Johanna Korhosen kysymykset Teemu Laajasalolle


#241

Niin, uskon kyllä että julkiset kohut aiheuttavat aitoja piikkejä ajallisesti järjestetyissä eroluvuissa, mutta ei kai sillä mitään sen kummempaa merkitystä ole, eroaako tuhat ihmistä tammikuun toisella viikolla vai 20 ihmistä viikossa koko vuoden ajan. Niin kuin jossain toisessa ketjussa haikailin, olisi kiva lukea jokin perusteellisempi haastattelututkimus kirkostaeroamisten todellisista taustoista. Miksi edellinen sukupolvi Suomessa pääasiassa kuului vielä kirkkoon mutta nyt erotaan? Selittääkö pelkkä sosiaalinen paine ihmisten käytöksen? Vai pystyvätkö ihmiset itsenäiseen ajatteluun? Jne.


#242

Mutta kyllä nuo kohut myös saavat ihmisiä miettimään sitä eroamista. Ja kun tulee paljon kohuja niin lopulta sitten erotaan.

Eli tuo tuhat voi olla sitäkautta ajatellen paljon pienempi, kuin mitä tämän kohun aiheuttama lukumäärä tulee olemaan.


#243

Eikö näitä liene tehtykin?

Ongelma taitaa olla siinä, ettemme tiedä miten painottunut otos saadaan ottamalla haastatteluun ne jotka siihen vapaaehtoisesti suostuvat, emmekä voi pakottaa satunnaisesti valittua otosta.

Ja sitten syvällisempään pohdintaan (moderointi, saa siirtää): Miten paljon ihminen itse tietää motiiveistaan? Mitä söit viimeksi ja miksi? Kenen kanssa olet/olit naimisissa tai seurustelet ja miksi? Söitkö viimeksi lihapullia koska niitä mainostettiin lehdessä? Vai väitätkö niin, kun oikeasti lihapullista tulee äiti mieleen?


#244

Monivalintatehtävätyyppisiä gallupeja on kai tehty, mutta mitään syvällisempää haastattelututkimusta aiheesta ei ole minun silmään sattunut. Kvalitatiivinenkin tutkimus olisi hyvä alku, eikä siihen tarvita harhatonta otosta. Taustalla vaikuttavia merkittäviä tekijöitä voidaan kyllä saada selville, vaikkeivat ihmiset todellisia motiivejaan välttämättä osaisi ilmaista.


#245

Minusta tuo kysymys on aika harhaanjohtavasti aseteltu. Lukijalle ei kysymyksessä kerrota oleellisia asioita kyseisestä tapahtumasta. Mitään sellaista yleistä sääntöä ei ole, että jos seurakunnat järjestävät yhdessä tapahtuman, tästä seuraisi toiselle seurakunnalle velvollisuus maksaa toisen seurakunnan työntekijöiden hotellimajoituksia.

Tuossa kutsussa on ollut kyse Savonlinnan ja Kallion seurakuntien yhdessä järjestämästä Reformaatioviikko 2017 -tapahtumasta, jossa järjestettiin tapahtumia ensin Savonlinnassa ja sitten Kalliossa. Kallion seurakunnasta oli Savonlinnassa muitakin työntekijöitä (nimiä ja kuvakin tapahtumassa puhujana tai panelisteina olleista löytyy yllä olevasta linkistä). Kallion kirkkoherra Laajasalo piti puheen lauantaina ja saarnasi messussa sunnuntaina 22.1.2017. Vastaavasti Savonlinnan kirkkoherra kävi Kallion kirkon Reformaatioviikko 2017:n tapahtumien puitteissa Kallion kirkossa saarnaamassa messussa 29.1.2017. Seurakuntien työntekijät olivat vuoroin vieraissa.

Majoituslasku on tapauksessa ollut kyseenalaistettavissa oleva suuruudeltaan, ja seurakunta olisi voinut hyväksyä matkalaskun vain kohtuulliseksi katsomaansa summaan asti. Mutta siinä ei liene mitään kyseenalaista, että kutsunut seurakunta ei ole maksanut yhteistyöseurakuntansa työntekijöiden majoituslaskua. Se lienee yleisempi käytäntö että kutsuva seurakunta ei majoituslaskua maksa kuin se, että kutsuva seurakunta tuollaisessa tilanteessa majoituslaskuja toisen seurakunnan työntekijälle maksaisi.


