Islamilainen yhteisö ja sen rituaalit

Taas ja taaskin eli asiallinen kertaus: islamilaista terrorismia koskeva keskustelu on maassamme puolin jos toisin jäsentymätöntä ja huonosti fokusoitunutta. Kaikki islamin suunnat ja niiden ala-haarat eivät muodosta kompaktia ja yhtenäistä turvallisuusuhkaa kuten monet perussuomalaiset ja heitä lähellä olevat ns. maahanmuuttokriitikot väittävät. Toisaalta, islamilaisella terrorismilla on tekemistä sen “uskonnon” kanssa. Musliminuorten radikalisoituiminen ei selity pois sosioekonomisilla tekijöillä kuten eräät punavihreämmät uskollisesti esittävät.

Eurooppaa uhkaava islamilainen terrorismi liittyy uskonnollisen ulottuvuutensa puolesta olennaisesti salafismiin, jota sen modernein ilmentymä saudi-arabilainen wahhabismi edustaa. Eurooppaa sen enempää kuin Yhdysvaltoja eivät siis uhkaa niinkään siialaiset, sufilaiset, alaviitit, ahmadit, druusit tai Euroopan vanhat sunnilaiset yhteisöt (esim Suomen tataarit, Bulgarian ja Kreikan turkkilaisperäiset islamilaiset yhteisöt) kuin AlQaidan ja ISIS:ksen kaltaisten terroristijärjestöt, joiden ideologinen juuri on salafismissa.**

Sunnimuslimien kohdalla voidaan perustellusti eli tutkimuksellisesti väittää, että juuri hanbali -lakikoulukunnan seuraajat (wahhabistit) ovat altiimpia omaksumaan ja välittämään ekstremistisiä näkemyksiä shariasta, toisista sunnimuslimeista, siiamuslimeista ja ei-islamilaisista, kuin ne sunnimuslimit, jotka seuraavat Hanafi, Malaki, Shafi tai Zahiri-lakikoulukuntia.

Obs. Hesarin kuukausiliitteessä julkaistaan juttu Syyriasta palanneista:


**Lukusuosituksia: https://www.amazon.com/Salafi-Jihadism-History-Idea-Shiraz-Maher/dp/1849046298

Asiallista analyysia ns. quietistisen salafismin mahdollisuudesta toimia vastalääkkeenä salafi-jihadismille: “(2) The limitations of “Quietist Salafism” as a counter to Jihadism: …The hope is that if radical Muslims could somehow enticed to adapt a more inward-looking, less aggressive action-oriented approach towards overall society, they would be less likely to engage in violent terrorism.
However, key point – being “Quietist” is really a tactical choice not an expression of some kind of deep philosophical difference. Quietists are not “moderates.” Their main disagreement is over tactics.”

Kts. myös: https://www.brookings.edu/blog/markaz/2015/03/13/is-quietist-salafism-the-antidote-to-isis/

“Exclusive: Manchester suicide bomber used student loan and benefits to fund terror plot”

Tuhansia opintolainaa,rahaa riitti: kolme vuokra-asuntoa, useita matkoja Libyaan (pommikoulutus?).

Mutta vääräuskoisillehan saa valehdella jos se edistää islamin asiaa.

Islamilainen yhteisö ja sen rituaalit. Jep.

Eikö tähän ketjuun olisi paremmin sopinut jokin uutinen siitä, että tuo heppu oli saanut porttikiellon lähimoskeijaan?

2 tykkäystä

Mikä ettei molemmat, kuvaavathan ne molemmat kyseistä yhteisöä.

Miten sitten rituaali määritellään on eri asia, ainakin mainitsemani vääräuskoiselle valehtelun viattomuus islamin asiaa ajaessa kuuluu em kulttuuriin.

Kakin marjat. Moskeija on yhteisö, “muslimit” ei ole yhteisö samalla tavalla. Ja jokin yksittäinen islamin opetus ei ole yhteisö eikä rituaali. Kunhan vain haluat sanoa tietyt asiat, ja vähät siitä miten hyvin ne liittyvät kontekstiin.

En ymmärrä sinua. Onko sinulla sellainen tilanne, että kukaan muu ei kuuntele varoituksiasi islamista, joten täällä pitää keskittyä siihen? Vai teetkö samoin kaikkialla, ja uskot että tarjoat tarpeellisia varoituksia ja teräviä huomiota, jotka auttavat muita tuntemaan islamin todelliset kasvot? Ethän sentään kuvittele niin harhaisia? Mitä hemulia tämä on?

Siivoa hieman tekstiäsi.

Asiallinen voi olla, vaikka kävisi kuumana.

1 tykkäys

Älä höpise. Kai sinä yhden “PIIIIIIP” kestät. Moderaattori soosootelkoon sitten jos tahtoo. Vai pidätkö asiallisempana, että “pakinatyyliin” pilkkaisin sinua ja keksisin hassuja kutsumanimiä?

Eri mieltä saa olla, mutta ad homineja tulee välttää. Siivoathan viestisi @AnttiValkama.

