Joulun sanoma ajassamme


#121

Koska joulu on läntisten kristillisten kirkkokuntien suurin juhla ja saa ihmiset lomille, sukulaisiin, matkustamaan… saa jouluun ajoitetuille terroriteoille erittäin suuren näkyvyyden.

Onko Englannin Gatwickin lentokentän liikenteen pysäyttänyt, ja sadantuhannen ihmisen matkustuksen pilannut drone-häirintä tällaista terrorismia?


#122

Tästä voi kyllä olla montaa mieltä. Läntisen (pohjoisen anglosaksisen) maallisen elämän suurin perhejuhla joulu on monissa maissa mutta kristilliseltä kannalta, sekä monissa maissa lomien pituuden kannalta pääsiäinen on ehdottomasti tärkein ja suurin juhla.

@Sakarja n varsinaiseen kysymykseen: Voi olla, mutta aika vaisusti Gatwickin tapahtumien yhteydessä on kuultu mitään propagandaa, eli saatua julkisuutta ei ole hyödynnetty mitenkään.


#123

Niinpä…Sekä katolinen että ortodoksinen kirkko juhlistavat Pääsiäistä öisellä palveluksella - katoliset kyllä Jouluakin…


#124

Asiaa voisi ajatella esimerkiksi niin, että joulujuhla ilman uskontoa on uskonnonvastaisuutta silloin, jos syy joulujuhlan uskonnottomuuteen on edes joiltain osin joidenkin ihmisten uskonnonvastaisuudessa. Kysymys siitä, onko jokin uskonnonvastaista, ei koske tällöin vain sitä, mikä on käytäntö, vaan myös sitä, mikä on ajanut kyseiseen sovellettuun käytäntöön.


#125

Onko juhla ilman juhlan perimmäistä syytä sen vastainen? On, koska mukaan otetaan kaikki muu, paitsi tärkein. Aihetta sivusi pilapiirtäjänä tunnettu katolilainen kristitty Kari Suomalainen kuuluisassa Hesarin piirroksessaan 50-luvulla ”Kuokkavieras syntymäpäiväjuhlissa”



#126

Tiede ja tekniikka sopusoinnussa kristinuskon kanssa : Lasereilla toteutettu mikrokoon seimikuva:

Tiede ja usko eivät ole vihollisia, ihmisen kannattaa ottaa molemmat liittolaisikseen. Tekniikka on helpottanut elämää monin tavoin, ja tiede kehittyessään tuo yhä parempia tapoja tutkia ja ymmärtää olevaista - tiettyihin rajoihin asti.

Näiden rajojen yli ei asiallinen tiede yritäkään mennä, eikä kannattaisikaan menettämättä uskottavuuttaan. Tiede ei pysty selittämään alkusyytä alkuräjähdykselle, eikä kehittämään uskottavantuntuista teoria siitä miten elottomasta materiasta kehittyi elävää.

Suuretkin teoriat muuttuvat päinvastaisiksi tuosta vaan. Kun olin nuori, uskottiin maailmankaikkeuden laajenemisnopeuden hidastuvan etäisyyden funktiona. Nykyinen teoria on, että laajeneminen nopeutuukin kauempana. Varsinainen “Eiku”-teoria. Kiihtyminen tarvitsee jostakin energiaa, niinpä piti keksiä pimeä energia, mitä ei voi muuten havaita, ja sitä onkin avaruus pullollaan. Tai on oltava, että yhtälöt täsmäävät. Ja sitten tietenkin pimeää ainetta, sitäkin enemmän kuin muuta materiaa, kun tämä materia ei muuten toimi, kuten tiede on selittänyt.

Niin, että älkää te uskovaiset puhuko mistään joulun ihmeestä ja Jeesuksesta, kun nykyään tiedämme paremmin ja tiede selittää kaiken ja ihminen on viisaampi kuin koskaan.

Tiede on hyvä renki, mutta Jeesus on Herra!


#127

https://drive.google.com/file/d/1Ze_Em5KXplzxZSxAY6PSvSd9n5JWetkd/view?usp=drivesdk


#128

Hyväksyn alustavasti tämän argumentin. Joulu on ikimuistoisista ajoista ollut kokonaisuutena selkeän kristillinen juhla (eikä tätä muuta miksikään kanssa-ateistieni toteamukset joidenkin yksityiskohtien pakanallisista juurista). Toisaalta “uskonnonvastainen” sanana tuo minulle mieleen jotain aivan muuta.

Tänään kuitenkin iloitkoon jokainen jolla vapaata on.

Ja koska kodissamme oli tulipalo 16 vuotta sitten, toivotan vielä enemmän hyvää joulua niille, joilla vapaata tänään ei ole.


