Ei ole oleellista tässä luterilaisen kirkon innostuksessa tuoda jooga kirkkoon se, että joogaa on monenmoista ja että sen juuret on jotain muuta mitä sen jälkeläiset ja versiot ja nykymuodot.
Oleellista on se että kirkko, olkoon se ort lut tai kat tai mikä vaan, ei tarvitsee joogaa.
Aiheen käsittely esimerkiksi Facebookissa on toki sekavaa. On tyypillistä että saatanaa ja epäjumalia ja okkultismia hoetaan, heitellään leimoja ja kauhukuvia. Toiset sitten tarttuvat näihin “väärinkäsityksiin” mutta tekevät toisen virheen selittäessään kaiken harmittomaksi, ja avatessaan näin ovet selälleen niiden tulla, joilla on jo valmiiksi ihanteena yleisuskonnollisuus, uushenkisyys ja uusi uljas suvaitsevaisuususkonto.
Prof Martikainen piispa Leppäselle
Olet kouluttautunut hiljaisuuden joogan ohjaajaksi. Kerrot etsiväsi kokonaisvaltaisen hengellisyyden muotoja, joissa yhdistyisi kehollisuus, hiljaisuus ja pyhyyden kokemus, ja jotka tarjoaisivat uusia tapoja etsijöille ja etenkin nuorille naisille.
Mutta miksi olet tässä sivuuttanut parhaimman, nimittäin Raamatun kehonkielen? Sehän on runsas lähde etsimiesi tavoitteiden saavuttamiseen. Jo yksistään Silvia Schroerin ja Thomas Staublin kirjasta (Die Körpersymbolik der Bibel wbg, Darmstadt 1998, 276 s.) olisit saanut joogaan verrattuna paljon enemmän muotoja kehollisuuden jäsentämiseksi hengellisyyden harjoitukseen.
Samalla olisit oikean paimenen tavoin Raamatun avulla haastanut rohkeasti yhden aikamme muotivirtauksista. Suosittelemasi jooga on ajan tuulien myötäilyä. Ja mikä pahinta, et lainkaan testaa uskonopillisesti eli teologisesti sitä, että jooga on yhä pidemmälle hienostuvaa ihmisen itseensä kiertymistä (homo incurvatus in se cumulativus). Joogasta ei voida kuoria pois sen uskontoista sisärakennetta ja pitää sitä pelkkänä keskittymistekniikkana. Todelliset joogan tuntijat niin hinduoppineet kuin myös kristityt tutkijat korostavat tätä yhtäläisesti vastoin Heli Harjunpään (Hiljaisuuden tie. Kristillisiä joogaharjoituksia, Kirjapaja 2017, sivut 27-29), muiden ja tietääkseni myös Sinunkin vastaväitteitä.
Kristillisessä perinteessä olisi myös löydettävää, kuten Martikainen kirjoitti. Raamatussa ihminen on kokonainen, ruumiillinenkin.