Minusta Urpo Kankaan lausunto ei ole erityisen korkeatasoinen. Avioliittolain 17 ja 17 a §:issä säädetään, että siviilivihkijät ovat velvollisia vihkimään. Kirkolliset vihkijät sen sijaat saavat vihkiä, mutta heillä ei ole siihen avioliittolain puolelta velvollisuutta. Avioliittolain 16 §:ssä säädetään, että kukin uskontokunta voi määrätä omista ehdoistaan, joilla kirkollinen vihkiminen toimitetaan. Tämän määräyksen ei tarvitse olla lain tasoinen, koska eihän useimmilla uskontokunnilla edes ole mahdollisuutta säädättää lakeja.
Jos toimitus sallitaan yleisesti, mutta yksittäiset papit voivat kieltäytyä omantunnonsyistä, tilanne on juridisesti ongelmallinen. Perusoikeuksia on tulkittu niin, että jos jokin asia on uskontokunnan opin mukaan pakollinen, sellainen voi olla sallittu uskonnonvapauden perusteella. Jos asia sen sijaan on jokaisen omassa harkinnassa, tasa-arvo voi perusoikeutena mennä edelle. Näin on toimittu naisten pappisvihkimyksen tapauksessa: jos uskontokunnan pakollinen kanta on, että naisia ei voida vihkiä, uskontokunnalla on siihen uskonnonvapauden perusteella oikeus. Jos taas kyse on yksilöllisestä preferenssistä, silloin on noudatettava tasa-arvoa. Omantunnonvapaus on siten perusoikeusjärjestelmän kannalta anomalia, eikä sellainen kestäisi kovin pitkään.