Minähän sinulle sen olen muutaman kerran sanonut, ensimmäisen kerran 3-4 vuotta sitten kun kysyit.
Luettele nyt ne kohdat joita kiertelen, eli en vastaa, tai luovu väitteistäsi. LISÄYS:
Huomasin nyt nuo ehdottamani “ranskalaiset viivat”, ja nyt niihin olen vastannut. Yhteen en vastaa, koska katson, että voit itse nähdä sen verran vaivaa, että kaivat nuo Justinuksen kohdat.
Miksi @oka tähän kysymykseen oli niin vaikeaa vastata? Mistä löydät tiedon, että Justinus pitää uskoon tuloa tietoisen uskonratkaisun tekemisenä ja edellytyksenä kasteelle tulemiseen?
Viittaat vastauksellasi Eutykoksen viestiin, jossa aiheena on Joh. 3:5. Jos hän ei mielestäsi tulkitse sitä kohtaa oikein, miten sinä sen tulkitset tai mikä on tietosi siitä, kun tietämistä painotat? Mitä vedestä ja Hengestä syntyminen siinä yhteydessä tarkoittaa tietämisesi mukaan?
Sinullekin erityisesti: Toistan, että kun olen sitä mieltä niin kerron itse. Nyt ei ole sellaiseen syytä, siksi en sellaista sano, äläkä sinä sano että sellaista sanoisin!
Tietysti voisimme mennä kohti jankuttelua. Jankutuksella tarkoitan, että koska olen kymmeniä kertoja sanonut yksiselitteisen vastauksen, eli sen mitä Jh.3:5 on luettavissa niin uskotaan se, seurataan sitä, eikä tulkita.
Mä olen täysin pihalla. Yhtä lailla luterilaiset seuraavat sitä jaetta. Voit antaa viitteen johonkin aikaisempaan tekstiisi siitä kohdasta, jos sellainen täältä löytyy. Siis sellainen teksti, jolla kumoat luterilaisen ymmärryksen asiasta.
Baptisti Wiberg esitti kastekirjassaan monia erilaisia selitysmalleja, paitsi ei sitä, mitä jakeen Joh.3:5 tekstissä lukee. Pelkkä Henki tarvittiin hänen mukaansa eikä vettä. Niissä selitysmalleissa, joissa hän hyväksyi, että jae puhuu vedestäkin, hän kielsi sen puhuvan kasteesta.
Kreikan kielessä sanotaan selvästi että vedestä ja Hengestä. Uskomattomia selityksiä löytyy.
Ei mene läpi tulkinnan selittäminen ei-tulkinnaksi.
Henki kuuluu aineettomaan todellisuuteen ja vesi aineelliseen. Tuntuisi oudolta, jos aineeton Henki käyttäisi jotain aineetonta “vettä” synnyttääkseen ihmisen uudesti, ylhäältä. On tietenkin myös ihmiselle käsittämätöntä, jos Jumala synnyttää ihmisen uudesti aineellisesta vedestä Pyhän Hengen kautta. Miksi pitää selittää vesi joksikin muuksi, jos väitetään, että “vain luetaan, ei tulkita”?
Tulkitsen vedellä ja Hengellä tarkoitettavan vettä ja Henkeä?
Helluntailaiset veljet ja sisaret on yleensä aika hyviä siinä, ettei Raamattua selitetä joksikin muuksi, mutta sitten tässä nimenomaisessa kohdassa kaivetaan jotain ihme meriselityksiä.
Toisin sanoen eivät ole kuuliaisia Kristukselle. “Me hajotamme maahan järjen päätelmät ja jokaisen varustuksen, joka nostetaan Jumalan tuntemista vastaan, ja vangitsemme jokaisen ajatuksen kuuliaiseksi Kristukselle.” (2 Kor. 10:5)
Kimmo Malisella on erittäin hyvä sivusto Raamattu ajassamme, josta tuon ensimmäisen osuuden lainasit. Lueskelen Malisen raamatunselityssivustoa useinkin ja jo monien vuosien ajan. Lisäksi olen kuunnellut joitain hänen opetuksiaan. Käsittääkseni ortodoksina pitäisit häntä kuitenkin vääräoppisena, miksi siis tyydyt nyt kuitenkin pitämään häntä oikeassaolevana?
