Arveluttavuus on arvelijan silmässä, mutta kiisteltyyn ainakin.
1 tykkäys
Silloin oli muitakin kuin Pehkonen, olettaisin. Kuitenkin nämä mainitsemasi henkilöt tutkivat asiaa kauemmin ja sitten luopuivat siitä Uskon, että tämä on ollut luonnollinen kehitys.
Huom. En ollut Suomessa tuolloin, mutta tiedän syvästi mitä torontolaisuus oli Italiassa, Sveitsissä, Englannissa, USA:ssa ja Kanadassa. Tänä päivänä sitä ei ole. Eli annetaan olla, niinkuin muukin, mikä ei toiminut.
1 tykkäys
Torontolaisuutta, tai jotakin vielä älyttömämpää, kyllä on vielä tulossa. Eikä torontolaisuuskaan ole kokonaan hävinnyt. Tässä on esimerkiksi vuodelta 2009 Nokiamission näyte. Ja nykyään useissa tosi hengellisissä porukoissa torontolaisia manifestaatioita tuotetaan fire tunnel -menetelmän avulla.
Minusta on ok tavoitella Pyhän Hengen lahjoja. Ne ovat aina yksilön ja seurakunnan rakennukseksi. En tiedä miten hihhulointi ja kikattaminen rakentavat yksilöä ja/tai seurakuntaa. Niiden varassa pyöriminen ja niiden tavoittelu on jotenkin… turhaa.
Ymmärrän kyllä kokemuksen itsessään jollakin tapaa. Pyhän Hengen lahja kun on ennen kaikkea Henki itse, joka vaikuttaa yksilön ja seurakunnan rakentumisen. Mutta jos Pyhän Hengen saamisen aiheuttamasta fyysisestä olotilasta tehdään itsessään merkki jostakin, niin ollaan samassa tilanteessa kuin kasteen suhteen vapaissa suunnissa: ne ovat ensisijaisesti merkkejä toisille ihmisille.
D
6 tykkäystä
En tietenkään tunne kaikkia seurakuntia enkä varsinkaan nykyistä tilannetta, mutta itse en ole tuollaiseen törmännyt suomalaisessa helluntailaisuudessa. Muutenkin olen tarkastellut vain Suomen helluntailiikettä, koska sen piirissä on ollut jonkin verran ainakin omasta mielestäni myös erittäin tervettä ja tasapainoista raamatunopetusta, johtuen varmaankin osaltaan luterilaisuuden ja osaltaan rauhallisen kansanluonteemme vaikutuksesta.
Villeissä uskonsuunnissa on ylipäätään mielestäni ihan liian lakipitoista pyhitysopetusta, ja armolahjaisuuskin lähtee lapasesta aivan liian helposti. Kaikenlainen hihhulointi ja hurmahenkisyys ja tunne-elämysten mieltäminen Pyhän Hengen vaikutukseksi sekä transsinomainen loputon ylistyslaulanta ovat oman näkemykseni mukaan kaikki sielullista harhautumaa.
Katson että kristilliseen vaellukseen riittää yksinkertainen usko ja pahan karttaminen. Toki on mielekästä, jos elämässä on virkistävää ja ilmapiiriä puhdistavaa Pyhän Hengen osallisuutta.
1 tykkäys
Saa toki kritisoida vapaasti varsinkin kaikkea opetustani. Ja pysyköön kukin oman persoonansa mukaan uskollisena sille tyylille, jonka on itselleen hyväksi havainnut. Raamatunjakeilla pompotteluun en laisinkaan osallistu.
