Johanna Korhosen kysymykset Teemu Laajasalolle

Onko tämä myös muiden käsitys liberaalien ja konservatiivien keskeisestä erosta?

Ai meidän tässä keskustelevien käsitys?

On tuossa ooperilla pointtia… Usein liberaali uskonnollisuus sisältää käsityksen ihmisen kyvystä rakentaa uusi uljas ja parempi maailma.

Kysymys on myös synnin käsitteestä. Perinteiset puhuvat synnistä Jumalan ja ihmisen erottavana juopana ja julistavat katuville synnit anteeksi. Uskotaan juuri noin kuin ooperi sanoo.
Uudistajien ja näiden “kumousta” haluavien ajatus on usein, että synti ja pahuus näyttäytyy ennen kaikkea epäoikeudenmukaisuutena. Ja taloudellisena pahuutena, ahneutena. Heillä perspektiivi on heidän omasta mielestään laajempi ja todellisempi. Kun paljastetaan näitä luottokorttiasioita, niistä pitää rangaista ja niiden vuoksi pitää papin ja piispan erota.
Eli jos heillä on harha, niin se on siinä, että synti on ennen kaikkea jotain ihmisten välistä ja jotain isosti yhteiskunnassa näkyvää.

Juuri näin, siis tätä tarkoitin vaiheella 4.

Kirjoittamasi jaottelu tuntuu minusta aika pätevältä. Tässä tulee mukaan sitten vielä rakenteellisen syrjinnän kysymys. Rakenteellista syrjintää pidetään ongelmana, mitä se onkin. Ajatellaan, että rakenteellista syrjintää saadaan poistettua, kun paljastetaan niitä rakenteita ja kritisoidaan vallassa olevien valta-asemia ja muuta. Tämä muuttuu minusta ongelmaksi kovin pian. Ongelma on siinä, että rakenteet koostuvat aina ihmisistä, jotka toimivat tietyllä tavalla. Vaikka ongelma on toimintatavoissa, rakenteiden kritisoiminen osuu ihmisiin. Rakenteiden purkaminen saa siten lähes aina häpeäkampanjan muodon. “Olet toiminut väärin, vaikket edes tiedosta sitä. Sinussa on jotain vialla, olet väärin rakentunut.”

Kaikkien yhteiskunnallisten instituutioiden keskellä minusta tuntuu siltä, että kovin monikaan ei ymmärrä, että instituutiot koostuvat ihmisistä, jotka toimivat niissä instituutioissa.

Vähän tuntuu siltä, että jos “perinteiset” vetävät synnin avulla rajan ihmisten ja Jumalan välille, niin “uudet” vetävät synnin avulla rajan sorrettujen ja sortajien välille.

2 tykkäystä

Ongelmallisuus tuossa mennään eteenpäin ajattelussa on se, että se samalla vaan jatkaa ja jatkaa tilanteita. Sama tapahtuu lasten kanssa. Testaavat koko ajan pidemmälle rajoja, kunnes aikuinen ne lopulta asettaa. Vanhempana tuo on parempi tehdä ennemmin, kuin myöhemmin.

Tosin enpä nykytilanteessa usko tuohonkaan. Koska kun kokee, ettei ole minkään auktoriteetin alla, niin eipä sellaiselle mitään muuta voi, kuin ihmetellä vieressä vaan ja surullisena katsoa sitä tuhoa mitä tuo aiheuttaa.

Minä olen mielestäni konservatiivinen kristitty, mutta tässä olen selvästi eri linjoilla. On totta, että kaikki tekevät joka päivä syntiä eikä kukaan pelastu muuten kuin saamalla syntinsä anteeksi silkasta armosta, mutta syntien vakavuuksilla on eroa eivätkä kaikki jotka sanovat “Herra, Herra, sinun nimessäsihän me…” jne.

1 tykkäys

Aamen, aamen, vahvasti samaa mieltä.

Jotenkin tämä Korhosen uljas ristiretki vain on niin säälittävä.

Suuresta maailmasta tulee paljastuksia joskus vuosikausia kestäneistä lasten hyväksikäytöistä kirkon piirissä, ja joku joutuu eroamaan tehtävistään.

Meillä pyöritetään virkamiehia, organisaatioita ja erityistilintarkastajia, kun kirkkoherra saattoi sushia tarjotessaan sidosryhmäläiselle puhua muitakin kuin työasioita.

On meillä asiat hyvin.

2 tykkäystä

Ei pelkästään suuresta maailmasta. Tosin skandaalit eivät meillä ole laajoja mutta kyllä Suomessakin on hyväksikäyttöä ja myös kirkon piirissä. Ja vaikka mitä.

Talous on tosiaan ylikorostunut alue muutenkin meillä. Kovia tuomioita talousrikoksista verrattuna siihen kun jonkun elämä pilataan. Ja hyvin paljon paheksuntaa vaikka ei edes rikosta olisi kuten tässä Laajasalon jutussa.

Jos unohdetaan Laajasalo ja kirkko, miten tämä vaikutti yleisesti?

Oletan, että ihan oikeaan rikolliseen ei mitenkään. Jos on tarkoitus tietoisesti puhaltaa firman kassa, tekee sen tästä riippumatta. Joka taas oli tarkka ennenkin, on sitä edelleen. Mutta voiko joku tämän vuoksi paremmin varmistaa että kuitit ovat tallella, tai miettiä jostain hotellimajoituksesta mikä on firman piikkiin sopivaa?

