Tästä sekä samaa että eri mieltä. On totta että vapaissa suunnissa elää yksipuolinen mielipide siitä mitä rukous ja elävä kristillisyys ovat.
Toisaalta puolen vuoden vuoden aikana tapaamieni helluntailaisten joukkoon kuuluu hyvin monella tavalla rukoilevia ja elävää kristillisyyttään todeksi eläviä. Olemme myös muutamien kanssa puhuneet paljon nimenomaan erilaisista tavoista rukoilla.
Minä en myöskään rukoile kielillä enkä ole kertaakaan kuullut että tosi uskovan kyllä pitäisi.
Tekstisi on ala-arvoista, eikä pitäisi menestyä tälläkään foorumilla!
Vapaat suunnat eivät ole sellaista klassista kristinuskoa mikä olisi tällä foorumilla suojeltua, joten kaikenlainen kommentointi taitaa olla sallittua, ellei sitten ole ihan täysin ala-arvoista. Tämä Semajahin tyyli taitaa vielä juuri ja juuri mennä sallitun puolelle.
No, yritin tuoda esille sellaista näkökulmaa että ei suuruus ja hierarkisuus pelasta ko. ongelmilta.
En tosiaan tiedä olisinko helluntailainen jos asuisin jossain muualla kuin Suomessa. Nyt kuitenkin olen ja olen siitä kyllä todella kiitollinen vaikka joka viikko myös tulee vastaan jotain mikä turhauttaa.
Kaiken kaikkiaan helluntailaisuudessa on jotain käytännöllistä ja vilpitöntä joka ihastuttaa kaikenlaisen muotoihin jämähtäneisyyden jälkeen. Tosin, helluntailaisuudessakin on jonkin verran turhia muotomenoja.
Yksi ongelma on titetenkin se, että “vapaissa” suunnissa ei siedetä mitään kritiikkiä, vaikka toiminta olisi kuinka törppöä tahansa. Raamatullista arvostelua pidetään “vikoilemisena” ja “hengen sammuttamisena”, vaikka kaikenmoiset vinosuuntaukset ja villihenget pitäisikin sammuttaa jo kytiessään. Ja enhän ole lyönyt mustaa leimaa kaikkeen helluntailaisuuteen, onhan itselläni myös erittäin hyviä kokemuksia seurakunnista.
Erityinen vahinko on se, että liikkeelle annettiin kultalautasella opettajien opettaja eli Mauri Vikstén, mutta hänen julistuksensa mukainen evankeliumi ei valitettavasti ole saanut helluntailaisuudessa juurikaan sijaa.
Hyvät tavat ovat voimassa täälläkin. Ei @Semajah in teksti eroa siitä miten kaikkia kirkkokuntia kohtaan on esitetty henkilökohtaiseen kokemukseen perustuvaa kritiikkiä.
Kohtaan itse paljon helluntailaisia. Suuri osa on fiksua ja asiallista porukkaa, mutta joukkoon mahtuu oikeasti melkoista vipeltäjää. Kuten meillä evl:ssäkin.
D
Helluntailaisuuden toimintamalli ei ole yhden gurun seuraamista. Viksténin perintö varmasti elää kaiken muun seassa.
Siinä on myös tiettyä suojelevaa voimaa että opetus on monesta lähteestä kumpuavaa ja jatkuvasti muotoutuva. Yksittäinen ääni ei pääse dominoimaan liikaa muita näkökulmia.
Olen periaatteessa samaa mieltä, mutta tässä tapauksessa toivoisin “viksténiläisyyden” eli tinkimättömän uskonvanhurskausopin olevan valtavirtaa kaikissa kirkkokunnissa. Vikstén on sanoittanut evankeliumin erittäin kirkkaasti, eikä se tietenkään ole pelkästään helluntailaisten omaisuutta - onhan juuri usko Jeesukseen se tekijä, joka on yhteinen koko kristikunnalle. Siitä aiheutuva vapauttavan armon kokemus näyttää kuitenkin olevan jokseenkin harvojen herkkua, kun ihmiset ovat taipuvaisia toisaalla ankaraan laki- tai hurmahenkisyyteen ja toisaalla penseään maailmallisuuteen. Usko heidät kuitenkin yhdistää Kristukseen. Usko voi kuitenkin ajautua haaksirikkoon, ja Kristuksesta voi langeta myös lakia ja tekoja korostamalla. Paavalin vakavaa tekstiä:
“Te olette joutuneet pois Kristuksesta, te, jotka tahdotte lain kautta tulla vanhurskaiksi; te olette langenneet pois armosta.” (Gal 5:4)
Sure näiden ihmisten tilaa Herran edessä ja rukoile heidän puolestaan. Ole esimerkki ilman sanoja.
