Kasteen pätevyyden kriteerit

sakramenttioppi
ekklesiologia

#1

Ortodoksitkin näkyvät puolustelevan anabaptismia.

Moderaatiohuomio: Keskustelu kasteen pätevyydestä, kasteen armosta ja sen suhteesta kirkko-oppiin etc. tähän ketjuun.


Ortodoksinen kirkko ja usko
#2

Ei nyt hyvän tähen. Jotain dogmihistorian tajua näihin juttuihin. Ortodoksien "uudesti"kastamisen kanssa voi olla ihan järkevilläkin perusteilla eri mieltä ilman tällaisia heittoja. Teologinen tausta-ajattelu on nyt vähän eri kuin anabaptisteilla.


#3

Mutta ei silti tunnusteta yhtä kastetta syntein anteeksiantamiseksi.


#4

Paljon mielenkiintoista tässä.


#5

Kyllä minä tunnustan.


#6

Mutta kirkkosi ei.


#7

Ne tuntuvat vaihtelevan paikalliskirkosta toiseen, nämä ortodoksien kastekäytännöt.


#8

Joo. Mutta onhan sekin sanottu, että kyseessä on ekonominen myönnytys, että prinsessojen ei olisi tarvinut ottaa uutta kastetta. Eli kaste ei ole oikeasti merkittävä.


#9

Kyllä ortodoksinen kaste on merkittävä. Mutta ei sellainen kaste, joka liittää homoliittoihin vihkivien naispappien uskoon, oppiin ja käytäntöihin.


#10

Uskon yhden kasteen syntien anteeksi antamiseksi. Tämä on kirkkoni tunnustus.


#11

Mutta meidän kirkkomme ei sellaista tee?


#12

En ole väittänyt sellaista. Tuo oli vastaus eräiden täällä esittämiin epäilyihin kirkkoni kasteopetuksesta. Tuo on se virallinen tunnustus.


#13

Ja mitä se käytännössä sitten tarkoittaa?


#14

Sitä mitä siinä lukee.


#15

Eli että joitkut kastavat, jotkut eivät ekonomian takia. Kaste muualla kuin ortodoksisessa kirkossa on kuitenkin aina yhtä tyhjän kanssa.


#16

Tuon sanankäänteen kyllä valitsit ihan itse. Ei tule mieleen ketään muuta, joka sen noin olisi kuvannut.


#17

On se hieman kummaa, jos ei ole näin tärkeässä asiassa kuin kristillisen kasteen olemus yhteistä säveltä. Ilman muuta on niin, että kun puhutaan yhdestä kasteesta, tarkoitetaan yhtä oikeaa kastetta, mitä eräs helluntailainen minulle kerran painotti (ei, en vihjaa nyt ortodoksisuutta helluntailaiseksi, sillä tottahan se puhe yhdestä oikeasta kasteesta on). Pitäisi siksi olla julkituodut teologiset kriteerit sille, mikä tekee kasteen oikeaksi kasteeksi, ettei asia jäisi sen tasoiseksi todellisuudeksi kuin luterilaisen opin adiafora- tai järjestysasiat, jotka voivat olla toisaalla näin, muualla noin, perinteitten, tilanteitten tai pappien ekonomiatajun mukaan. Jos kriteeri on oikeaoppisuus, tekeekö kasteen ei-kasteeksi ei-ortodoksisuus tai jokin yksilöidympi asia kuten esim. kiliasmin hyväksyminen, filioque, luterilainen vanhurskauttamisoppi, naispappi, piispuuden puuttuminen, pääsiäisen kalenteriaika, veren käyttäminen ravintona, vesimäärä, mirhavoitelun puute…(?)


#18

Asia ei liity niinkään yksityäisiin opinkappaleisiin, vaan yleisempään keskusteluun kirkosta. Kaste välittää armon Kirkossa, mutta ei sen ulkopuolella. Yhtä tyhjän kanssa ei toisuskoistenkaan kaste ole. Se voidaan eräällä tavoin täyttää armolla, kun ihminen tulee Kirkkoon. Pidän P. Augustinuksen vertauksesta, että Paratiisin vedet virtasivat myös sen ulkopuolella.

Joku voisi kyllä tehdä väikkärinsä tästä asiasta. Olisi kiva lukea joku dogmihistorian katsaus asiasta.


#19

Luterilainen ilmaisisi asian niin, että toisuskoisen kaste sinänsä on oikea, jos välttämättömät minimiehdot ovat täyttyneet, mutta sen käyttö eli vastaanottamisen tapa ja ymmärrys sisällöstä on harhaporukoilla väärä. Siksi jotain jää puuttumaan ihmisten takia. Oikeaa kastetta ei kuitenkaan voi “täyttää armolla”, ikäänkuin se olisi vaillinainen vääräuskoisten keskellä, vaan “täyttämistä” tarvitsee vaillinainen usko, eli tarvitaan oikea tunnustus siitä, mitä kaste hyödyttää, vaikuttaa ja muuta. Jumalan vaikutus sakramenteissa voidaan harhan keskellä estää (vapaalla tahdolla!). Siunaus ei mene perille ihmisen syyn takia, mutta kasteen oma pätevyys menee perille ja pysyy!. Rinnastus sanaan menisi niin, että puhdas saarnakaan ei mene perille väärinymmärtävässä porukassa (ainakaan jokaisen yksilön kohdalla), mutta väärin ymmärtäminen ei vähennä puhtaasta saarnasta itsessään mitään eikä sitä voida myöhemmin todeta epäpäteväksi.


#20

Minusta asian voisi ilmaista ihan noinkin. Tässä on se ero, että käsitteellistäminen on vähän eri mystisessä ja ihanassa idässä. Käännettynä luterilaiselle puheenparrelle voitaisiin ehkä puhua, että teknisesti ottaen toisuskoinen kaste on tosiaan pätevä, oletusarvoisesti mukana kulkeva kasteen armo ei kuitenkaan vaikuta sitä, mitä se tekisi Kirkossa.

Ps. Kiitos kiihkottomasta suhtautumisesta kysymykseen.