Ei ole näin sen parempi. Naisten kokemus menee tunteella luonnollisesti ja varoittaen kokemuksesta. Jos ei usko näihin asioihin, menee eri kategoriaa seuraten ja on tavallaan petollisesti turvassa, koska paha ei myöskään yleensä uskomatonta kiusaa, pääasiassa härnää ja houkuttelee uskovia ja niitä, jotka ovat kääntyneet näitä seuraamaan ja ihailemaan. Raamattu todistaa ja varoittaa sielunvihollisesta ihan niin kuin omasta minästämmekin. Eksyminen on helppoa vanhalle ‘aatullemme’.
1 tykkäys
Kuinkahan monet vanhemmat yleensä ymmärtävät mistä joogassa ja mindfulnessissa todella on kysymys. Koska kristillinen rukoileminen, joka todella voi tuoda rauhan, on kielletty niin miksi tuollaisia hindulaisuuteen ja budhalaisuuteen perustuvia harjoituksia saa lainkaan kouluihin tuoda? Ei kuulu koulun tehtäviin ollenkaan sitten nuokaan. Kuten kristityille vanhemmillen on painotettu, että kristinoppia saavat opettaa ihan itse niin sen pitää päteä myös noihin huuhaajuttuihin, jotka pahimmillaan ovat hornanhenkien kanssa leikkimistä.
5 tykkäystä
Suomalaisten psykologien käyttämät mindfulness-harjoitteet eivät perustu hindulaisuuteen tai buddhalaisuuteen.
Luulisin että oman keskittymiskyvyn parantaminen, omien tunteiden nimeäminen ja niiden ilmaisemisen opetteleminen eri ilmaisutavoilla ovat yleisinhimillisiä haasteita, uskonnosta, kulttuurista ja aikakaudesta riippumatta.
En tässä nyt puhu alkuperäisistä Kabat-Zinnin (yhdysvaltalainen lääketieteen emeritusprofessori) mindfulness-menetelmistä, jotka ovat buddhalaisvaikutteisia ja ne on sellaisiksi kehittäjänsä avoimesti kuvailemia.
Tarkoitan suomalaisten psykologien kehittämiä harjoituksia ja oma-hoito-ohjelmia joita käytetään nykyään hyvin yleisesti. Niistä käytetään yleisesti nimeä mindfulness-harjoitukset vaikka ei ole kyse Kabat-Zinnin tekniikoista. Sanalle mindfulness on ilmeisesti käynyt samoin kuin sanalle jooga. Siitä on tullut yleistermi asioille joilla ei ole alkuperäisten sanalla kuvattujen ilmiöiden kanssa mitään tekemistä.
Jos oma psykologi, lääkäri tai psykiatri suosittelee tällaisia harjoituksia, niitä ehdottomasti voi ja kannattaa tehdä. Niitä ei tarvitse pelätä.
Tässä esimerkki ahdistuksen hoidosta.
Ja läsnäolon harjoitus
Miten sitten pystyy tietämään mikä on avoimen buddhalaista mindfulnessia ja mikä ei? Varmaan kannattaisi tuntea ensinnäkin oma uskontonsa ja sen maailmankuva hyvin. Sitten ottaa iso annos maalaisjärkeä mukaan ja lähestyä asioita käytännöllisesti.
1 tykkäys
Mindfullnes on useissa Käypä hoito suosituksissa. Sen kohtalosta tai toimivuudesta ei päätetä nettifoorumeilla vaan tutkimuksissa joita tehdään ympäri maailman.
1 tykkäys
No ei päätetä onneksi. Mutta potilaan on hyvä tietää että kaikki keskittymiseen ja rentoutumiseen tarkoitettu läsnäoloharjoitus ei ole buddhalaista tai hindulaista vaikka sana mindfulness siellä vilahtaisi. Eikä tällaisia harjoituksia kannata alkaa pelkäämään.
Noita Mielenterveystalon videoita suositellaan nykyään lähes kaikille jotka hakeutuvat terveydenhuollon vastaanotolle mielenterveydellisistä syistä.
2 tykkäystä
Tortoisen kanssa samoilla linjoilla. Itse en pidä maallistunutta joogaa tai mindfulnessia lähtökohtaisesti epäkristillisinä asioina. Silti en pidä järkevänä että kristillisen kirkon järjestämään rukouselämään tuodaan tällaisia toisesta uskontokunnasta tuotuja, meidän kulttuurissamme maallistuneita elementtejä.
Maallistunut jooga sopii osaksi fysioterapiaa ja maallinen mindfulness sopii osaksi mielenterveyden hoitoa, ja ne molemmat sopivat osaksi terveyden omahoitoa, mutta ne eivät sovi osaksi kristillistä rukouselämää. Voin rukoilla tehdessäni fysioterapeutin minulle määräämiä jooga-liikkeitä, mutta en halua joogata mennessäni kirkkoon rukoilemaan.
