Sitä juuri tarkoitin että KD ei ole positiivisessa mielessä saanut jalansijaa meillä koska kristillinen lähimmäisenrakkaus on sisällöllisesti muutenkin toteutunut. Ei täydellisesti, mutta perusjutuissa kuitenkin. Kristinusko ei ole vain kielteisyyttä vaan myönteisyyttä, jos hiukan tyhmästi kiteyttää. Kristittyjä kansanedustajia on monissa ellei kaikissa puolueissa nytkin. Ihan tunnustavia, eikä vain nimellisiä.
“Artisteista”? Joo, ateismi on kyllä elämän merkityksen ja arvon kannalta selkeästi heikompi kumppani kuin kristinusko, kun yhteiskuntia rakennetaan. Kommunistinen ateismi on tietenkin pahempi kuin jompikumpi aate ilman toista.
Ei ole teokratiaa ymmärtää, että avioliitto ei voi toteutua kahden miehen tai kahden naisen välillä. Se vain vaatii ajattelun harjoittamista, kuten sen ymmärtäminen, että nainen ei voi olla isä tai mies äiti. Eikä ole teokratiaa käsittää, että se mitä kutsutaan avioliittokäsityksen laajentamiseksi on oikeastaan sen turmelemista, mikä toisaalta on seuraus tuon suhteen väheksymisestä ja toisaalta johtaa enenevissä määrin sen väheksymiseen. Nimittäin avioliitto ei ole ollut vain laillinen sopimus, vaan se merkitsee paljon enemmän, tyypillisesti, osapuolille.
Koska et ilmeisesti tiedä, niin kerron, että tiedät, että Pride-lippu on aivan tietynlainen lippu, joka on suunniteltu tuon ideologian symboliksi siinä missä punalippu erään toisen. Sen merkitys on aukikirjoitettu Pride-yhteisöjen, ylpeiden ihmisten, julkilausumissa ja ajamissa tavoitteissa. Jokainen, joka ei tekeydy tyhmäksi (tai ole oikeasti erittäin tietämätön politiikasta), ymmärtää kyllä, mitä noilla marsseilla ajetaan takaa, ja minkälaisina merkkeinä niitä käytetään ja aiotaan käyttää. Hakaristikin alunperin, ja myös tänään kyllä, merkitsee auringonsäteitä ja varmaan monia muita symbolisia merkityksiä; toivoisin silti, että kukaan kristitty ei osallistuisi marssiin, jossa on mustia hakaristejä valkoisella pohjalla punaisissa lipuissa.
Ei. Sinun kannattaa tutustua esimerkiksi tomistisiin eetikoihin. Se, että jokin on jumalatonta toimintaa ei tarkoita, ettei sitä vastaan löytyisi järjellisiä perusteita: pikemminkin päinvastoin. Kristityt kuitenkin nauttivat ja iloitsevat ilmoituksen lahjasta. Sillä eivät viisaus ja jumalallisuus ole toisilleen vastakkaisia.
En nyt ehkä osaa oikein sanoittaa mitä ajan takaa.
Vihreän ryhmäpuutarhamökkimme katto on musta. Tuo on totta, mutta katon väri seuraa suoraan asemakaavasta tai yhdistysen säännöistä tms. Seinälautojen väri on aidosti meidän valintamme.
Epäilen että kysymällä ympäri maailman kantaa siihen ovatko rehellisyys, avuliaisuus jne. hyviä asioita, saisi myönteisen vastauksen. Näin siitä riippumatta onko kristinuskon vaikutuksen alla olleessa maassa vai muualla. Epäilemättä painotuseroja tosin löytyy.
Et selvästi, sillä siirryit sanoillasi aivan toiseen aiheeseen. Eli siitä, onko muitakin kuin “kun ei voi” -perusteluja siihen onko universaaleja abstraktisti hyvänä pidettyjä asioita. (En osaa sanoa, onko lähestymistapasi vielä hyvin etnosentrinen. Joka tapauksessa “lännessäkin” on eräs taloustieteen koulukunta, joka pitää ahneutta pelkästään hyvänä asiana.)
En ilmeisesti ole osannut esittää ajatustani kyllin selkeästi. Kyse ei ole siitä, etteikö minulla henkilökohtaisesti olisi ajatuksia siitä, mitä arvoja Pride-marssilla ajetaan.
Mutta kuvittelepa tilanne, että sinulla olisi työpaikalla työnantaja (koskee minua vain välillisesti) joka sanoo, että lähdetään kaikki marssimaan vihaa vastaan ja syrjintää vastaan. Millä sinä itse perustelet, että et halua vastustaa vihaa ja syrjintää? Ja työnantajana jos on valtio, jonka lähtökohtaisesti kuuluisi olla aatteellisesti ja uskonnollisesti neutraali. Etkö sinä kaipaisi aukikirjoitettuna ja täsmälleen sanottuna, jos oikeasti ajattelet, että tässä oikeasti on muitakin arvoja kuin vihan ja syrjinnän vastustaminen? Koska tottakai jokainen kristitty vastustaa niitä, eikö totta?
