Epäilen sitä, että tuo seurakunta olisi Jukka Keskitalon kaitsennassa ja valvonnassa. Vastuu ulkosuomalaistyöstä yleisesti ei tarkoita sitä, että piispalla olisi suoraa valvontavaltaa yksittäiseen ulkomailla sijaitsevaan seurakuntaan, joka ei sijaitse hänen hiippakuntansa alueella. Esimerkiksi Aurinkorannikon seurakunnan tuoreimman seurakuntaneuvoston pöytäkirjan eli 6/2024 mukaan seurakuntakokous on päättänyt olla myöntämättä vastuuvapautta seurakuntaneuvostolle vuodelta 2022. Asiasta on päätöskohdassa todettu merkittävän tiedoksi kirkkohallituksen ja Merimieskirkon kanta (ettei vastuuvapauden myöntämättömyys aiheuta lisätoimenpiteitä). Asiassa ei ole kerrottu kysytyn kantaa keltään piispalta eikä miltään tuomiokapitulilta, enkä lukemissani Aurinkorannikon seurakuntaneuvoston tai seurakuntakokouksen pöytäkirjoissa muutenkaan ole nähnyt viittauksia minkään yksittäisen piispan tai tuomiokapitulin alaisuudessa toimimiseen. Ei niissä pöytäkirjoissa ole valitusosoituksiakaan, oletettavasti siksi, että seurakunta ei noudata Suomen kirkollista lainsäädäntöä.
Onkohan Sleyn ja Kln antamat vastaukset luettavissa missään? Hyvin suppeita selostuksia vastauksista olen löytänyt, mutta olisi kiinnostavaa nähdä koko tekstit.
Piispainkokouksen pöytäkirjat ja suurelta osin liitteetkin on julkisia. Tämä taisi olla kokouksessa 5/23
https://domus.evl.fi:8443/ktwebscr/pk_asil_tweb.htm?bid=52802
Kiitos, tuo oli hyvä huomio, että piispainkokouksenkin pöytäkirjat löytyvät. Kirkolliskokouksen pöytäkirjoja olenkin joskus katsonut.
Mutta tuossa kokouksessa käsitellyt lausunnot ei ole se, mitä tarkoitin. Sley ja kl ovat ymmärtääkseni antaneet nyt toukokuun loppupuolella vastaukset siihen, miten aikovat jatkossa toimia (tai miten aikovat korjata toimintaansa tjsp). Nämä tekstit kiinnostaisivat.
Siksi en kuuntelekaan Lapuan tai Tampereen tai minkään muunkaan ev.lut. hiippakunnan piispaa tai piispatarta. Myös SLEY on mennyt harhapolulle siinä, että pitäytyy tuon kirkon yhteydessä (koska £$€)
Jos pitäisi (olisi pitänyt) valita kumartaako Tuulikki Koivunen-Bylundia (Ruotsin kirkon piispatar) vaiko Turun piispa Kari Mäkistä, niin valinta olisi ollut suunnilleen vastaava kuin valita mestauksen ja hirttotuomion väliltä. Henki lähtee molemmilla tavoilla. Toisin sanoen Olaus Petrin seurakunta ei todellakaan olisi ollut minkäänlainen ratkaisu ongelmaan. Ennemmin olisi voinut siirtää ns. kirjansa tuonne “etelä Helsinkiin” ja ryhtyä EELK:n hallintoalamaiseksi. Vähemmän huono vaihtoehto sekin kuin nuo kaksi muuta.
Niin uskovien on elettävä tässä maailmassa jossakin seurakunnassa eikä sellaista seurakuntaa olekaan jossa ei olisi vajavuuksia ja heikkoutta. SLEY ei suinkaan ole vapaa infektiosta, vaan on monin tavoin heikkouksien altistama, eikä väitäkään olevansa täydellinen seurakunta ja syöneensä Pyhän Hengen sulkineen päivineen. Minä kuitenkin itse monin tavoin taipuvaisena kaikkeen syntiin ja tottelemattomuuten sovin hyvin SLEYn yhden seurakunnan yhteyteen. Saarnataanhan siellä sana ja toimitetaan sakramentit kaikesta huolimatta Kristuksen asetuksen mukaan.
