Kaivoin esiin selityksiä kohdasta Joh. 3:5. Tässä muutamia. Jotkut ajattelevat veden symboloivan Pyhää Henkeä, jotkut Jumalan sanaa. Joidenkin mukaan kohta “vedestä” tarkoittaa fyysistä tähän maailmaan syntymistä ja “Hengestä” hengellistä syntymistä.
1 tykkäys
Weha ja sinä kommentoitte ja kopioitte Justinuksesta tekstiä. Se kuuluu luetteloon, kirjaan, Apostoliset Isät, -75.
Lisäksi Eutykus osoitti olevansa kirjasta tietoinen. Kuitenkaan kumpikaan ei ole sinua auttanut sen löytymisessä. Pyydän, että yrittäisit ymmärtää, miksi en tällaisiin teoksiin sinua johdattele, koska ne kuuluvat jo sinun peruskoulutukseesi.
Ehdotit, että puhuisin “omiani”, vaikka tiedät mistä Justinus Marttyyrin kirjoitukset suomeksi on kaikkien luettavissa. Kuuluu jumaluustieteelliseen koulutukseen.
Saat kertoa vastauksen tai bannit trollaamisesta, jona venkoiluasi voi hyvällä syyllä pitää. Valinta on sinun.
Ei kuulu. Toki jos sinä sen sieltä löydät, niin kerro kaikin mokomin, miten Justinos perustelee uskovien kastetta tässä kirjassa.
Ei kuulu. Valinnaisena sen pystyi tenttimään (Kuten Justinoksenkin teoksia).
D
Minulla ei ole teologista koulutusta. Olen maallikko ja vähän keskivertoa halukkaampi ottamaan asioista selvää.
Jos sanoisin, että et käsitä sitä mikä sanakirjapastauksessasi lukee, niin säännöissä voi olla kohta, että halveksin sinua joko peruskoulutustasi tai kielitaitoasi.
Kielet ei ole minun heikko kohta.
On selkeämpiä sanakirjoja ja jo pelksätään googlettamalla ne voit löytää kun laitat sanan παιδιών tai paidion.
Kuvankaappauksessa mainitaan että merkityksessä vastasyntynyt sanaa käytti mm Justinos (lyh Just D. 34,2 eli Dialogi Tryphon kanssa 34,2).
En ole vastuussa siitä, että et itse osaa lukea sanakirjoja huolellisesti. William Dankerin sanakirja josta nuo kaappaukset ovat, on yleisesti arvostettu lähdeteos, joka huomioi Raamatun sanaston lisäksi myös muun varhaiskristillisen ja kaunokirjallisuuden käyttökontekstit.
Toimi myös ennen googlea.
Sano rauhassa mitä haluat minun käsittämiskyvystäni. Sanomisillasi ei tämän ketjun näyttöjen valossa ole hirveästi painoa.
Edelleenkin odotamme sitä Justinosviitettä, jota ei nyt sitten kuitenkaan Apostolisilta isiltä löytynyt. Kuten ei koko Justinostakaan.
D
3 tykkäystä
Seuraavassa pätkiä The Apostle (1997) -elokuvasta, joka kuvaa hyvin sellaista helluntailaista meininkiä, jota Amerikassa monin paikoin esiintyy. Samanlaiseen menoon olen törmännyt Suomessa paikoin tällä vuosituhannella. Monet Suomessa ovat varmaan omaksuneet tavan esiintyä Amerikasta, vaikka osaselitys on tietenkin myös siinä, että myös monet suomalaiset ovat ulospäin suuntautuneita, voimakkaissa tunteissa eläviä ja niiden ilmaisemisesta nauttivia.
Kunpa tuon filmin löytäisi vielä jostain katsottavaksi. Olen kerran sen nähnyt ja pidin sitä loistavana erityisesti pääosaa näyttelevän Robert Duvallin hyvän näyttelijätyön takia.
1 tykkäys
Hyvä elokuva kunnon karismaattisuudesta on Uskonpuute. (1992)
Leap of Faith (film) - Wikipedia
Pääosassa Steve Martin.
1 tykkäys
Nämä kaksi ovat hiukan erityyppisiä filmejä. Uskonpuute on selvästi komedia Hinn-tyyppisestä huijarista, jonka ihmeisiin hän tarvitsee näyttelijöitä. The Apostle on enemmän surkuhupaisa musta komedia hyvää yrittävästä ja lankeavasta saarnamiehestä, jota Duvall esittää taitavasti kunnioittaen, aidosti ja hyväntahtoisesti.
Ei pelkästään. Siinä on komediaa ja draamaa. Päähenkilön pasmat menevät elokuvan lopulla sekaisin, kun Jumala parantaakin sairaan pojan oikeasti.
Muistan kyllä tuon. Steve Martin on kyllä monessa roolissa ollut taitava koomikko. Paras ehkä 70-luvun lopulla ilmestynyt the Jerk.
1 tykkäys
[quote=“Diakoni, post:614, topic:4490”]
Kuvankaappauksessa mainitaan että merkityksessä vastasyntynyt sanaa käytti mm Justinos (lyh Just D. 34,2 eli Dialogi Tryphon kanssa 34,2).
