[quote=“batos, post:76, topic:5569”]
Aamen, ei kaste ketään uskovaiseksi tee, vaan ihmisen täytyy vastata kutsuun.
MITÄ KASTE ANTAA JA HYÖDYTTÄÄ? VASTAUS:
Kaste vaikuttaa syntien anteeksiannon, vapauttaa kuoleman ja Perkeleen vallasta sekä antaa iankaikkisen autuuden kaikille, jotka uskovat Jumalan sanat ja lupaukset niin kuin ne kuuluvat.
MITKÄ OVAT NÄMÄ JUMALAN SANAT JA LUPAUKSET? VASTAUS:
Ne, jotka Herramme Jeesus Kristus lausuu Markuksen viimeisessä luvussa: “Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.”
MITEN VEDELLÄ VOI OLLA NÄIN SUURI VAIKUTUS? VASTAUS:
Sitä ei vaikutakaan vesi, vaan veteen liittyvä ja vedessä oleva Jumalan sana sekä Jumalan sanaan luottava usko. Ilman Jumalan sanaa vesi ei ole mikään kaste, vaan pelkkää vettä. Jumalan sanaan liittyessään se kuitenkin on kaste, armoa tulviva elämän vesi ja ”uudestisyntymisen pesu Pyhässä Hengessä”, niin kuin pyhä Paavali lausuu kirjeessään Titukselle, sen kolmannessa luvussa: ”Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurskautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän perillisiksi toivon mukaan. Tämä sana on varma.”
Kaste tekee meistä Kristuksen opetuslapsia ja kristillisen kirkon jäseniä. Vaikka olemme syntymästämme saakka ihmiskunnan yhteisen syyllisyyden alaisia, kasteessa meille annetaan kaikki anteeksi ja meidät puetaan Kristuksen puhtauteen. Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti ja lahjoittaa meille uskon, jolla voimme tarttua kasteen lupauksiin.
Kaste ja usko pelastavat. Niin juuri edellä lukee, Raamatun sanaan perustuen.
Helluntailainen oppi ei nauti suojelua tällä foorumilla. Sinulla ei ole lupaa kiistää vanhojen kirkkojen oppia kasteesta eikä mistään muustakaan keskeisestä dogmista.
Saat pitää tietysti mielipiteesi, mutta lainaan arvostamani, edesmenneen vankilapastori Aarne Huiman kommenttia liittyen kasteeseen ja lähetystyöhön.
“Mikäli kaste olisi uskoontulon edellytys, niin voisimme lähettää lähetyskentille siunattuja vesihanoja ja kaikki ketkä tuon hanan alla kastuvat, tulevat uskoon”,mutta näinhän ei tietenkään ole.
“Vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena-joka ei ole lihan saastan poistamista, vaan hyvän omantunnon pyytämistä Jumalalta-Jeesuksen Kristuksen ylösnousemuksen kautta.” (1 Piet. 3:21)
Niin kuin varmasti tiedät, kristillistä uskomista on myös ennen kastetta: “Mutta synagoogan esimies Krispus ja koko hänen perhekuntansa uskoivat Herraan; ja myöskin monet korinttolaiset, jotka olivat kuulemassa, uskoivat, ja heidät kastettiin.” (Ap. t. 18:8) Ihminen voi tulla uskoon ilman aikaisemmin saatua kastetta, jonka jälkeen mennään kasteelle.
Eihän tuo kumoa sitä mitä kirjoitin. Kaste ja usko.
En kirjoita omia mielipiteitäni vaan lainaan suoraan luterilaisen kirkon katekismusta. Se on tiivistys opistamme, ja sillä kansaa valistettu vuosisatoja.
Luterilainen oppi nauttii sääntöjen mukaan suojelua, ja se on tässä kohtaa hyvin lähellä katolista uskoa.
Uskon synnyttää ja saa viriämään aina Jumalan toiminta, ei meidän ihmisten puuhastelut. Jos Pyhä Henki käytti tuolloin helluntailaisia niin olkoon niin, mutta joka tapauksessa eivät he minuun uskoa luoneet, vaan Jumala teki sen sanansa kautta kasteessa, josta hän oli antanut lupauksen. Kastehan on voimassa koko ihmisen eliniän.
Ylipäätään herää kysymys, miksikähän Jumala asetti sakramentit jos niillä ei ole mitään sisältöä? Kaste pelastaa, mutta toki kasteen liiton voi myös rikkoa luopumalla uskosta niin kuin valitettavan moni tekeekin.
En halua jatkaa näin hedelmätöntä keskustelua, mutta totean luterilaisena, että myös Luther voi olla jossain asiassa väärässä. Heb.6:1.
Minulle on tämä asia täysin selvä, minut on kastettu parin viikon ikäisenä ja näin liitetty Jeesuksen opetuslapseksi, 25v vastasin Jeesuksen selvään kutsuun Ilm.3:20 kuvaamalla tavalla, tämä tapahtui vuonna -79.
Sitä ennen elin täysin erossa Jumalasta.
