Euroopassa lähes kaikki nk. helluntalaiset/evankeliset ovat katolisuudesta ulos tulleita. Samoin Etelä-Amerikan helluntalaiset. Heillä ei ole mitään katolisen kirkon kanssa tekemistä, paitsi ei-hengellisissä asioissa. Myös katolinen katekismus “sulkee” vain helluntalaisilta kiirastuli-taivaan, koska kaste ei yhdistä.
Mitä armolahjoihin tulee, niin kielilläpuhuminen on se lahja, joka heistä ensin helluntailaisia ( vt. duplantis) teki. Muusta ei ole kysymys, paitsi kahden paavin, heidän kuolemanjälkeiset ihmeet?
Sanoin jo, että olemme saanut minunkin seurakunnassani kuulla kylmäävää kielilläpuhumista. Sekä USA:sta Kenneth Copelandin kokouksissa paavin lähettämä pappi puhui kilpaa televisiossa kielillä. Näin tätmän suorana lähetyksenä. Paavi tervehti netin kautta heitä. Evankeliset missään päin maailmaa eivät puuttuneet esitykseen, saatikka olisivat viitanneet niiden raamatullisuuteen. Helluntalais-evankeliset korkeintaa viittasivat, 1. Kor… 5:
12 Sillä onko minun asiani tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella? Ettekö tekin tuomitse vain niitä, jotka ovat sisäpuolella?
13 Mutta ulkopuolella olevat tuomitsee Jumala. “Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.”
Ensimmäisiä Katolisen Helluntalaisuuden johtavia pappeja heti Vatikaanin jälkeen oli Richard Bennet. Kun hän tuli uskoon, hän käsitteli oman prosessinsa katolisesta karismaattisuudesta RKK:ssa, jota hän itse oli johtamassa osittain. Hän myös käy läpi mitä kielilläpuhuminen silloin oli. Kaikki tämä on netissä.
Olen joutunut nämä kohtaamaan Italiassa, Sveitsissä, Filippiineillä ja Brasiliassa. Niillä ei ole ollut mitään tekemistä Pyhän Hengen vaikutuksen kanssa. Olen tästä kirjoittanut usein eri alustoilla, kuten täällä UR:ssakin. En kirjoita muitten kertomuksista, vaan omasta kokemisestani.
Pyhän Hengen osallisuuteen, yhteyteen ei ole muuta tietä kuin uskoontulo. Se sama, minkä n. 3000 henkilöä ilolla vastaanotti, niinkuin Pietari Jerusalemissa saarnasi v. 30. Tämä ei ole helluntalaisoppi, vaan jatkumo vuodelta 30 Jerusalemista. Mitään eikä mikään ole muuttunut sitten Jerusalemin Hengenvuodatuksen. Ihmisen, uskoontulleitten, vajavaisuuskaan ei ole vähentynyt eikä lisääntynyt. Eli oikean toteutuksessa on puutteita.
Voidaan kirjoittaa asiasta vaikka kunka monta opasta, kirjaa, mutta ne eivät voi opillisesti poiketa Jeesuksen asettamasta, ei perustuksen eikä järjestyksen suhteen.