Eli olet siis huolestunut myös Suomen ortodoksisesta kirkosta? Huolesi määrän (ainakin tällä foorumilla) huomioon ottaen se on loogista ja ymmärrettävää.
Ei tietenkään Suomen ortodoksinen kirkko tee Venäjällä lähetystyötä, eikä sellaisesta ole ollut kysymyskään. Inkerin kirkolla puolestaan on Venäjällä pitkä historia. Kannatan uskonnonvapautta kaikissa maissa, joten mielestäni myös Inkerin kirkon pitäisi saada toimia. On täysin luontevaa, että Suomen luterilainen kirkko on tehnyt heidän kanssaan yhteistyötä. Suomen luterilaisen kirkon liberalisoitumisen myötä on mielestäni ymmärrettävää, että konservatiiviset järjestöt pitävät yllä Inkeri yhteyttä.
On kyllä hieman eri asioita, onko yhteistyö Venäjän valtion kanssa, valtion kanssa läheisten henkilöiden kanssa, vai jonkun ihan perustyyppien kanssa. En usko, että Inkerin kirkon kautta esim. valuu rahaa Venäjän sotakassaan.
Mulle itse asiassa tuli uutena tietona, että Suojelupoliisi ei olekaan Poliisin alainen yksikkö. Olisin kuvitellut, että se on valtakunnallinen tietyn tehtävän erityinen alajaos, vähän niinku Keskusrikospoliisi.
Miksi minun pitäisi olla huolissaan Suomen ortodoksisen kirkon suhteesta venäjään? Ymmärtääkseni se on aivan kunnossa eli sitä ei ainakaan virallisena tasolla ole.
Jos viittaat ylettömään länsikielteisyyteen yleisellä tasolla niin se lieveilmiö ( ml. apokalyptiset salaliittoteoriat, antifeminismi, rokotekriittisyys, seksuaalivähemmistöjen pilkka jne.) on tunnustettu ja niitä vastaan opetettu meilläkin.
Muutoin olemme malliyhteisö ortodoksisessa maailmassa mikäli Hänen Kaikkipyhyytensä julkisiakin puheita on uskominen. Minä uskon.
Itse asiassa, jos kerran välit Moskovan patriarkaattiin ovat poikki, tai jos asenteesi on sama kui mainitsemasi papin, eli Moskovan patriarkaatti on lakannut olemasta, niin silloinhan sikäläinen ortodoksikirkko on harhaoppinen ja lähetystyölle olisi mitä suurin tarve?
Mitä taas tulee Inkerin kirkkoon ja suomalaisiin herätysliikkeisiin, niin Sleyllä oli yhteys sinne jo ennen Neuvostoliiton syntymää ja olimme alusta asti mukana kirkon jälleenrakennuksessa. Meidän suhteemme ovat Inkerin kirkkoon, noihin sikäläisiin uskonveljiimme, ei Venäjän valtioon. Käyväthän lähettimme opetusmatkoilla Myanmarissakin, vaikka siellä vallan kaappasi sotilasjuntta.
Ymmärrän kyllä, että Supon on varmuuden vuoksi seurattava kaikenlaisia asioita ja yhteyksiä. He tekevät työtään, ja meidän tehtävämme on näyttää, ettei aihetta huoleen ole.
Eihän sinun tietenkään tarvitse olla jos et halua. Olet kuitenkin kirjoittanut täällä moneen kertaan olevasi huolestunut kaikista yhteyksistä Venäjään. Kysymyksessäni mainitsin nimenomaan Suomen ortodoksisen kirkon historian. Tänä vuonna Kirkkomme on juhlinut sitä, että 100 vuotta sitten siirryimme Konstantinopolin patriarkan alaisuuteen. Sitä ennen kuuluimme Moskovan patriarkaattiin. Paikalliskirkkomme on siis vahvasti venäläinen juuriltaan, kuten myös moni “ortodoksisukukin”. Lisäksi aivan viime vuosiin saakka välit Venäjälle ovat myös kirkollisesti olleet läheiset, puhumattakaan yksilötasolla. Näiden yhteyksien tuloksena erittäin monilla on tuttavia, ystäviä tai sukulaisia Venäjällä edelleen. Heidän kansaan myös pidetään yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla, puhelimitse, videopuheluilla, telegramilla jne. Keskustelut ovat hyvin arkisia kuulumisia terveydestä, kaalisadosta, kissanpennuista, uudesta papista seurakunnassa jne. Nämä ovat kuitenkin “yhteyksiä Venäjälle” ja mielestäni olisi loogista mikäli huolestuisit myös näistä historiallisista ja nykyisistä “yhteyksistä”, joita ortodokseilla on tai on ollut. Nyt kurmuutat kuitenkin vain luterilaisia ja se kummastuttaa minua.