Joka tapauksessa minulla on hyvä tahto myös vapaiden suuntien Jeesukseen Kristukseen uskovia kohtaan, mutta erityisesti kritisoin ylimielistä oikeassa olemisen asennetta, jota toki piilee yhdessä jos toisessakin kirkkokunnassa. Vapaissa suunnissa pelastusopin käsittäminen on heikoilla, Ja se tietenkin aika helposti johtaa siihen, että muita kristittyjä ei pidetä laisinkaan kristittyinä. Vain ne, jotka ovat lähteneet “seuraamaan Jeesusta” ja tekevät hengellisessä elämässään “täyttä totta”, ovat oikeita kristittyjä. Siis pelkkä usko ja kristittyjen eettinen ohjenuora eli pahan karttaminen eivät sitten riitäkään. Mainitsenpa vielä, että Mauri Vikstén eräässä puheessaan kertoi epäilevänsä tuota “täyttä totta” -ilmaisua ja suhtautui siihen samalla isällisen lempeästi. Mutta hän osasikin levätä koko painollansa armossa.
1 tykkäys
Tätä tekisi mieli vähän haastaa/täsmentää, otan ihan vain yhden esimerkin:
1. Aik. 25:1 Daavid ja temppelipalveluksen johtajat määräsivät Asafin, Hemanin ja Jedutunin jälkeläisten tehtäväksi pyhässä hurmoksessa ylistää Jumalaa säestäen lauluaan lyyralla, harpulla ja symbaaleilla. Seuraavassa luetellaan tähän tehtävään määrätyt miehet.
Näillä tyypeillä oli oikein tehtävänä olla pyhässä hurmoksessa. Onko tosiaan kaikki hurmos sielullista harhautumaa?
2 tykkäystä
Tuo ilmaisusi sitaateissa toteutuu tai ei toteudu. Tämä Vikstenin referointi voisi olla keneltä tahansa nk. helluntaisaarnaajalta. Paljon häntä kuunnelleena en huomannut hänen mitenkään ohittavan tai kilpailevan kenenkään helluntaisaarnaajan kanssa. Vikstenin ilmaisut antoivat aina tarkkuuden kuvan. Toiset tekivät saman toisilla ja toisenlaisilla sanoilla. Hengellisissä asioissa on kysymys aina Hengestä, joka eläväksi tekee. Sama Henki on kaikessa taivaallisessa, eli raamatullisessa. Teologia ei edes pyri “siihen yhteen” siihen oikeaan mikä löytyy Jeesusta seuraamalla ja mikä on yhtäkuin Sanan seuraamista, pompottelua se ei ole.
Ei ole niinkuin ei ole kaikki sen karttaminenkaan.
Vanhasta testamentista löytyy toki kaikenlaista kuten esimerkiksi kymmenysoppi siunauksen ja kirouksen lakina, mutta uuden liiton uskovien on syytä ammentaa oppinsa ja näkemyksensä Uudesta testamentista. Katson, että sieltä ei löydy mitään opetusta tai mallia yleiseen hurmoksen nostattamiseen; sellaista ei ole myöskään kielilläpuhuminen. Yksittäistapauksissa apostolit saattoivat joutua ekstaasiin (ἔκστασις) ja saattoi tapahtua muitakin ihmeellisyyksiä kuten henkilön paratiisiin tempaaminen, mutta se on mielestäni eri asia; en ihmeitä tietenkään kiellä, esimerkiksi näyt ja ilmestykset toki kuuluvat kuvioon. Mutta seurakunnassa:
“Kaikki tapahtukoon järjestyksessä.” (Kor 14)
3 tykkäystä
Uudessa Testamentissa on Jeesukselta ja apostoleilta “tsiljoona” varoitusta lopun aikoina tulevasta karismaattisesta eksytyksestä. Harhaan menee uskovista jopa enemmistö. Nämä varoitukset pitäisi ottaa todesta.
3 tykkäystä
Tuossa olet selkeästi väärässä. Hän ei tietenkään kilpailuhengessä toiminut, mutta hänellä oli erittäin kirkas pelastusoppi, päin vastoin kuin monilla muilla helluntaiherätyksen saarnaajilla. Tämä olen gradussani vastaansanomattomasti todistanut. Viksténin armolinja oli selkeästi harvinainen poikkeus herätyksen opetuksessa. Oli toki muitakin, esimerkkeinä vaikkapa Juhani Kuosmanen, Valtter Luoto, Pauli Karppinen. On myös todettava, että yksikään heistä ei ollut hihhuli.