Se on aivan oikein, Paavalinkin ohjeistuksen mukaan:
“Anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut, kuinka suuri hänen perintönsä kirkkaus hänen pyhissään ja mikä hänen voimansa ylenpalttinen suuruus meitä kohtaan, jotka uskomme.” (Ef 1:17-19)
Ajatus pitää siis sisällään sen, että pelastuksen rikkaudet eivät ole uskovillekaan automaattisesti päivänselviä, vaan Jumalaa tarvitaan asioiden syvempään avaamiseen. Ulkopuolisethan eivät ymmärrä näistä jutuista yhtään mitään, ja sisäpuolellakin on niitä, jotka haluavat olla “lainopettajia, vaikka eivät ymmärrä, mitä puhuvat ja minkä varmaksi väittävät”. (1.Tim 1:7)
Sen tähden:
“Älkööt aivan monet teistä pyrkikö opettajiksi.” (Jaak 3:1)
Kyllä Raamattua tässä pitää kunnioittaa.
Evankelistoja saisi olla kuitenkin monessa kirkkokunnassa enemmänkin. Ei kaikkien jotka kirkkokansalle suunsa avaavat tarvitse olla opettajia.
Kaipaan kirkolliseen elämään lisää todistajia ja evankelistoja jotka eivät ole viroissa mutta puhuvat ja tunnustavat avoimesti.
Puhuin pelkästään “ala-arvoisesta” tekstistä. Eli törppö ja pelle-hermani-tyyppinen luonnehdinta on tarkoituksellista halventamista. Kuuluu sivistykseen, olla käyttämättä tämän tyyppistä ilmaisua, kun puutteellisista helluntalaisista puhutaan.
Se, että sellainen Diakonin mielestä menee läpi, on tarpeeton myönnytys, vaikka uskovissa evlut kirkon jäsenissäkin on “vipeltäjiä”.
Nostin “uskovat evlut kirkon jäsenet” esiin. Hengellinen, eli raamatullinen kuuluu vain uskoville ja koska evlut kirkossa, kirkon oman tilasto-tutkimuksen mukaan (n 5 vuotta sitten) vain muutama prosentti on uskossa, eli ovat lähes kaikki olleet uskovien, niin luterilaisten ja helluntalaisten evankelioinnin kohde, ympäri maailmaa.
Saisinko linkin tähän muutaman prosentin tutkimukseen, kiitos.
Voit aina liputtaa viestin jos se on mielestäsi asiaton
D
Saa toki olla eri mieltä, mutta minusta vaikeista asioista on syytä puhua suoraan eikä kierrellä ja painaa villaisella. Olisi parempi, että puliveivarit eivät palvelisi missään hengellisissä tehtävissä, sillä sellainen toiminta on pelkkää puoskarointia.
“Minkätähden te ette ymmärrä minun puhettani? Sentähden, että te ette kärsi kuulla minun sanaani.” (Joh 8:43)
Ja eipä Jeesuksenkaan kielenkäyttö ollut aina mitenkään siloteltua.
Hyväksytkö itse ihan kaiken mitä seurakunnissa tapahtuu periaatteella “silmät kiinni ja suu auki?” Raamattu ei sellaiseen asenteeseen rohkaise. Viksténkin erään kerran mainitsi, että sellainen periaate on huono, sillä mitä jos joku tunkee kurkkuusi mätää silakkaa?
Entäpä niissä tapauksissa, että saarnaaja on saanut kenkää koko herätyksestä puoskarointinsa takia? Olistiko silloin ollut niiden (valtaa pitävien) puliveivareiden vai (kyseenalaista toimintaa arvostelevien) kriitikkojen puolella? Olisitko ollut silloin esimerkiksi Tapani Kärnän ja Matti Pyykkösen vai ilmiselvän puliveivarin ja puoskarin puolella? Harhojen vastustaminen vaatii todellakin hengellistä ja henkistä voimaa, ja heikot yksilöt vain myötäilevät kaikkea.
Viimeiset tutkimus- galluptilastot ovat erilaisia ja kysymyksen asettelu ilmeisesti johdattelee pois todellisten Jeesuksen seuraajien, christianos, määrän selvittämisestä. Kirkon oman tutkimuskeskuksen raportti on vanhempi. Siitä on keskusteltu jo monet kerrat tälläkin foorumilla. Olet minua nuorempi, muttet niiin paljon, ettet olisi voinut huomioida tätä yleisessä tiedossa olevaa tilannetta. Aina on ollut todellisia Kristuksen seuraajia vain muutama prosentti ihmisistä. Evlut kirkko on ollut 70-90 prosenttisesti suomalaiset kattava, eli tämä muutama prosentti pätee kaikissa nk. kristillisissä maissa. Eli jälleen kerran, vaikka etukäteen jo kiittelet dokumentoidusta tiedosta, niin kehoitan sinua menemään kirkkosi tiedotus-tutkimuskeskuksen pakeille. Tieto on yleistä, eikä jämpyttelyyn johtava aihe.
Tämä “puliveivari” ilmaus on erittäin valitettava, etenkin kun viittaat helluntaiherätyksen edeskäypiin. Valitettava siksikin, ettet juuri tunne edes noita kelpuuttamiasi, kahta nimeltä mainitsemaasi.
