Katolinen kirkko ja usko

"Opetettakoon kristityille, että paavi anetta myöntäessään enemmän tarvitsee ja sen tähden myös enemmän haluaa heidän harrasta rukoustaan kuin sitä rahaa, jonka he tuovat."

Teesi 48.

Toivottavasti et, hyvä veli, lukenut tuota sitaattia! Ihan holy obediencesikin takia.

Ei muuta millään tavalla sitä asiaa, että katolilaisten on syytä pitää näppinsä kokonaan erossa Lutherista. :slightly_smiling_face:

Taidat sitten olla parempi katolilainen kuin viime aikojen paavit.

Se ei ole sinun arvosteltavissasi. :slightly_smiling_face:

Jaa-a. Olen kyllä aika varma, että viime aikojen paavit ovat itse Lutheria lukeneet (muoks: Antti ehtikin tämän jo mainita) - heillä on tainnut olla miehestä jopa positiivista sanottavaa. Luther meni mielestämme lopulta metsään, mutta hänellä oli myös aidosti arvokkaita huomioita, eikä minun ole vaikea sympatisoida varhaista Lutheria - kunpa vaan riidan molemmat puolet olisivat pitäneet päät kylmempää ja ymmärtäneet toisiaan paremmin. Mutta joka tapauksessa ekumenia ja kirkkojen välinen dialogi kävisi hankalaksi jos emme tiedä mitä Luther on sanonut, ja molempiin katolinen kirkko nyt pyrkii. Pohjoismaissa varsinkin on katolilaisen hyvä ymmärtää mistä valtakirkkojen teologiassa ja reformaation historiassa on oikeastaan kyse, eikä operoida ainoastaan stereotypioilla. Joten en usko hetkeäkään, että kielto lukea Lutheria pätisi enää. Mutta jokainen on toki omasta puolestaan vapaa olla lukematta jos ei aihe kiinnosta eikä ole omalle kutsumukselle relevanttia.

3 tykkäystä

20 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Papiston palkkausjärjestelyt

Lukekoon kuka haluaa ja niin paljon kuin haluaa, minä pidän tämän herran tuotoksista näppini erossa. :yum:

Yksi viesti siirrettiin uuteen ketjuun: Oskari Juurikkala Neokatekumenaalisesta tiestä

8 viestiä siirrettiin toiseen ketjuun: Kysymyksiä foorumin tekniikasta

Voiko palveluksia vetää nauhalta Katolisessa kirkossa?

Huvituin omituisesti kun turisteerasin itseni nätinoloiseen kirkkoon, jossa oli oletettavasti ruusukkorukous menossa. Ruusukkoa seurasi jokin litania ja joka puolestaan keskeytyi, kun joku kävi sammuttamassa nauhan. :smiley: Tämän jälkeen pappi tuli stolassa ja albassa vetämään jonkinlaisen 10min adoraation eli hostia hetkeksi tabernaakkelista monstranssiin, pieni pätkä jollotusta ja hostia takaisin tabernaakkeliin. Tämän jälkeen jostain alkoi soida jousilla vedetty Oi jouluyö - tai ainakin sama sävel. Siinä vaiheessa meni niin kummalliseksi, että lähdin bussipysäkkiä kohden.

En sinänsä esitä edellistä kritiikkinä. Tunnelma oli lämmin ja harmittelin hetken, että meillä ei ole kommuuniota.

1 tykkäys

En ihmettelisi jos Ruusukon jälkeen soitetaan Loreton litania, tai joku muu sopiva litania nauhalta. Onhan se hassua, mutta joissain maissa harrastetaan näitä nauhalta soittamisia.
Adoraation jälkeinen joulumusiikki on varmaankin kirkossa sen aukioloaikana soitettavaa “taustamusiikkia”, sitäkin harrastetaan aika monessa paikassa.

2 tykkäystä

Nuo ruusukot ja litaniat eivät ole liturgiaa (jonka muotoja liturgiset kirjat säätelevät), vaan ns kansanhurskautta, ja niiden kohdalla varmaan nauhan soittaminenkin on jossain mahdollista. Valitettavasti.