En nyt ihan kauhiasti väitä vastaankaan mutta tähdennän ja alleviivaan sitä tosiasiaa että SLEY on toistaiseksi ainakin osa evl.fi organisaatiota vaikka näiden vihkimysten kautta yrittääkin ajaa kaksilla rattailla yhtä aikaa. LHPKn kohdalla rajapinta on paljon selkeämpi. Eikä opillisestikaan ole vastaan sanomista.
Organisaatiotahan se ei ole toki osa, vain yksi sen lähetysjärjestö ja katsotaan kuinka senkin kanssa käy.
Pitkällä, pitkällä kokemuksella sanoisin ja muistelisin että Nummela ei ole ollut koskaan liturgin tehtävissä. Ei saarnavierailuilla eikä Sekl:n juhlillakaan.
Oulaisista Evankeliumijuhlilta viestiä, että vuosikokouksessa oli annettu ymmärtää, että vaiheessa olevilta työalueilta poistumista viivytetään lähetysjärjestöpäätöksen jälkeiselle ajalle. Näin järjestö, eli Sley, tietää onko alueilla varaa olla vai vetäydytäänkö.
Muistelen että Leif Nummela olis ollut joskus Ryttylässä liturgina.
Tuon oman aiemman viestini kirjoittamisen jälkeen olen itsekin nähnyt Leif Nummelan liturgina, mutta vaikuttaisi siltä, että ne ovat yksittäisiä poikkeuskertoja. Sleyn kuvioissa sen sijaan on aika yleistä, että myös Evankeliumijuhlilla tms. isoissa tilaisuuksissa joissa pappeja voi olla ehtoollisen jaossakin iso lauma, päätyy jostain syystä nimenomaan liturgiksi muu kuin evl.fi pappi.
Mistäköhön tuo juontaa?
Sleyssä on poikkeukellisen paljon eri tapoja ja perinteitä. Veikkaan että joku toiminnanjohtaja vuonna nakki ja kivi on pitänyt tapanaan pyytää juhlapaikkakunnalta pappia liturgiksi ja tätä tapaa on ylläpidetty siitä vuoden 1962 evankeliumijuhlasta lähtien. Onhan kyseessä tosi konservatiivinen järjestö.
Tänä päivänäei voida ottaa sitä riskiä et paikallinen srk lähettäisikin paikalle jonku sopimattoman viranhaltijan. Etenkin liturgina se olisi grande katastrof. Jonain random seurapuhujana ei ihan niin iso.
Ainakin Riemumessun kohdalla taitaa olla kyse siitä, että kuka osaa laulaa siihen kuuluvat papin osuudet. Näistä ulkomailla vihityistä löytyy hyviä laulajia. Kaikkea tämä ei kuitenkaan selitä. Luulisin, että asiaa ei ole vain suuremmin ajateltu. Tämän vuoden Evisten ohjelmassa nimenomaan sunnuntain normaalikaavaisen messun liturgiksi oli merkitty ulkomailla vihitty eli Viron kirkon pappi, jolla en ole kuullut että olisi evl.fi-pappisoikeuksia.
Asialla ei ole minulle juuri merkitystä, mutta kyllä Joona Toivanen on saanut Suomen ev.lut. kirkon pappisoikeudet jo 2022: https://www.tampereenhiippakunta.fi/ajankohtaista/tuomiokapitulin-paatoksia-17-8-2022/
Kappas, asia on mennyt multa ohi tai tippunut muistista. Hyvä näin.
Milläköhän perusteella nämä tapaukset muuten jaetaan hiippakunnittain? Toivanen työskentelee puhtaasti Virossa, ja kotimaan kausilla tietysti majailee jossain päin Suomea - lieneekö se sitten Tampereen hiippakunnan aluetta?
Toivanen työskentelee kyllä nykyään lähinnä Kaakkois-Aasiassa vaimonsa kanssa Sleyn ja Viron ev.lut. kirkon yhteisenä lähettinä: Taivaallinen lahja | Sley ry