Tämä on mielestäni asian ytimessä.
3 tykkäystä
Yksi ongelma on siinä, että aina terveydenhuollossakaan ei tehdä eroa maallisen ja new agen välille. Minulle psykologi esim. suositteli avoimesti Tollen kirjaa The Power of Now, joka on jo new agehtava. Sitten taas sekulaaria linjaa edustaa vaikkapa Pietikäisen Joustava Mieli. Mielestäni nämä kaksi mindfulness -kirjaa ovat kuin yö ja päivä.
2 tykkäystä
Olet oikeassa. Tämä on tosi huono juttu. Itse sanoitin ilmiötä näin.
1 tykkäys
Kieltämättä rohkea veto suositella Tollea. Ei ihan Käypä hoidon suositusten mukainen mutta mielestäni edellyttää asiakkaan kiinnostuksen tuntemista tuollaisiin opetuksiin. Tolle on muuten ottanut etunimensä mestari Eckhartilta. Ehkäpä olisi parempi lukea suoraan häntä?
Pietikäisen kirjat on kaikille sopivia maailmankatsomuksesta riippumatta.
Juu, neutraalia psykologiaa on jälkimmäinen eikä pahenna mielestäni ketään. 
1 tykkäys
Yritän ymmärtää tätä juttua, vähän vaikeaa on. Selvää on, että kristittyjen kesken on tästä eri mielipiteitä.
Kristinusko käsittääkseni sanoutuu irti magiasta, jossa yliluonnollinen toimija reagoisi vaikka sadetanssiin vähän kuin kone. Sen sijaan hiukan mutkia oikoen kristitty ajattelee että voi rukoilla sadetta, ja yliluonnollinen toimija harkitsee pyyntöä. Jos siis huijaa jonkun masentunut apina -asanaan, ei huijattu tee syntiä. Sama kai jos opettelee soittamaan mielestään kauniin sävelmän tietämättä sen olevan vaikka mormonien rituaaliin kuuluvan laulun sävel.
Missä vaiheessa venyttely muuttuu uskonnoksi? Onko se pelkästään nimityksestä kiinni, venyttely vs. jooga?
1 tykkäys
Ymmärtääkseen tätä juttua olisi ymmärrettävä jotain kristillisen rukouksen perusteista. Millä pohjalla se on, miten se on annettu ihmisille ja mikä sen tarkoitus on.
1 tykkäys
Ymmärrän vielä vähemmän. Eihän tässä nyt kyse ole lainkaan kristittyjen oman uskonnon harjoittamisesta vaan siitä, onko jooga vierasta uskontoa ja jos niin miten.
Eikö kristinusko saa ottaa vaikutteita vierailta uskonnoilta? Se on kulttuuria. Uskonnot ovat kautta historian mukautuneet rinnakkaisiin uskontoihin. Kaikenlaisia tapoja ja tottumuksia.
Lyhyesti sanoen, se ei ota vaikutteita vierailta uskonnoilta!
2 tykkäystä
Jooga ja mindfulnes ovat hindulaisuuteen ja budhalaisuuteen perustuvia uususkontoja, eikä niillä ole kristinskon kanssa mitään tekemistä.
Mielestäni venyttely ja muu treenaaminen, joilla on omat nimensä riittää niitä harrastavalle, siihen on turha sotkea näitä uskontoja.
Linkissä Timo Eskolan ja Marja- Kaarina Marttilan kirjoitukset avaavat aiheita hyvin.
1 tykkäys
Kyllä kristinuskon historiassa tätä on tapahtunut. Kristinuskolla, Islamilla ja juutalaisuudella on kaikilla vaikutteita toisistaan.
Ja nykypäivän kristitty joka kadulla tulee vastaan on moni ottanut oppeja yhdestä jos toisesta suuntauksesta. Tämäkin on eräänlaista… Kulttuuria.
Kaikki uskonnot toimivat näin. Historia opettaa.
Hmmm… mitähän olemme lainanneet islamista? Olen antanut itselleni kertoa että asia on pikimmiten päin vastoin. Juutalaisuuden vaikutus näkyy luonnollisesti. Kristinuskoa ei ole tänäkään päivänä ilman juutalaisuutta, vaikka siitä mikään ei muistuttaisikaan. Joidenkin kirkkokuntien liturgisia vaatteita ja tapoja seuratessa tulee kyllä mieleen VT:n ohjeet papiston pukeutumisesta ja sääntöjen noudattamisesta.
D
2 tykkäystä
Pointti oli siinä, että uskonnot ylipäätään ottavat vaikutteita toisiltaan. Kristinuskokin on yksi uskonnoista. Tein vain ohimennen tällaisen jännän huomion. Että tässäkin voi olla meneillään sellainen kulttuuri jossa tavat ja tottumukset vaihtavat omistajia.