#246

Hiippakuntaneuvosto ei mitenkään yksimielisesti ole Johanna Korhosen hyökkäyksen takana:


#247

sikäli kun olen mediaa oikein seurannut Israelin matkaa käsiteltiin sekä edeltä käsin, että matkaraportin yhteydessä jälki käteen seurakuntaneuvostossa. Kallion seurakuntaneuvoston pöytäkirjat ovat julkisia, mutta en ole niitä käynyt tähän asiaan liittyen selailemassa.


#248

Onko yksikään neuvostossa oleva hyökkäysen takana Korhosen lisäksi?

Pitäisin hieman erikoisena, jos olisi. Tai sitten oma näkemykseni luottamustoimien hoitamisesta poikkeaa aika radikaalisti hiipakuntaneuvostoon kuuluvien näkemyksestä.


#249

Korhosen selittelyt ovat surkuhupaisia siitä, miksi hän ei puhunut asiasta neuvostolle, vaikka hän toisaalta tuo esille asemansa neuvoston puheenjohtajana. Venkoilulle ei pärjää edes Väyrysen kootut selitykset.

(Valtuuston jäsen) Munsterhjelmin mukaan Johanna Korhonen on toiminut tässä asiassa hiippakuntavaltuuston puheenjohtajana väärin.

"Se antaa aiheen pohtia, onko hänellä luottamusta jatkaa tehtävässään. Olen kysynyt häneltä itseltään asiasta ja toivon että jatkamme keskustelua seuraavassa kokouksessa”, Munsterhjelm sanoo.

_ ”Tämä ei ole hiippakuntavaltuuston päätäntävaltaan kuuluva asia”_
Johanna Korhonen vastaa Seuralle, että hänestä hiippakuntavaltuuston jäsenten protesteissa on kysymys siitä, että he ovat tukeneet Laajasaloa piispaksi ja olisivat siksi halunneet estää kysymysten/paljastusten/epäilysten julkitulon.

”Uskon että tämä on suurempi syy kuin se että hiippakuntavaltuuston olisi yhdessä pitänyt päättää ja äänestää. Tämä ei ole hiippakuntavaltuuston päätäntävaltaan kuuluva asia ylipäätään. Jokaisella on sama toimintavapaus kuin minullakin. Minä käytän sitä omaani sitten näin,” Korhonen sanoo.

Korhosen mukaan hänellä on monia luottamustehtäviä. Titteliä hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja hän kertoo käyttävänsä ymmärrettävyyden vuoksi.

Käytän titteliä sen takia että minun täytyy käyttää jotakin titteliä, joka tekisi ihmisille ymmärrettäväksi, miksi hiippakunnan asiat kiinnostavat minua. Voin esiintyä aivan hyvin omalla nimelläni, tai nimikkeellä kirkon jäsen, kristitty. Käytän tätä titteliä, mutta siitä ei aiheudu se, että se mitä minä teen, olisi jotenkin hiippakuntavaltuuston päätettävissä oleva asia”, Korhonen selittää.

Tutkiko Korhonen siis Laajasalon asioita yksityisenä henkilönä? Ei niinkään.

”En toimi yksityisenä henkilönä, vaan toimin kirkon luottamustehtävässä olevana luottamushenkilönä, jonka titteli nyt sattumalta on hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja”, hän sanoo.

”Minä en väitä, että Helsingin hiippakuntavaltuusto kysyy. Minä kysyn tällaisia asioita Teemu Laajasalolta. Minun tittelini sattumalta on hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja. Minä voin käyttää omaa titteliäni täysin vapaasti, koska jos en käyttäisi, se olisi yleisön kannalta harhaanjohtavaa.”

"Korhonen ei toimi asiassa omien sanojensa mukaan myöskään asiaa tutkivana journalistina.

”En tee journalismia näistä kirkon luottamustoimistani. Olen Journalisti-lehden entinen päätoimittaja. Olen erittäin ammattimainen journalisti. Kaikki se, mitä journalisti tekee, ei ole journalismia. Jos journalisti on valittuna kirkolliseen luottamustehtävään, silloin hänen työnsä ei ole journalismia, vaan se on luottamushenkilötyötä.”

                                    ***

Selittäkääpä noitten Korhosen koottujen selitysten jälkeen minulle, edustiko Korhonen neuvostoa, toimiko hän sen puheenjohtajana (tällöin olisi kai ennen toimintaa pitänyt infota neuvostoa, tai mieluummin hakea neuvoston hyväksyvä kanta suoritettaville toimille), vai toimiko hän yksityishenkilönä, jollin neuvoston nimi ei olisi saanut tulla mukaan juridisen käsitykseni mukaan.