Palaan tuohon vielä lyhyesti, että ei kristityn ole mikään pakko “tehdä täyttä totta”, mitä se sitten merkitseekään. Eipä siihen kukaan täysin kykenisikään. Toki kristityn on hyvä pitää sydämellään Uuden testamentin opetukset, koska ne ovat meidän parhaaksemme. Mutta niihin ei pidä sekoittaa pelastusoppia, joka on yksin Jumalan armon varassa eikä vähimmässäkään määrin meidän ihmisten varassa. Kristityllä on mahdollisuus antaa vapauden olla yllykkeeksi lihalle, mutta hän kehottaa olemaan niin tekemättä.
Kyllä. Eksytyksiä on opillisesti melko helppo eritellä, mutta käytännön vastustus on vaikeaa, koska (ainakin olen havainnut, että) niihin liittyy erityinen kovasydämisyyden henki. Särjettyä sydäntä ja nöyrää ristin juurella viihtyvää asennetta ei niistä löydy. Pelkkää jyräämistä, kauheaa sekoilua ja epäjärjestystä, mutta tuskin nimeksikään Pyhää Henkeä. Hengellisessä ylpeydessään odottavat varmaankin etummaisia sijoja, mutta varmaankin vaivoin sisälle pääsevät. Monet ensimmäiset tulevat viimeisiksi, ja viimeiset ensimmäisiksi. Portot ja publikaanit menevät taivasten valtakuntaan ennen ulkokultaisia teeskentelijöitä, jotka tuntevat Jeesuksen nimen, mutta ovat vääryyden tekijöitä, joilla on kylmä ja tuomitseva sydän.
Tämä oli todellinen pettymys, en tiennyt! 
Niin kirkkaasti Pekki kirjoitti armosta aikoinaan hienossa kirjasessa “Lain alta vapauteen”, ja sellaisen dynamiitin jälkeen on sitten ilmeisesti hairahtunut noihin sekoiluihin. Todistaa mielestäni vain sitä, että villiliikkeiden valistuneimmatkin uskovat ovat vaarassa eksyä jos eivät ole uskossaan vakaantuneet vaan jatkuvasti hapuilevat jotakin uutta kokemusta ja tunnetta, jonka tulkitsevat virheellisesti Jumalan Hengeksi. Olisin kuvitellut, että Veikko Pekillä ei olisi minkäänlaista riittämättömyyden tunnetta tuon kirjasen kirjoittamisen jälkeen. Mitähän hänelle nyt kuuluu?
Kysyin kauan sitten henkilökohtaisesti Mauri Viksténiltä, mikä oli hänen jatkuvan voitelunsa salaisuus, ja hän vastasi salamana, että Pyhä Henki ei ole tunne vaan henki. Näin sain nuorena uskovana häneltä erittäin tärkeän opetuksen, joka on vaikuttanut minuun hyvin syvästi ja antanut suuntaa kaikelle opilliselle työskentelylleni ja koko uskonelämälleni. Hän todellakin ymmärsi mistä puhui eikä koskaan langennut pseudokarismaattisten ilmiöiden pauloihin.
1 tykkäys
Ilmestyskirjan sammakkohenget voi varmaan aika perusteellisesti liittää karismaattisen liikkeen eksyttävään puoleen.
“Ja kuudes enkeli vuodatti maljansa suureen Eufrat-virtaan, ja sen vesi kuivui, että tie valmistuisi auringon noususta tuleville kuninkaille. Ja minä näin lohikäärmeen suusta ja pedon suusta ja väärän profeetan suusta lähtevän kolme saastaista henkeä, sammakon muotoista. Sillä ne ovat riivaajain henkiä, jotka tekevät ihmeitä.” (Ilm. 16:12-14)
Ei tietysti tarvitse olla kristittykään vastustaakseen monia tuhoa aikaansaaneita hurmahenkiä kuten Benny Hinniä, pastori Veli Saarikallea, Kenneth Copelandia jne.
