet.


#91

Epäolennaisia Novus Ordon osia ovat mielestäni virret/populaarit laulut. Vanhat gradualet voisivat tulla takaisin, mutta eivät laulut minusta messua pilaa, siksi sanon niitä epäolennaisiksi osiksi.

Samoin pidän eoäolennaisena asiana eroja muistopäivien ajankohdissa, ja siinä miten ne näkyvät messun kulussa. Tällaisia eroja on aina ollut eri maantieteellisten paikkojen välillä.

Minusta tridentiinisen messun oikaiseminen Novus Ordoksi pikemminkin palauttaa pyhän Gregoriuksen aikaista messun henkeä kuin vähentää sitä, joten siltä osin suunta on mielestäni oikea. Perus-Novus Ordo-messu ilman mitään moderneja paikallisia lisäyksiä, ja asiaankuuluvat osat laulettuna (jolloin ns. virsi laulu jää minimiin) on todella lähellä Pyhän Gregoriuksen messua.


#92

Pitäisikö ottaa itsekin käyttöön tämä verbi?


#93

Ymmärrän tämä ja se on valitettava että joskus näin käy. Suomessa tämä pitäisi bättrata ehkä. Ruotsissa messut ovat keskimäärin samansuuntaisemmat ja korkeakirkollisemmat ehkä? @Hieronymos kunnioitan näkemyksesi. Jos tarkastelemme Ruotsin (Finland inkl.) kirkon historiaa, näemme atta liturgia ja teologia tänään ontuvat. Toisaalta suunta kohti parempaa on tullut. Tai mitä minä tietää. Olen vain vapaaehtoinen i SvK.

Kerran olin mukana meillä ollut bulgarialainen ortodoksi liturgia. Varmasti käsikirja rukoukset seurattiin mer eller mindre mutta jopa SvK jäsenenä näki että ei kaikki mennyt kuin Strömsössä (tämä on ihana uusi sanonta, joka opin!). Se oli ankea kokemus, kaukana se kauneus esim. H-forsin Uspenskista.