Ollessani itse yhtiön X palveluksessa, mutta puuhatessani harrastukseni parissa julkisuudessa, en voinut esiintyä yhtiön edustanjana, saati allekirjoittaa yhtiön nimeä omani alle. Silloin olin vain ja ainoastaan yksityishenkilö.

Korhonenhan voisi perustaa oman puolueen, selitykset ovat ihan poliitikkotasoa. Tai mieluummin: perustaisi oman kirkon. Tahtoisin omassa kirkossani keskittyä aivan muuhun.


#250

Sinä luultavasti et kohtaa yhtään mitään, koska ei ole sellaista toista, jonka edessä se tapahtuisi.

Miten se mainittu pahuutesi on samaan aikaan niin iso juttu ja ei oikein mitään? Tässä on nyt yhtälö, joka ei oikein toimi. Vähän kuin kaksi kertaa kaksi olisi yllättäen sata. Haluat krediittiä siitä sadasta, mutta oikeasti sinulla ei ole sitä. Asian kohtaamisen tai tunnustamisen vaikeus on aina tulo siitä, että miten iso asia on oikeasti kyseessä, ja miten merkittävän toisen edessä se pitää tunnustaa.

Tiedän, yleisellä tasolla, että persoonaltaan tietyllä tavalla häiriintyneet henkilöt saattavat osan aikaa olla todella tarkkoja julkisivustaan. Mutta kun heidän pitää jotain tunnustaa, niin heistä tulee suunnilleen maailman parhaita tunnustajia. Johtuu siitä, että he ovat kykenemättömiä antamaan mitään arvoa niiden mielipiteelle, joiden edessä tunnustaminen tapahtuu. “Mä tein sen. Oon syyllinen. So what?”

Tällä taas ei välttämättä ole mitään tekemistä Laajasalon kanssa. Tai siis en hakisi Laajasalon toiminnalle, jos se nyt voidaan osoittaa vääräksi - ja minä en ole häneen henkilönä mitenkään ihastunut; pidän korkeintaan pienimpänä pahana joissain tilanteissa - selitystä Jumalasta tai kristinuskosta. Jos kirkko olisi sekulaari organisaatio (tai toki teoriassa jossain muualla voidaan väitellä, että onko se), niin Laajasalon toiminta voisi olla aivan samanlaista. Ainoa ero tulee siitä, että kirkon rahoja pidetään jollain tavalla yhteisinä rahoina.

Laajasalon toinen, jonka edessä hän voi olla haluton tunnustamaan asioita - jos niissä siis voidaan osoittaa olleen jotain väärinkäytöstä - on julkisuus. Sinun tapauksessasi tämä foorumi ei oikein vastaa sitä.


#251

Hesari kirjoittaa vielä aiheesta.


#252

Laajasalo on siis pahasti velkaantunut perheenisä, jolla on työnantajan luottokortti. Kortillaan hän Korhosen mukaan osti – ilmeisesti vahingossa – lapselleen polkupyörän ja palautti myöhemmin rahat seurakunnalle.

Kauan sitten Tampereen VA sai perinnön johon kuului mm. pankkitili, ja minä olin muodollisesti taloudenhoitaja. Silloisella järjestelmällä tuli automaattinen tilinkäyttöoikeus tuohon perintötiliin, jolla sattui olemaan lähes sama määrä rahaa kuin omalla käyttötilillä. Oman tilini numero oli 57xxx, perintötilin 52xxx, ja verkkopankki näytti nuo numerojärjestyksessä.

Kerran oli tosi lähellä. Sekunti ennen viimeistä klikkausta mietin että pitihän minulla hiukan enemmän rahaa olla. Sittemmin huomasin, että osan tileistä saattoi piilottaa.

Paitsi että se piilotus ei toiminutkaan, kun tuli VR:n sivulta maksamaan junalippua… Sillä kertaa sentään tajusin vähän aiemmin.

Olen tuon jälkeen ollut aika varovainen syyttämään sellaisesta, jonka sattuma mitenkään voi selittää.


#253

Osuipa kohdalle: https://yle.fi/uutiset/3-10043093


#254

Tapahtuuko tämä kaikki facebookissa vai missä, kun minä en tuohon “someraivoon” törmää koskaan missään muualla kuin valtamedian artikkeleissa joissa kerrotaan siitä?


#255

Mitä sosiaalisia medioita seuraat? Siis tämän monipuolisen hakee vilkkaan foorumin lisäksi.