#129

Luin juuri lehtijuttua fraasista ’Happy Holidays’. Ilmeisesti termi ei ole ihan uusi

’The phrase can be traced at least as far back as 1863, and by the 1930s and 1940s was commonly – and uncontroversially – being used in advertising campaigns.’

Lehtijutun mukaan vasta 2000-luvulla tämä vanha ja yleisesti hyväksytty kiitospäivän ja uuden vuoden päivän välisen ajan tervehdys on nostettu esille negatiivisessa valossa, ilmeisesti alun perin Fox Newsin johdolla tietyn poliittisen liikkeen keppihevosena muita kuin kristittyjä vastaan. Sitä ennen sitä käytettiin ihan kaikessa sovussa.


#130

Holiday on myös etymologialtaan holy day - pyhä päivä. Sen vastine suomeksi olisi paremminkin Hyviä pyhiä kuin vapaapäivää.

(Puolaksi muuten toivotetaan joulun alla juuri noin: Wesołych Świąt eli kirjaimellisesti iloisia pyhiä. Ja kyse ei taatusti ole mistään maailmaan mukautumisesta,vaan vanhasta tavasta.)


#131

Suomessa ortodoksit toivottavat “hyvää juhlaa” oli mikä juhla vain menossa. Yleensähän ihmiset tietävät, mitä kulloinkin juhlitaan. Nyt on joulun II päivä, Jumalanäidille omistettu juhla. Joulu, Kristuksen syntymäjuhla, kestää viikon niin kuin useimmat 12 suuresta juhlasta. Joulu on Suomessa suurin perhejuhla, mutta pääsiäinen on uskonollisena juhlana paljon suurempi. Pääsiäinen kestää 40 päivää. Ortodokseilla pääsiäinen on myös perhejuhla.


#132

Eri juhlat ovat eri pituisia esijuhlan alusta jälkijuhlan päätöspäivään. Niissä on suuria eroja.


#133

Pääsääntö on se, että 12 suuren juhlan kesto on tuo 7 päivää. Joskus juhlia on niin tiheästi, ettei se toteudu.


#134

Jumalansynnyttäjän syntymä 6 päivää
Kunniallisen ja eläväksi tekevän ristin ylentäminen 9 päivää
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian temppeliintuominen 6 päivää
Kristuksen syntymä 12 päivää
Teofania (Kristuksen kaste) 13 päivää
Herran temppeliintuominen 9 päivää
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian ilmestys, ilosanoman juhla 2 päivää
Herran ratsastus Jerusalemiin 1 päivä
Herran taivaaseenastuminen 10 päivää
Pyhän Kolminaisuuden päivä, helluntai 8 päivää
Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkastuminen 8 päivää
Jumalansynnyttäjän Neitseen Marian kuolonuneen nukkuminen 10 päivää


#135

Esijuhlapäiviä ei lasketa mukaan. Eikä liioin jälkijuhlaa. En minä ainakaan vietä esim joulua kuin I joulupäivän ja uuden vuoden päivän välisen ajan. Uuden vuoden päivä on niin kuin tiedetään 8. päivänä joulusta. Joulun esijuhlapäivät jouluaattoa myöten ovat ankaria paastopäiviä.


#136

Rooman patriarkaatin puolella ei taida olla näin “tiukkoja” aikatauluja…:thinking::sunglasses:


#137

Ja mistä sinä sitten saat seitsemän päivää jokaiseen kahteentoista juhlaan?


#138

Perinteisesti lännessä suurempiin juhliin on kuulunut oktaavi, eli juhlaliturgiaa on vietetty kahdeksana päivänä peräkkäin. Oktaavit poistettiin pääosin käytöstä vuoden 1962 uudistuksessa, jolloin jäljelle jäivät pääsiäisen, helluntain ja joulun oktaavit. Vuoden 1970 uusi messukirja poisti näistä edelleen helluntaioktaavin. Nyt meillä on siis pääsiäisoktaavi, jonka aikana ei vietetä mitään muita muistoja, ja jouluoktaavi, jonka aikana muut muistot myös vietetään (esim. tänään pyhän Johannes evankelistan juhla).


#139

Juhlien edellä saattaa olla muutamia esijuhlan päiviä ja juhlan jälkeen jälkijuhlan päiviä ja juhlan päätöspäivä. Paitsi itse juhlana, myös näinä päivinä kuoro laulaa palveluksissa juhlan veisuja.

Rooman patriarkaattia ei ole tuhanteen vuoteen ollut olemassa.


#140

Toki! Rooman ja Koko Lännen patriarkka ei “vain” ole skismasta johtuen rukoysyhteydessä muihin wanhoihin patriarkaatteihin…