En ymmärrä, mistä päättelet minun olevan Pride-marssin puolella tässä asiassa. En ole. En edes hakaristin, vaikka se on tunnus, jonka rinnalla olen kuitenkin esiintynyt. (Onneksi se ei ihan kaikissa muodoissaan pistä hirveästi silmään. Suomen suhde hakaristiin on oma kummallinen ilmiönsä. Ja tiedän, se on eri asennossa, mutta onko sillä oikeasti merkitystä?) Minä kaipasin tässä julkista selkeää määrittelyä. En sitä, että kaikki jotenkin tietävät.
Työnantaja tekee yksinkertaisesti väärin ja laittomasti painostaessaan työntekijöitä osallistumaan johonkin mielenosoitukseen. Ei sellainen voi tulla kyseeseen.
Itse kyllä pidän siitä, että asiat pidetään erillään. Pyhäkön lamppu saa mainostaa K-kauppaa, mutta parempi jos ei; Pirkka saa mainostaa Lähetyshiippakuntaa, mutta parempi jos ei.
En ainakaan voi sanoa, että kehottaminen olisi selkeästi kiellettyä.
En kokenut. Se ihminen, jonka mainitsin minulta asiaa kysyneen, ei ollut Suomen kansalainen. Kyseessä oli yhteispohjoismaalainen tempaus. Eli tanskalaiselle selitin, miksi en tule. Toki minusta kyseessä on ongelmallinen asetelma, koska esim Soinin kohdalla mielenosoittamista pidettiin niin hirveänä. Mutta laittomana sinänsä en pidä.
Ei tosiaan nyt oikein toimi tekstintuotto. Soudinkin tunnin, mutta sain vain känsiä käsiin eivätkä aivot toimi yhtään paremmin.
“Ahneus hyvä asia” lie sekin tavallaan ihan mahdollinen kristitylle. Tarkoitan että lähtökohtaisesti kai kannattaa ostaa halvin maitopurkki ja valita isopalkkaisin työ; ja säästyneistä rahoista sitten antaa köyhille, luonnonsuojeluun yms. sekä oman opin levitykseen. Muut perustelut voivat toki kumota tuon maitopurkin valinnan (vaikka eläinten kohtelu), mutta eikö “lähtökohtainen ahneus” ole hyvä asia?
Eipä kai olekaan. Mutta kehottamisen noudattamatta jättämisestä ei oikein voi tulla mitään seurauksia, koska silloin kyseessä olisi syrjintä mielipiteen/vakaumuksen perusteella. Luultavasti jopa silloin, jos Pride-kulkueeseen osallistuminen olisi määritelty pakolliseksi työtehtäväksi, ei siitä kieltäytymisen perusteella voisi irtisanoa, jos työnkuva sinänsä ei liittyisi homoasioihin.
Viime viikonloppuna olin Evankeliumijuhlilla Porissa. Juhlat pidettiin jäähallissa ja ruokailuista vastasi jäähallin oma ravintolahenkilöstö. Heillä luultavasti ei olisi ollut mahdollista kieltäytyä työvuorosta vakaumuksen perusteella, koska kyseessä ei ollut mitenkään uskonnollinen tai kantaaottava työtehtävä, vaan normaali kokkaus ja tarjoilu.
Evankeliumijuhlan käsiohjelmassa oli myös lähialueen ravintolapalveluiden ym. mainoksia. Jonain vuonna on ollut se K-kauppakin. Bisnesmielessä ihan järkevää, kun lähistölle on tulossa iso tapahtuma, mutta pitäisitkö nämäkin nyt siis erillään?
Vaikea minunkaan on nähdä miten tuosta voisi kieltäytyä. Rajatapauksena esim. JT ei halunnut siivota kirkkoa, ja äänin 4-1 vakuutusoikeus päätti ettei työttömyyskorvausta saanut evätä. Tuollainen kirkkorakennuksessa työskentely siis meni rajatapaukseksi.
Tuskin voisi kieltäytyä vaikka työtehtävä sivuaisikin uskontoa sen verran että ruoka pitäisi tehdä esimerkiksi ilman sianlihaa.
Ei, näin paljon erillään oloa en ajatellut. Tuossa K-kauppaa tuskin kiinnostaa mikä on juhlien aihe.