Niinpä…Ja aikoinaan Valamossa oli “lainassa” pappismunkki Venäjältä. Niin silloinkin 80-luvulla kun minä olin siellä talkoolaisponomarina. Isä Vienti toimitti palvelukset puoliksi slaaviksi, puoliksi suomeksi…
“Kurmuutan” tasapuolisesti kaikkia venäjää nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tukevia. Ei uskonnolliset tukijat ( etenkään poliittiset) eivät tänne oikein kuulu.
Kristinusko saati ortodoksisuus ei syntynyt venäjällä. Historialle emme voi mitään,mutta ei sillä voisi edes perustella nykyisen venäjän tukemista. Rukouksemme on tietenkin, että jonain päivänä Gundjajevin poppoo katuu ja palaa takaisin. Oikeauskoinen kristinusko elää tietenkin jo nyt joidenkin sydämissä siellä.
Oma äitikirkkoni on Konstantinopolissa , ei Moskovassa. Olen suomalainen.
Käsittääkseni kukaan tässä ketjussa ei ole tukenut Venäjän valtion toimia tai politiikkaa, eivätkä niin tee myöskään Inkerin kirkon vihkimät papit. Vaahtoat siis mielestäni aivan olemattomista asioista. JOS joku keskustelija olisi kertonut lähtevänsä Vladimir Putinin nimipäiville tai liittyvänsä Venäjän armeijaan, niin ymmärtäisin huolesi. Nyt mitään tällaista ei ole näkynyt eikä kuulunut.
Itseasiassa meillä kaikilla on “yhteys” Venäjään, koska Suomi oli ennen itsenäistymistään Venäjän osa. Samanlainen yhteys toki löytyy myös Ruotsiin. Eli tarpeeksi kun kammataan, niin olemme epäilyttäviä aivan kaikki.
Eikä kukaan käsittääkseni ole väittänyt Jerusalemin sijaitsevan Venäjällä tai Kristuksen Venäjällä asuneen. Suomen ortodoksisessa kirkossa kuitenkin edelleen noudatetaan pääasiassa slaavilaista perinnettä historiallisista syistä. Jos Supo on jumalanpalvelusjärjestyksestä, Viipurista ostetuista karvahatuista tai kaalin kasvatuksesta kiinnostunut niin se sopii ainakin minulle .
Mikäli nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa kukaan ei tee yhteistyötä ( etenkään kaupallista) venäläisten organisaatioden kanssa ja ei matkusta sinne ( kuten UM:n ohje kuuluu), niin kaikki on fine.
Ja lisäys unohtui: tukee Ukrainaa omilla käytettävissä olevilla mahdollisuuksillaan, niin vielä parempi.
Suomi on tähän asti antanut kehitysapua islaminuskoisille maille, jotka ovat Venäjän puolellla. Mielestäni kehitysapu kaikille Venäjän liittolaisille olisi lopetetttva ja kesityttävä Ukrainam auttamiseen. Olen pettynyt siihen, että tätä asiaa ei ole tuotu enempää esiin. Forumilla ei saisi politikoida, mutta mitä muuta tämä on kuin poliittinen keskustelu?
Huttusta siteerattu, mutta saatu mukaan myös Tapio Luoma kertomaan, että todisteita Venäjän vaikuttamisesta ei ole. Pisteet siitä Luomalle ja Hesarille. Taustoitettu myös asiallisesti Inkerin kirkon, Venäjän muun luterilaisuuden, Lähetyshiippakunnan yms. kuvioita. Luoman kommenteissa ei kuitenkaan näy mitään halua luoda minkäänlaisia ratkaisuja ev.lut. kirkon sisällä naispappeuden vastustajille.
Heta Hurskaisen pitempi kirjoitus, johon linkki löytyy jo aiemmin tästä ketjusta, mutta laitetaan vielä tähän kun on noussut mediassa esiin:
Tässä pisteet vaikuttavasta linkityksestä massiiviseen määrään lähteitä. Kritiikkiä Venäjä-yhteistyöstä saa jopa Kirkkojen maailmanneuvosto, joten pelkästään herätysliikkeiden haukkumisesta ei ole kysymys, mutta johtopäätökset ovat kyllä osin lennokkaita. Olen silti itsekin kritisoinut jo kauan ennen Ukrainan sotaa sellaista kristillisyyttä, jossa tiettyjen “perinteisten arvojen” puolustamisesta tulee kaiken määrittelevä jakolinja, eri tavalla ajattelevien kanssa ei nähdä mitään yhteistä, ja arvokysymyksissä samalla kannalla olevien suhteen ei ole mitään kriittisyyttä. Ukrainan sotaan en tätä asiaa ole yhdistänyt mitenkään.