#256

Joo, sosiaalisella medialla tarkoitetaan usein lähinnä Facebookia sekä lehtien kommenttipalstoja.


#257

Itselläni on myös työpaikan luottokortti. Oma korttini on kuitenkin aika erilainen kuin se, eli en ole niitä erottanut. Mutta sen kyllä olen tehnyt, että olen näppäillyt työkortin koodin, kun olen ostanut omalla kortilla asioita. Hyvä siinä sitten ihmetellä, että mikäs tässä nyt olikaan vikana. :stuck_out_tongue:


#258

Pohtimisen arvoinen kommentti viitatusta tämän päivän Hesarin jutusta:

Virastoporsas
30.1. 8:54
"_Korhonen on ammattilainen tämänkaltaisessa mustamaalaamisessa, jossa käytetään mediaa hyväksen. ei ole häneltä ensimmäinen kerta, kun tätä samaa menetelmää käytetään hänen omien tarkoitusperiensä ajamiseen. _

_Kyseessähän on sama nainen, joka irtisanottiin hänen oman valehtelunsa vuoksi Lapin Kansan päätoimittajan tehtävästä heti työsuhteen alussa. Korhonen teki tästä tasa-arvokysymyksen ja käynnisti oikeustaistelun, pitäen huolta että media takuulla saa hänen kantansa julki. _

_Ennen tätä Korhonen oli haastanut silloisenkin työnantajansa oikeuteen syrjinnästä. Tämän seurauksena journalistiliiton jäsenistä osa vaati korhosen erottamista liitosta, sillä hänen katsotaan vahingoittaneen liiton toimintaa henkilökohtaisilla motiiveillaan. _

_Tällä kertaa vuorossa on kostonäytelmä, kun Korhosen oma suosikki ei tullut valituksi piispaksi. _

Hyvä kysymys onkin, kuka tällaisen henkilön haluaisi koskaan palkata töihin."


#259

Tuosta Virastoporsaan loppukommentista:

Onhan Johanna Korhonen töitä saanut. Radiossa ja lehdissä ja kirkossa luottamustehtäviä. Hänellä lienee paljon ammattitaitoa ja muita kykyjä. Musiikissakin taitava.

Kysymys on enemmänkin siitä, että kirkossa politikoidaan, niin kuin muuallakin. Korhonen on ennen kaikkea tasa-arvoideologi, ja monille sekä maallisessa että hengellisessä elämässä tasa-arvoisuus on nykyään jonkinlainen supernormi. Siksi on ihan loogista, että nytkin Korhonen saa myös sympatiaa eikä pelkkää ihmettelyä tai vastustusta.

Jos erehtyy lukemaan vaikka vain fb:n sivuja niin huomaa miten avoimen poliittisia monet papit ja muut kirkon ihmiset ovat. Kai Sadinmaa esim. on täysin rinnoin kuuluttamassa että koska Laajasalo on hyväosaisten evankelista, hän on petollinen ja paha. Ja tälle lietsonnalle sataa paljon tukea. Korhonen ja Sadinmaa eivät suinkaan ole vain pahasuisia yksilöitä, vaan edustavat ilmeisesti kapinallisuutta ja yleensäkin sellaista henkeä, että kirkossa on valtaeliitti ja hyväveliverkosto, joka on nyt paljastettava. Tämmöinen maalaaminen saavuttaa aina myös kiitosta. Sadinmaa on tietenkin ihan selvästi vasemmistolainen, en tiedä edustaako myös jotain puoluetta. Korhonen ei taida olla, mutta sopii ystäväksi, kun vihollinen on sama.

Kirkon konservatiivit kiittävät. Ns. liberaalit katkovat omia oksiaan nyt riitelemällä politiikasta.


#260

Tottakai Korhonen saa medialta duuneja ja kannatusta ja nostoja, mediahan rakastaa riitoja ja huonoja uutisia. Erityisesti kirkosta ja niistä kamalista kristityistä.

Korhosella on tosi vaikuttava cv edellisten työnantajiensa kanssa tappelemisesta eri oikeuksissa ja vallankin median kautta suoritetun “kansanvaltuuskunnan” (=tavikset) uhon kautta.
Vahvat referenssit riidanlietsonnasta, epäilysten herättämisestä ja mustamaalauksesta, erityisellä sinnikkyydellä ja paneutuvuudella.

Tarvitaanko tässä risaisessa maailmassamme riidankylväjiä, vai rauhantekijöitä? Vaikka olisi miten kirkasotsaisesti oikeiden arvojen edustaja, omasta mielestään.