“Helluntalaisuutta” moitti jo Jeesus ja Paavali. Heidän oppinsa oli se mikä Raamatusta on luettavissa. Tilanne on sama tänäänkin.
En nyt tässä yleiseti ala selittämään kuinka hyvin tunsin mm. Pyykkösen ja Kärnän. Myös Vikstenin “tuntemuksesi” ei miellytä Jumalaa eikä Viksteniäkään. Jommankumman tunnet huonommin kuin toisen.
No mutta enhän minä henkilökohtaisesti heitä ole laisinkaan tuntenut, mutta sekä Tapani Kärnä että Matti Pyykkönen nousivat harvinaisen voimakkaasti vastustamaan puliveivarin toimintaa ja hänen opetuksiaan. Ja mitä kirjoittikaan aiheesta Eino Ahosen poika, lähetyssaarnaaja Lauri K. Ahonen tietoteoksessaan “Suomen helluntaiherätyksen historia” (1994):
“Palvonnan teologia oli ilmeisen epäraamatullista. Ylistysvirtauksessa voi havaita samoja piirteitä mitä harhaopeissa yleensä esiintyy: Jollakin ihmistekoisella syrjäytetään Kristus ja Hänen sovitustyönsä. Koko ylistystoiminta oli siis uskovien harhaan johtamista… ‘Ylistyksen’ ja ‘palvonnan’ nimellä kulkenut hurmahenkisyys ennätti aiheuttaa vahinkoa joissakin seurakunnissa… ‘Palvonta’ ei osoittautunut rakentavaksi vaan hajottavaksi suuntaukseksi.”
Matti Pyykkönen puolestaan suomi ankarasti ylistysmetodiikan harhaa lukuisissa puheissaan ja kirjassaan “Herätysliikkeen huominen” (2008), tässä siitä vain pieni ote:
“Eri puolilla maailmaa leviää nyt kiihtyvällä vauhdilla ‘ylistysbuumi’ joka hämmentää seurakuntia uusine oivalluksineen. Uskotaan, että ylistyksen ja palvonnan alueella on löydetty jotakin aivan uutta. Tämä ‘uusi’ on muuttanut sekä varsinaisen ylistyksen että siihen liittyvän opetuksen. On syntynyt uusi ‘ylistysteologia’. Moni vilpitön uskova ajautuu mukaan tähän ‘virtaan’ sen enempää kyselemättä ja tietämättä, mistä todella on kyse. Ylistystrendi syrjäyttää Kristuksen sovitustyön. Edellä mainitun kaltaiset harhaopit, ylistysmenetelmät, mallit ja tavat, joita tarkkaan noudattamalla uskotaan oven avautuvan Kaikkivaltiaan läsnäoloon, ovat lisääntymässä. Nämä opit syrjäyttävät salakavalasti ristin evankeliumin.”
Valitettavasti näyttää siltä, että ylistysmetodiikan katalaa harhaa ja vinosuuntausta ilmenee edelleen helluntailiikkeenkin sisällä.
En kainostele sanoa, että arvelen olevani Suomen pätevin Mauri Viksténin opetusten asiantuntija. Minulle Mauri itse ilmaisi meidän olevan nimenomaan samanmielisiä pelastusopin suhteen. Miksi vähättelet? Ja miksi et voi julkisesti tunnustaa, että pidät minua Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen uskovana, uskovana upotuskastettuna, parannuksen tehneenä, uudestisyntyneenä ja Pyhällä Hengellä täyttyneenä Jumalan lapsena?
Joo joo. Laita nyt vaan linkki siihen tutkimukseen jossa uskovia on muutama prosentti. Minua ei kiinnosta sinun oma arviosi, sillä kun ei ole mitään virkaa.
Jos väität että evl:ssä on vain muutama prosentti uskovia, niin väität taas jotakin jota täällä ei väitetä.
D
Ilmoitin jo lähteen ja vetosin sinun yleiseen ymmärtämisen tasoosi, mitä edelleenkin pidän riittävänä.
Eli jämpytys loppuu tähän. Perustelin täysin väitteeni ynnä ohjasin sinut tiedonlähteelle.
Haluaisin tietää, pidätkö luterilaisia uskovaisia, jotka on ainoastaan vauvana valelukastettu, pelastuksesta osattomina? En nyt siis viittaa pelkkään kirkon jäsenyyteen, sillä nimellisesti kristittyjä on varmaankin kaikissa kirkoissa, vaan puhun niistä, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen ja hänen kauttaan Jumalaan toivonsa asettavat.
Et ole ilmoittanut lähdettä jossa sanotaan uskovia olevan kirkossa muutama prosentti. Ei täällä toimita niin että esitetään väite ja vaaditaan muita etsimään sille todisteet.
Todista väitteesi tai myönnä että vedät näitä lukuja kastajaliikkeen propagandasta.
D