Itseasiassa ulkoministeriön matkustustiedote Ukrainaan on vielä ankarampi kuin Venäjälle, silti emme paheksu Ukrainaan matkaavia. Ymmärrän hyvin miksi näin on, mutta silti tuntuu hassulta tämä toistuva vetoaminen UM:n matkustiedotteeseen koskien vain Venäjää.
Minä olen hyvin kiihkeä Ukrainan tukija ja seuraan tilannetta rintamalla tiiviisti. Olemme olleet välillä hyvinkin aktiivisesti mukana paikallisten pakolaisten parissa tehtävässä työssä, vaimoni minua aktiivisemmin. Olemme yhdessä muiden kanssa jakaneet ukrainankielisiä Raamattuja ja muuta materiaalia, järjestäneet tapahtumia, keränneet tarvikkeita sekä Ukrainaan että pakolaisille, ystävystyneet joidenkin pakolaisten kanssa, saatelleet osan näistä paluumatkalle ja pitäneet yhteyttä sinne, opetelleet hieman kieltä jne.
Ja sitten täällä joutuu katselemaan, kun omaa hengellistä yhteisöä syytetään Venäjän kätyriksi siksi, että yhä pidetään yhteyttä siellä eläviin uskonveljiin ja -sisariin. Minä en laske Inkerin kirkkoa miksikään “venäläiseksi organisaatioksi” vaan maailmanlaajan Kristuksen kirkon osaksi, joita yhdistää meihin sekä pitkä historia (esim. Sleyn osalta se, että evankeliumijuhlia pidettiin ja Siionin kannelta laulettiin jo keisarien Venäjällä) että yhteinen usko.
Yhteyksien katkaisu palvelisi tältä osin lähinnä sitä, että sen jäsenistö olisi entistä alttiimpi Putinin propagandalle. Jos Inkerin kirkko alkaisi aktiivisesti hehkuttamaan sotaa olisi asiaa tietysti tarkasteltava uudelleen, mutta näi he eivät ole tehneet. Alle 10 000 hengen vähemmistökirkkona, vanhana marttyyrikirkkona (ennen Stalinin vainoja 144 000 jäsentä) heillä ei ole mitään poliittista vaikutusvaltaa, mutta vaara menettää mahdollisuus evankeliumin julistukseen.
Lakkaapa siis keyesti määrittelemästä ketkä ovat Venäjän ja ketkä Ukrainan tukijoita. Mutta koska sinulle näköjään olennaista on iskulauseiden lisääminen viestien loppuun, niin ei hätää, osaan minäkin:
Слава Україні! Героям слава! Mutta ennen kaikkea: Слава Богу!
(Miksi muuten translitteroit ‘я’ -kirjaimen ‘e’ etkä ‘ja’? Olen ihmetellyt.)
Tiedän toki Inkerin kirkon traagisesta historiasta jotain. Se on nykyään kuitenkin pääosin venäläinen kirkko jonka suurin seurakunta on Pietarissa.
Mielikuva inkeriläismummosta tietämättömänä propagandan uhrina pitää nykyään hyvin harvoin paikkansa. Eivät venäläiset ole pelkästään valtiollisen propagandan varassa. Telegramillakin on kymmeniä miljoonia seuraajia mutta siitä huolimatta suosituimmat keskustelut ovat hyökkäyssotaa tukevia.
Kyllä siellä hallitusohjelmassa muistini mukaan lukee tyyliin: Suomi ei anna kehitysapua valtioille eikä toimijoille jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa.
Niitten inkeriläismummojen parissa tekee kuitenkin yksi Sleyn lähetti työtä, ja hän on kirjoittanut Sleyn Sanansaattajassakin, miten nämä eivät seuraa kuin valtion medioita, kuinka hänen on varovasti oikaistava joitain heidän käsityksiään ja miten kirkon työntekijät yrittävät luovia vaikeassa tilanteessa (tosin aiemmista viesteistäsi päätellen noiden työntekijöiden olisi kai pitänyt häipyä maasta tai mennä vankilaan ja jättää seurakuntansa).
.
.