Ajatteletko, että Uudessa testamentissa mainitut ihmeet eksytysten yhteydessä ovat todellisia ihmeitä Uuden testamentin kirjoittajien näkökulmasta? Monet hurmahenkien väitetyt ihmeet ovat petosta, eivät siis todellisia ihmeitä. UT antaa käsittääkseni ymmärtää, että ihmeet ovat todellisia. En usko, että esim. Saarikalle ja Copeland ovat saaneet aikaan yhtään todellista ihmettä
“Moni sanoo minulle sinä päivänä: ‘Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?’ Ja silloin minä lausun heille julki: ‘Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät’.” (Matt. 7:22-23)
“Se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.” (Ilm. 13:13)
Ilm. 16:12-14
1 tykkäys
Hämmästyttäviä tekoja voi mielestäni tapahtua sielun voimastakin. Uuskarismaattisuudessa (esim. Benny Hinn) on paljon valehtelua ja liioittelua, kun kerrotaan, mitä jossain on muka tapahtunut. Uskon Jumalan sallivan jossain vaiheessa väkevän eksytyksen, johon liittyy oikeita ihmeitä. (2.Tess.2:9-12)
Karismaattiseen liikkeeseen kriittisesti suhtautuvassa Suomen evankeliumikoulussa mukana ollut helluntailainen Matti Pyykkönen oli kuulemieni ja lukemieni ajatustensa mukaan raitis, kaukana hurmahenkisyydestä.
Seuraavalla videolla Pyykkönen puhuu paljon kokemuksistaan maailmalla, eksytyksistä, täälläkin mainituista henkilöistä kuten Bonnkesta, Hinnistä, Herzogista, Copelandista, helluntailaisesta Marko Selkomaasta jne. Pyykkönen kohdasta 31:10 eteenpäin puhuu mielenkiintoisesti siitä, että Yonggi Chon mukaan Japanin buddhalainen ryhmä ja Intiassa zen-buddhalaiset tekevät valtavia ihmeitä saman metodin kautta jota hän (siis Yonggi Cho) käyttää.
1 tykkäys
Matti Pyykkönen asettui helluntailiikkeessä ehkä kaikkein voimakkaimmin vastustamaan pseudokarismaattisuutta kuten ylistysmetodiikkaa ja torontojuttuja. Tietenkin hänet hihhulipiireissä myös oman herätysliikkeen sisällä leimattiin Pyhän Hengen vastustajaksi.
Myös lähetyssaarnaaja Tapani Kärnä vastusti voimakkaasti ylistysmetodiikkaa. Hänen vierailunsa ja jyrisevä puheensa sitä vastaan Tikkurilan helluntaiseurakunnassa aiheutti silloisen saarnaajan ylistysmetodisti David Sterlingin eroamisen/erottamisen seurakunnasta (perusti sitten ikioman poppoon Tampereelle).
Mainitsemieni saarnaajien (Vikstén, Kuosmanen, Luoto, Karppinen) joukkoon Pyykkönen ja Kärnä eivät kuitenkaan taida kuulua, koska käsitykseni mukaan he eivät olleet pelastusopissa samoilla armolinjoilla kuin nuo muut.
Ylistysmetodiikka 1980-luvun alkupuolelta lähtien ja erityisesti Tikkurilan helluntaiseurakunnasta alkaen on ollut kaiken pseudokarismaattisen vinosuuntauksen alku Suomen helluntailiikkeessä. Harmillisesti jouduin itse tuon kaiken sekametelin todistajaksi, kun olin silloin kyseisen seurakunnan aktiivijäsen, mutta olen myöhemmin todennut, että silläkin kaikella on ollut aikansa ja tärkeä tarkoituksensa.
1 tykkäys
En kyllä usko Benny Hinnin toiminnassa tapahtuneen yhtäkään ihmettä.
Ilmestyskirjan 13. ja 16. lukujen petoja ja sammakkohenkiä minun on kovin vaikea assosioida nykymaailman karismaatikoihin. Voin miettiä uudestaan sitten, kun NAR-piirit on etabloineet dominionistisen teokratian Amerikkaan.
3 tykkäystä