Arvelisin, että kokonaisuudessaan tämä tuotti haittaa, joka jakautuu laajalle. Hieman lisätään valvontaa, vähän enemmän murehditaan kuittien säilytystä, vähän tarkemmin katsotaan tilejä. Ja tämä on todennäköisesti pois muusta; tunnin työstä on jatkossa käytössä 59 minuuttia ja 59 sekuntia pääasiaan.

1 tykkäys

Luultavasti vaikutuksia on kahdenlaisia: ensinnäkin se, että monessa puljussa voidaan oikeasti miettiä, mihin firman luottokorttia sopii käyttää ja mihin ei. Se on hyvä asia.

Toinen vaikutus on sitten se perinteinen hölmöläisen reen lastausvaikutus: tuohon asiaan ei saa luottokorttia käyttää, eikä tuohon, ja jos ei siihen, niin sitten ei tähänkään jne. Tällöin toiminta muuttuu hyvin byrokraattiseksi, ja vain kaikkein välttämättömimpiin hankintoihin saa käyttää firman rahoja. Se tekee toiminnasta virallista ja jäykkää.

On näet hyvä, että rahoja voidaan käyttää myös pieniin spontaaneihin huomionosoituksiin tai juhlimiseen. Sellaiset pienet jutut rakentavat kuvaa inhimillisestä toimijasta. Esimerkiksi kauniina päivänä voi ostaa kokoustajille jäätelöt, tai nimipäiväsankarille kukkia jne. Näin luodaan hyvää työyhteisöä, jossa ajatellaan muutakin kuin vain rahaa.

4 tykkäystä

Onpa terävä havainto! Näin siirtämällä voimia byrokratiaan sitä on entistä vähemmän hengellisessä työssä ja evankeliumin julistamisessa.

1 tykkäys

Minusta on kyllä niin, että rahankäytön huolellisuus ja sen valvominen on erittäin hyödyllistä. Minulle ainakin on ollut aina aivan itsestään selvää huolehtia firman kortilla tehtyjen ostojen kuiteista. Siitä voidaan sitten olla monta mieltä, onko tehokkaampaa se entinen tapa, että on olemassa kanslisti, joka hoitaa tiliöinnit, vai nykyään yleistynyt tapa, että jokainen hoitaa itse koko käsittelyn - joka tosiaan vie oman aikansa. Mutta joka paikassahan on nykyään vähennetty kovasti tuota kanslistien määrää.

1 tykkäys

Jotain balanssia tai optimitasoa tuossa pitää hakea. Byrokraattisella kontrollisysteemillä on kustannuksensa mutta ilman sitä ajaudutaan täyteen oman edun tavoitteluun, korruptioon, jne.

3 tykkäystä

Huudahtaako @JMantysalo aina tällaisia uutisia lukiessaan koneensa ääressä: “Tänään on tilipäivä!”

Ei, tämä on vain bonusten tilitys. Varsinainen tilipäivä oli eilen, kun postissa oli mennyt ilmoitukset äänioikeudesta kirkkovaaleissa.

Kiitos selityksestä, ihmettelinkin eilistä piikkiä, kun itse en ainakaan vielä eilen ollut moista saanut.

Eipä kestä. Vähän aikaa piti itsekin ihmetellä. Mietin sitä Helsingin tuomiokapitulin kahden papin virasta pidättämistä, mutta aika ei aivan täsmännyt.

Nyt on sitten mahdotonta enää erottaa näiden syiden keskinäistä osuutta toisistaan. On myös mahdollista, että tässä tapauksessa kaksi plus kaksi on viisi.

Oikeasti seurakuntavaaleissa ei ole olemassa mitään yhtä ja yhteistä äänioikeudesta ilmoittamisen postituspäivää. Seurakuntatason tiedotus vaaleista tapahtuu seurakuntakohtaisesti. Jos seurakunta on jaettu äänestysalueisiin, ilmoituskortit tulee lähettää viimeistään 19.10.2018 niille äänioikeutetuille, joiden osoite on tiedossa. Jos vaaleja koskevia kirjeitä postitetaan kovin paljon ennen vaaleja, osa äänioikeutetuista voi ehtiä jo unohtaa vaalit ennen kuin ne edes ovat.

Mutta ovatko isot kaupungit pistäneet kirjeitä postiin samaan aikaan? Tai jos on ylipäänsä mitään tietoa, voin tehdä tilastovertailun ja katsoa oliko selitys pätevä.

Esimerkiksi Turku tässä kuussa:

10 2018-10-01
5 2018-10-02
6 2018-10-03
6 2018-10-04
2 2018-10-05
2 2018-10-06
8 2018-10-07
8 2018-10-08
2 2018-10-09
19 2018-10-10
12 2018-10-11

vertailuna Tampere:

|4|2018-10-02|
|6|2018-10-03|
|10|2018-10-04|
|5|2018-10-05|
|5|2018-10-06|
|6|2018-10-07|
|5|2018-10-08|
|9|2018-10-09|
|4|2018-10-10|
|1|2018-10-11|
|0|2018-10-12|