Jumala on toki pelastavan uskon lopullinen lähde. Lähetyskäskyssä on sitten toki myös annettu ihmisillekin tehtävää muidenkin ihmisten opetuslapseuttamisessa Jeesuksen seuraajiksi.
yksin usko tekee ihmisen kelvolliseksi ottamaan vastaan tämän pelastavan, jumalallisen veden niin, että siitä on hyötyä. Sillä koska pelastus annetaan ja luvataan veteen liittyvillä ja vedessä olevilla sanoilla, emme voi ottaa sitä vastaan muulla tavoin kuin uskomalla sen koko sydämestämme. Ilman uskoa kasteesta ei ole mitään hyötyä
Sanassa ja sakramenteissa lahjoitetaan Pyhä Henki, siis myös kasteessa, ja PH vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala niin tahtoo: ennen kastetta, kasteen aikana ja kasteen jälkeen. Samalla tavalla kuin Jumalan yksi valinta minun suhteeni tulee ilmi ajassa niissä useissa hetkissä joissa ihminen uskoo niin samalla tavalla yksi kaste ja usko pelastaa minut koko elämäni ajan.
Eivät nämä sakramentti, uskoontulo jne näkemykset ole toisiaan poissulkevia.
Luther oli varmaan väärässä toisinaan mutta sakramentit ja niiden merkitys on aivan keskeistä koko luterilaisessa opissa.
Kuten Diakoni tuossa edellä sanoo, kaste ja uskoontulo eivät sulje toisiaan pois.
Uskonratkaisusta muodostuu näissä uudemmissa kristillisissä suunnissa ikään kuin uusi sakramentti tai rituaali juuri siksi että kasteessa saatavaa Pyhää Henkeä ja Jumalan lapseksi tulemista ei tunnusteta.
Niin. Tuosta asiasta on aika moni samaa mieltä. Myös ihmisen ratkaisua korostavat katsovat yleensä, että Jumala on uskon lopullinen aikaansaaja ja että ansio uskosta ei kuulu ihmiselle, vaan Jumalalle. Asiaa voi epätäydellisesti verrata esimerkiksi palon syttymiseen ja tulen säilymiseen. Siihen tarvitaan palavaa ainesta, happea ja riittävä lämpötila. Palava aines yksinään ei kykene omilla teoilla palamaan, ellei ole tarjolla myös happea ja riittävä lämpötila. Happi on palamisen välttämätön edellytys. Samoin elävän uskon välttämätön edellytys on uskon liekin synnyttävä ja elossa viime kädessä pitävä Jumala itse. Mutta ei se sitä tarkoita, etteikö “reaktiossa” voisi olla silti mukana muutakin kuin yksi välttämätön edellytys.
Kastettu ihminen, joka on uskonsa johonkin menettänyt on verrattavissa henkilöön, jolla on kirjahyllyssä vain pölyä keräämässä Raamattu, jota hän ei koskaan avaa.
Kasteessa tarjotaan pelastusta, kuten Raamatussakin. Kun tällainen ihminen löytää uskon / palaa uskoon, ovat hänellä asiat taas hyvin. Hänen ei tarvitse nakata vanhaa Raamattuaan menemään ja hankkia sen tilalle uutta. Eikä kastettakaan tarvitse vaihtaa uuteen kasteeseen.
Vastaan tähän vielä, liittyen tavallaan sekä Se löytyy- kampanjaan, että kasteeseen.
Lainaan kuitenkin ystäväni, erään lut. papin kirjoitusta, miksi ns vieläkin itseäni vanhoillisemmat (mikäli se on mahdollista) karsastaa tuollaisia herätystapaisia evankeliointi tapahtumia;
"Valtakirkkomme linjahan on se, että uskoon ei tulla, vaan siihen aletaan kasvaa kasteessa ja sitten toivotaan ihmisten pysyvän kirkossa ja kokevan sen mielekkääksi kuolemaan asti. Kaikki puhe jossa ihminen valitsee, ottaa vastaan, todistaa, herää tms, on valtakirkollemme myrkkyä. Ongelma on se, että valtakirkkomme linja oli myös jakamattoman ja jakaantuneen kirkon linja 1500 luvulle asti. Ongelma siksi, että silloin ihminen eli läpeensä kristillisessä kulttuurissa. Nyt kun sitä ei enää ole, niin yritetään pitää kiinni vanhasta, kykenemättä tarjoamaan kirkolle ominta aarretta joka tilanteeseen.
Kirkkomme karsastaa herätystä, koska silloin se joutuisi kohtaamaan sen tosiasian, että työntekijämme eivät osaa isossa mittakaavassa kohdata heränneitä. Kirkkomme latistaa herätyksen."
Kyllä, mutta lisäksi oikea kasteen oppi ja sen julistaminen mahdollistaa omaa uskovaisuuttaan ja ratkaisuaan, kokonaista antautumistaan jne. epäilevälle aralle sielulle pääsyn rauhaan ja vapauteen. Sillä kun voimme turvata siihen että meidät on kastettu Jumalan lapsiksi ja taivaan perillisiksi, luotamme varmasti Jumalan tekoon emmekä omaamme.