Kysyiköhän Trump Paavi Franciscukselta, joka on häntä enemmän perillä siitä, mikä sunnilaisuuden muoto on uhka paitsi kristityille ja muille ei-islamilaisille vähemmistöille, myös siioille ja ei-salafistisille sunneille?

Tai mitäs mää höpäjän! Trumpin & Co kaltaisia kristittyjä ei paljoa tällaiset asiat paina. Biznes on biznes ja stimmt so.

Geo-lehdessä oli erittäin mielenkiintoinen juttu islamista Senegalissa. Senegalilaisista 96% on muslimeja, mutta siellä ei ole ollut terrori-iskuja tai ääri-islamia, ja maa on varsin demokraattinen. Paikallinen islam on suufilaista jakautuen neljään eri alaryhmään, joista kaksi on Senegalissa kehittyneitä. Jutussa käsiteltiin monipuolisesti tilanteen hyviä ja huonoja puolia: toisaalta muslimiyhteisöt ovat auttavaisia ja yhteisöllisiä ja naisten asema varsin hyvä, toisaalta uskonnollisten johtajien ja hallituksen yhteistyössä on mahdollisesti jonkinlaista korruptiota ja koraanikoulut kurjia. Mielenkiintoista lukea asioista, joista media ei useinkaan kirjoittele.

5 tykkäystä

Juuri näin. Valitettavasti monet tällaiset perinteisemmät, paikalliset afrikkalaiset ja aasialaiset islamilaiset yhteisöt ovat jääneet saudien suorittaman/rahoittaman lähetystyön jalkoihin, joilloin tämä vanhempi, nativistisempi sunnilaisuus on vaihtunut wahhabi-salafistiseen sunnilaisuuteen.

1 tykkäys

Oletko sitä mieltä, että muslimit valehtelevat johdonmukaisesti meille ei-muslimeille? Ja jos näin, onko tämä mielestäsi heidän essentiaalinen ominaisuus vai mistä se juontuu?

SDP:n kansanedustaja Al Taen törkeän homofoobiset ja avoimen lähi-itäläisille valitettavan tyypilliset antisemiittiset tekstit ovat nousseet julkisuuteen ja häntä on täysin syystä grillattu niistä. Hän on kuitenkin tehnyt niihin pesäeron, pahoittelut ja pyytänyt anteeksi niitä.

Toki, hänen tuleva toiminta ja puheet osoittaa sen kuinka paljon hän on todella muuttunut mies.

Onko hän mielestäsi nyt kuitenkin yhä valehtelija vai voitaisiinko hänen antaa uudistua, ilman että hänen tulisi olla koko ajan ruotimassa menneisyyttään, kuten mm. PS:n peejii puolusteli ammoin omia ja ystäviensä Suomen Sisu kytköksiä. Tämän vuoden peejii -tenteissä hän taasen sanoutui irti perisynti-ajattelusta, jonka ymmärrän politiikan tasolla tarkoittavan sitä, että lapset eivät ole vastuussa vanhempiensa synneistä, rikoksista ja toisaalta kukaan ei ole läpeensä paha lähtökohtaisesti.

Eli onko esim. Al Tae tai muslimi yleensä mielestäsi lähtökohtaisesti samassa kategoriassa kuin me kristityt tai länkkärit yleensä? Vai ovatko he jotain alempaa, epäluotettavien ja juonikkaiden immeisten heimoa?

Unohdat tässä nyt sen perussäännön, että jos muslimi tekee mitä tahansa pahaa, se johtuu islamista. Jos taas muslimi tekee jotain hyvää, se ei johdu islamista tai ainakaan sitä ei tule huomioida, koska se olisi ikävää suvaitsevaisuutta.

1 tykkäys

Eiköhän tuo johdu heidän uskonnostaan, johon tuo piirre essentiaalisesti liittyy. Valehtelun pitäminen vääränä absoluuttisesti ei ole kaikkialla jaettu moraalinen käsitys.

1 tykkäys

Mihinhän islamin lähteeseen tällainen käsitys perustuu?

Olisiko kyse tästä ajatuksesta, jossa valehtelun käyttö toki on melko rajattua, mutta ilmeisesti kuitenkin sallittua?

Taqiya

1 tykkäys

Taitaa historiallinen tausta olla shiiojen vainoaminen sunnivaltakunnissa. En välttämättä tekisi pelkästään tuon pohjalta päätelmää, että muslimeille valehtelu on ihan normimeininkiä.

Ei muslimeille totuus ole mikään erityisen rakastettava asia, vaan kaikki keinot ovat sallittuja sodassa heidän uskontonsa vastustajia vastaan (Dar al-Islam vs. Dar al-Harb). Silloin kun ei ole järkevää ryhtyä sotimaan, voidaan käyttää tai on syytäkin käyttää muita menetelmiä. Taqiya on ilmeisesti paljon laajempi käytöntä, kuin vain shiialainen, ja se kumpuaa muhammedilaisuuden sisäisestä logiikasta. Tässä lähteenäni on Raymond Ibrahimin artikkeli " How Taqiyya Alters Islam’s Rules of War" (2010, Vol. 17, 1).