Siis tietysti voi mainostaa yksityinen ihminen lehdessään, mitä haluaa. Mutta ei työnantaja saa vaikka kehoittaa alaisiaan menemään suviseuroille tai vappumarssille. Ei se ole sopivaa. Etenkään kun annetaan ymmärtää, että nyt mennään hyvän asian puolesta (ja jos ei mene, niin sitten ei niitä kannata).
Minusta on kyllä aika oireellista, jos joku ei uskalla sanoa, ettei halua osallistua mielenosoitukseen, vaan antaa verukkeen syyksi.
Ei vielä kovin kauan sitten sateenkaari merkitsi minulle Jumalan lupausta, että Hän ei enää hävitä ihmiskuntaa vedenpaisumuksen tavoin. Toki nyt sen merkitys on saanut lisäväriä tästä pridejutusta, jonka ymmärrän tarkoittavan viittaavan seksuaalisuuden moninaisiin ilmentymiin. Vähän samaan tapaan, kun puhutaan autismikirjosta. (Ei, en oikeasti rinnasta autismikirjoa seksuaalisuuden moninaisuuteen.)
Sateenkaarelle ei liene kenelläkään yksioikeutta, mutta haluan muistuttaa, että on kaltaisiani, joille tuo symboli vie ajatukset Raamattuun. Kiinnostavaa olisi tietää, että mahtaako prideväki ajatella tuota puolta sateenkaaren symboliikasta.
Kylväjän eläkkeelle siirtyvä lähetysjohtaja Pekka Mäkipää kirjoittaa viimeisessä Kylväjä-lehden pääkirjoituksessa osuvasti kirkon Pride-touhusta.
Tätä kirjoittaessani Helsin-
gissä on käynnistynyt Pride-viikko,
jonka virallisena tukijana on ensim-
mäistä – ja toivottavasti viimeistä –
kertaa myös luterilainen kirkkom-
me. Kirkon johdon perustelu on,
että kirkossa on tilaa kaikille.
Tilaa on kaikille, mutta ei kai-
kelle. Lapsillemmekin opetamme,
että vesillä liikuttaessa ei pidä ir-
rottaa veneen tappia. Pride-liikkeen
taustalla oleva gender-ideologia on
vastoin Raamatun ja kirkkomme
opetusta ihmisestä, avioliitosta ja
seksuaalietiikasta.
Voisi esimerkiksi osoittaa, mistä on tosiasiassa kysymys (eli mitä konnotaatioita ja annotaatioita marssilla on). Toisaalta voisi sanoa järkevästi, etten marssimalla vaan elämälläni vastusta vihaa ja syrjintää. Muitakin vastauksia voi keksiä. Olennaista ja erittäin tärkeää on, ettei automaattisesti hyväksy toisen kysymyksenasettelua (vrt. Eeva puutarhassa jne.).
Mitä tulee selkeään määrittelyyn, niin poliittisessa retoriikassa selkeää määrittelyä käytetään silloin kun siitä on hyötyä, ja siksi harvoin sitä esiintyy, ja epäselvää tunteisiin vetoava retoriikkaa silloin kun siitä on hyötyä, ja siksi sitä harjoitetaan paljon. Ihmisten on siksi pakko, ei heillä on oikeus, myös käyttää omaa järkeään, omaa ajattelukykyään, päätellä teoista, puheista ja symboleista tarkoitusperiä. Se on poliittisen ihmisen osa, sillä hän elää kielenkäytön taistelukentällä. Ja haluan huomauttaa, että olen sitä mieltä (ehkä siis samaa mieltä kanssasi), että olisi parasta, jos poliittinen keskustelu perustuisi mahdollisimman selkeille määrittelyille. Se on kuitenkin kaukana siitä, miten politiikkaa todellisuudessa tehdään.
Hakarististä. Kirjoitin hakarististä täsmälleen niin kuin kirjoitin (musta hakaristi valkoisella pohjalla punaisessa lipussa), jottei sitä sekoitettaisi suomalaisiin tunnuksiin, ja jotta tulisi ilmi, että puhuminen symbolista yleisellä tasolla ei ole riittävää, vaan on nähtävä myös sen konteksti. Hakaristin tapauksessa konteksti on ympäröivä värimaailma. Tämän kuusivärisen sateenkaaren kohdalla konteksti on aatemaailma ja sen esiintymät.
Et kuvaa tuossa ahneutta (vrt. Tsasounan suunnalta). Etkä muutenkaan esitä asioita kristilliseltä näkökannalta. Kristinuskossa ei taloudellisia kysymyksiä voi redusoida tuolla tavalla lukuihin, sillä ne ovat juuri taloudellisia eivät markkinakysymyksiä.
Joo, ateismi on kyllä elämän merkityksen ja arvon kannalta selkeästi heikompi kumppani kuin kristinusko, kun yhteiskuntia rakennetaan. Kommunistinen ateismi on tietenkin pahempi kuin jompikumpi aate ilman toista.