Tässä suomeksi käännetty kohta mihin tuo D:n sanakirja viittaa. Käsitykseni mukaan olet saannut “pasmat” sekaisin.:
[/quote kristus on kuningas, pappi, Jumala ja Herra. Hän on enkeli, ihminen, sotapäällikkö ja kivi. Hän on ainoasyntyinen poika ja se, joka ensin kärsi mutta sitten astu
Etkö todellakaan löydä tätä vaikka googlettamalla???
Justinos Marttyyri
ApologiAt &
DiAlogi tryfonin kAnssA
suomentaneet
Matti Myllykoski & outi lehtipuu toimittanut
Matti Myllykoski
Tämä on viimeisin. Täältä löytyy kaikki suomeksi.
BTW, etkö tosiaan ole koskaan näihin tutustunut, samoin Weha, jos Justinosta ja Justinoon viittaatte.
Olin todella sitä mieltä että teeskentelet ja siirsit “todistustaakkaa” minulle ikäänkuin kiusalla.
Minulla on tuo Myllykosken suomennos. Ja Apostoliset isät. Ja ihan kaikkea varhaiskristillistä kirjallisuutta en ole lukenut.
Alkukielellä
“Ὁ γὰρ Χριστὸς βασιλεὺς καὶ ἱερεὺς καὶ θεὸς καὶ κύριος καὶ ἄγγελος καὶ ἄνθρωπος καὶ ἀρχιστράτηγος καὶ λίθος καὶ παιδίον γεννώμενον καὶ παθητὸς γενόμενος πρῶτον…”
Alkukielen tekstissä ei ole ainoasyntyinen -sanaa. Alkukielisessä kontekstissa sanakirjan ehdottama ilmaisu on hyvin ymmärrettävissä pieneksi lapseksi. Kyse oli παιδίον -sana merkityksestä ja sanakirjan mukaan se voi tarkoittaa myös aivan pientä lasta, kuten tässä yhteydessä.
Ainoasyntyinen poika voi viitata mihin ikään hyvänsä.
En kuitenkaan löytänyt tuota Apostolisista isistä, niin kuin esitit.
- Sinä väitit että paidion ei voi viitata pikkulapseen.
- Sinä väitit että Justinos edusti uskovien kastetta.
Jälkimmäinen lause on vieläkin todistamatta. Ensimmäinen on osoitettu vääräksi. Ei todistaminen mene niin että “Hei tässä teille väite! Etsikää todisteet!”
-Sinä väitit että kyseinen kohta löytyy Apostolisilta isiltä. Ei löydy.
D
Pidän tätä käytöstäsi huonona huumorina. Jos sinulla on kaikki, niin mikset lue niistä, joihin viittaus on.
Tämä Dankerin sanakirjan pastaus on huono idea, jos haluaa selventää eikä sekoittaa asioita. Tässä kuitenkin on alussan maininta:
a child, normally below the age of puberty, child
Se on se johtoajatus ja tähän keskusteluun liittyvää.
Pyytäisin, ettet tällaiseen pelaamiseen luisuisi, taas, vaikka helluntalaista ja helluntalaisuutta vastustaisitkin.
Minulla on paljon kirjoja. On ihan kohteliasta sanoa mihin viittaa kun viittaa johonkin. Ei keskustelu mene niin että “Tässä on väite, etsi sille perustelut jostakin!”
Etkö itse osaa lukea?
1
a) very young child, infant, used of boys and girls. Of a newborn child (Diod. S. 4, 20, 3; Just., D. 34,2 [after Mt 2:8f]
Eli viittaus Justinoksen tekstissä on Herodoksen puheeseen tietäjille, jossa hän pyytää kertomaan lapsesta, ei teinistä.
En vastusta muuta kuin uudelleen kastamista. Se on suuri synti ja ainoan kasteen halveksumista!
D
1 tykkäys
Myös toivon ettei enää jankuteta. Vastaukseni eivät sinulle kelpaa ja siitä syystä jätä ne minun “tappiokseni”.
Sanot usein mitä olen sanonut. Kun korjaan, niin et ole vielä koskaan väärinkäsityksiäsi pahoitellut.
paidion-sana viittaa lapseen, sellaiseen kuin tekstiyhteys sen kertoo. Tämä jälkipolttoinen asettelusi on perätön.
Justinos todella edusti vain uskovien kastetta ja siitä olen jo maininnut. Asia on tutkittu, vaikka sinä et sitä ole tutkinut, mutta silti väittelet sellaisesta mistä et mitään tiedä. Eli tekstiä ei voi kommentoida ellei sitä ensin lue.
Samoin sinä et lukenut aikaisemmin minulle sittämääsi kysmykseen vastaustani nyt ja nelisen vuotta sitten. Tekstistä tehdään tiivistelmä, eli olennaisen painotus. Sammeli Juntunen teki sen ja siitä sinulle mainitsin. Miksi nyt hypit sinne ja tänne?
Onko minun oletettava, että et tiedä, että Justinus on Apostolisien ja Katolisten isien rajalla. Nämä luetteloinnit eivät merkitse mitään, eivätkä liity itse asiaan.