Käsitys Bonnken evankelioinnista jakaa näkemyksiä. Pidin itsekin häntä hiukan epäilyttävänä ennen 2018 syksyn Helsingin vierailua, joka sai minut muuttamaan kantani. Ainakin tuo julistustilaisuus oli hyvä, muita en ole juuri kuullut. Tuo oli sen verran hyvä, että se kannattaisi jokaisen itse kuunnella ennen muiden arvioita ja niiden toistamista. Asiahan on harvinaisen helppoa tarkistaa kuuntelemalla jakamani opetus. Se että ei vaivaudu niin tekemään kertoo enemmän arvostelijan omista ennakkoasenteista, kuin todellisesta tilanteesta.
Voimaevankeliointi ei itsessään tee siitä väärää, jos voima on oikeaa ja lähtöisin aidosta evankeliumista. Nythän et voi sitä tietää, jos et ole kuullut häntä. Tuossa tilanteessa Bonnke ei pullistellut voimillaan, joita hänellä itsellään ei edes ollut elinaikaa syöpäsairaana ollessa enää muutamia kuukausia hänen itsensä sen hyvin tietäen. Silti hän halusi tehdä vielä viimeisen matkansa juuri Suomeen, johon hänellä oli ollut kymmeniä vuosia lämpimät suhteet, ei vähiten saarnaaja Artur Kukkulan takia, joka oli Bonnken siunannut 50-luvulla Saksassa kymmenvuotiaana ja antanut ymmärtää tästä tulevan lähetystyöntekijän ja julistajan.
Bonnke on voinut muuttua parempaan suuntaan vasta viimeisinä vuosinaan. Niin kävi esimerkiksi Tapio Nousiaiselle, joka oli pitkän saarnaajauransa aikana hyvin lakihenkinen mutta muuttui viimeisinä päivinään armahdetuksi syntiseksi. Hän kirjoitti siitä kirjan “Kristuksen kanssa kärsimyskoulussa.” Peltolan lainauksia kirjasta löytyy artikkelista Samaan aikaan vanhurskas ja syntinen | Rovasti Olavi Peltola.
Olen usein toistanut tässäkin ketjussa, että Raamatun opillisia totuuksia, siis asioita, jotka ovat profeettojen ja apostolien opetuksen perutukselle laskettu, niin ne on tiivistetyssä muodossa Apt. 2. luvussa. Sen jälkeinen ja sitä ennen teksti Raamatussa on samassa linjassa. Kirkkoisät ja muut hengelliset edekäyvät voivat olla vain näiden selkeitten ja selkeästi esitettyjen totuuksien vahvistajia, ei parantelijoita, mistä seuraava “taso” on kieroon vääntäminen, vt. 2.Piet. 3:16 “… jota tietämättömät ja vakaantumattomat väääntävät kieroon niinkuin muitakin kirjoituksia”. Tästä seuraava jae kertoo profetaallisesti, että näiden vuoksi on oltava varuillaan, ettei langettaisiti pois omalta, profeettojen ja apostolien laskemalta pohjalta.
Ap.T. 2. luvussa Pyhä Henki tulee Maan päälle. Se on ainutkertainen tapahtuma ei mikään jäljiteltäväksi tarkoitettu. Lisäksi Pietari puhuu kansanjoukolle, että heidän tulisi ottaa kaste syntien anteeksi saamiseksi ja että tämä lupaus koskee lapsiakin. Jeesus on lunastanut koko ihmiskunnan ja on kaikkien ikäluokkien Vapahtaja. Myöhemmin löytyy monia kokonaisten perhekuntien kasteita.
Mutta et ole vieläkään kertonut, mistä löysit Justinuksen olleen kastekysymyksessä uskovien kasteen kannalla. Puhuitko omiasi?
Jaak.3:
2 Sillä monessa kohden me kaikki hairahdumme. Jos joku ei hairahdu puheessa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee hillitsemään myös koko ruumiinsa.
Artturi Kukkula, jota Bonnke loppuaikoinaan kävi tapaamassa on hänkin ihmismieliä jakava. Kummankin vilpitön, kokosydäminen Jumalan palvelus on hedelmiltään eittämätöntä. Ei heidän itsensä kykenevyyden vuoksi, vaan Jumalan Hengen vuoksi, joka heissä vaikutti.
Mitä “tarkistamiseen” tulee, niin se on jo Alkuseurakunnassa hyväksytty ja harjoitettu tapa, vt. berealaiset, kun kuuntelivat Paavalia ja Siilasta.