1 tykkäys

Minusta on kivaa että katolisissa kirkkorakennuksissa saa toteuttaa noita hyväksyttyjä kansanhurskauden muotoja eikä niiden kanssa tarvitse olla niin tiukkana kuin liturgian toimittamisessa (kirkoissa ei saa kuitenkaan tehdä ihan mitä tahansa hurskasta toimintaa, näitä hyväksyttyjä hurskauden muotoja on eri maissa ja kulttuureissa omansa). Nauhojen käyttäminenkin on vaan elävöittänyt tilanteita, missä itse olen ollut. Nauhoilla on musiikkia ja Ruusukon ollessa kyseessä, mukavia salaisuuden mietiskelyitä. Miksipä niitä ei käytettäisi, varsinkin tilanteessa joissa ei ole ketään elävän musiikin soittajaa, tai että nauhalla olevaa mietiskelyä ei löydy mistään kirjasta josta sen voisi joku lukea.

Ehkä se nyt ei vastaa historiallisen liturgisen palveluksen arvokkuutta, mutta minusta vilpittömyys ja aito kiinnostus rukoukselliseen toimintaan ajaa kirkkaasti ohi historiallisen arvokkuuden tavoittelun, kansanhurskaudessa, liturgia on eri asia.

Mutta minä olenkin “ihan pilalla” kun olen tottunut siihen latinokitaranrämpytysmeininkiin katolisessa kirkossa. Marakassit ja bongorummutkin on minusta ihan ok. :wink:
Huoh, onpa taas ikävä ulkomaille kotiseurakuntaan. Täytyy sanoa että suomalainen katolinen meininki on kyllä ihan liian pönöttävää mun makuun, mutta hyvä jos enemmistö tykkää.

Miksi valitettavasti? Tai no, onhan se tavallaan silloin, jos joukolla ollaan koolla.

Dominikaanisisaret ovat tehneet ruusukon levyksikin. Ihan hyvä, joskaan ei niin hyvä kuin heidän kaksi muuta levyään

https://www.sistersofmary.org/

1 tykkäys

8 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Paavi Franciscuksen tutkinnot ja opinnot

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Ortodoksinen kirkko ja usko

Ei olekaan koska tuo on harvinaisen perinteistä teologiaa. Asian ollessa noin, miksi liturgiaa pitäisi olla muuttamassa? Novus Ordo on hyvin joustava, niin olisi vanha latinalainen liturgiakin jota nyt käytetään säästeliäämmin, itäinen riitus on myös hyvä. Erilaisilla sääntökunnilla on kai omia liturgisia käytäntöjään. En siis ymmärrä missä on ongelma. Jos liturgian kieltä pitäisi sanoittaa uudelleen se merkitsisi samaa kuin, että koko Raamattu pitäisi sanoittaa uudelleen, koska eihän siellä saarnaa lukuunottamatta juuri tekstiä muualta ole.

1 tykkäys

Minä en ainakaan kaipaa tällä hetkellä liturgian uudelleen sanoittamista, mutta viittasin tuolla liturgian uudistumisella ja muuttumisella siihen hiljaiseen, hitaaseen muutokseen minkä liturgisen vieton tekstit ovat kokeneet kahden tuhannen vuoden aikana. Novus Ordo sanoitti uudelleen aika hyvin, ja sen pohjana oli paljon vanhoja liturgisia tekstejä joita tridentiinisessä liturgiassa ei oltu hyödynnetty. Ongelma on että mielestäni roomalaiskatolinen kirkko on sanoittanut vähän liikaa uudelleen sinä aikana kun se on ollut melko erillään kollegiaalisesta toiminnasta muiden apostolisten kirkkojen kanssa.

Ei tuo minusta ole todellisuutta. Taitaa olla skismaa paljonkin edeltävää liturgiaa, joka on muodoiltaa erilaista muihin apostolisiin kirkkoihin nähden. Eli nämä liturgian erot ovat vanhempaa perua. Eihän Trenton messuakaan tyhjästä nyhjäisty vaan vain yhdenmukaistetiin muotoja, eikä uusi messu mitenkään oleellisesti Trenton messusta poikkea. Kansa on vain otettu enemmän mukaan ja jos sen kuuntelee latinaksi laulettuna kirkossa uskaltamatta itse mukaan mölisemään, niin erot ovat aika vähäisiä.

Tuli vastaan väikkäri ruteeniuniaateista. Saattaa kiinnostaa.

https://deepblue.lib.umich.edu/handle/2027.42/95953

2 tykkäystä