Lainaus

This is the classic definition of the doctrine of taqiyya. Based on an Arabic word denoting fear, taqiyya has long been understood, especially by Western academics, as something to resort to in times of religious persecution and, for the most part, used in this sense by minority Shi’i groups living among hostile Sunni majorities.( n4) Taqiyya allowed the Shi’a to dissemble their religious affiliation in front of the Sunnis on a regular basis, not merely by keeping clandestine about their own beliefs but by actively praying and behaving as if they were Sunnis.

However, one of the few books devoted to the subject, At-Taqiyya fi’l- Islam (Dissimulation in Islam ) makes it clear that taqiyya is not limited to Shi’a dissimulating in fear of persecution. Written by Sami Mukaram, a former Islamic studies professor at the American University of Beirut and author of some twenty-five books on Islam , the book clearly demonstrates the ubiquity and broad applicability of taqiyya:

Taqiyya is of fundamental importance in Islam . Practically every Islamic sect agrees to it and practices it … We can go so far as to say that the practice of taqiyya is mainstream in Islam , and that those few sects not practicing it diverge from the mainstream … Taqiyya is very prevalent in Islamic politics, especially in the modern era.( n5)

Lainauksia islamin auktoreista

Qur’anic verse 3:28 is often seen as the primary verse that sanctions deception towards non-Muslims: “Let believers [Muslims] not take infidels [non-Muslims] for friends and allies instead of believers. Whoever does this shall have no relationship left with God–unless you but guard yourselves against them, taking precautions.”( n7)

Muhammad ibn Jarir at-Tabari (d. 923), author of a standard and authoritative Qur’an commentary, explains verse 3:28 as follows:

If you [Muslims] are under their [non-Muslims’] authority, fearing for yourselves, behave loyally to them with your tongue while harboring inner animosity for them … [know that] God has forbidden believers from being friendly or on intimate terms with the infidels rather than other believers–except when infidels are above them [in authority]. Should that be the case, let them act friendly towards them while preserving their religion.( n8)

Regarding Qur’an 3:28, Ibn Kathir (d. 1373), another prime authority on the Qur’an, writes, “Whoever at any time or place fears… evil [from non-Muslims] may protect himself through outward show.” As proof of this, he quotes Muhammad’s close companion Abu Darda, who said, “Let us grin in the face of some people while our hearts curse them.” Another companion, simply known as Al-Hasan, said, “Doing taqiyya is acceptable till the Day of Judgment [i.e., in perpetuity].”( n9)

Other prominent scholars, such as Abu 'Abdullah al-Qurtubi (1214-73) and Muhyi 'd-Din ibn al-Arabi (1165-1240), have extended taqiyya to cover deeds. In other words, Muslims can behave like infidels and worse–for example, by bowing down and worshiping idols and crosses, offering false testimony, and even exposing the weaknesses of their fellow Muslims to the infidel enemy–anything short of actually killing a Muslim: “Taqiyya, even if committed without duress, does not lead to a state of infidelity–even if it leads to sin deserving of hell fire.”( n10)

2 tykkäystä

En nyt osaa ottaa kantaa yksittäisten hadithien historialliseen tai nykyaikaiseen tulkintaperinteeseen, mutta ei tuossakaan kyllä sanota, että muslimien valehtelu on ihan normimeininkiä, vaan sovellettavissa tietyissä tilanteessa.

"By the middle of the eleventh century, persecuting the Shia of al-Karkh had become a custom; every Saturday, Sunni mobs would show up at Shia mosques and shrines before looting the town, saying,“You blasphemeres! Convert to Islam!”

By the eleventh century these attitudes had also been canonized by Hanbali jurists, who condemned Shias as rafidis, or rejecters of the Truth. They said that Shias should not lead prayers or marry Sunnis, and that any meat that Shias slaughtered was not halal (permissible) for Sunni consumption. In short, the Shias were not to be treated as Muslims. After the Mongol sack of Baghdad and the destruction of the Abbasid caliphate on 1258, attacks on Shiism grew even sharper. Hanbali characterization has in recent history found a reflection on the extremist Sunnis’ demonization of Shiism, which regards the faith as a heresy and bigger threat to “true” Islam than Christianity and Judaism.

To survive, the Shia grew insular, often hiding their true Faith through dissimulation (taqqiya), a practice that has a parallel on Judaism. The dönme community of Turkey descends from Iberia Jews who settled in the Ottoman Empire and hid their identity behind Islamic practice."

Lähde: The Shia Revival - How Conflicts Within Islam Will Shape The Future, Vali Nasr (Dean and professor of international affairs at Johns Hopkins University’s Paul H. Nitze School of Advanced International Studies. 2007, Sivut: 53-54.

Obs. Hanbali-koulua suosivat tänään erityisesti sunnisalafistit ja wahhabistit.