Helpottaisi kovasti uskomista, jos itsekin saisi tuollaisen. Tietenkin niin, ettei kyse ole mistään ympäripyöreästä, joka sopii kuin horoskooppi.
2 tykkäystä
Kyllä ne voivat osua todella hyvin kohdalleen. Kertoa joko sen hetkisestä tilanteesta jotain, menneestä tai tulevasta. Jos kyseessä on Jumalan Hengen antama rhemasana, se kyllä pitää paikkansa tai toteutuu. Profetointi on uuden liiton aikana aina ihmisluonnon takia vajavaista Raamatun mukaan, joten niissä voi olla mukana joko kokonaan tai osaksi vääriä myös.
1 tykkäys
Olin juhannusaattoiltana eräässä hengellisessä tilaisuudessa (ei lut.eikä hell.). Laulettiin yhteislauluna hienoa Simojoen kappaletta Yksi nimi ylitse muiden. Takanamme joku mies innostui puhumaan kielillä kuuluvaan ääneen, välillä toisteli hallelujaa, välillä oikein paukautti jonkun oudon sanan. Minun laulamiseni kyllä häiriintyi. Mietin, oliko hänen esityksensä mielestään parempi kuin se, mitä yhdessä tehtiin. Poistuin paikalta joksikin aikaa ja etsiydyin sitten varmuuden vuoksi muulle paikalle.
4 tykkäystä
Hän varmaan rakensi itseään. 
Luultavasti mies oli saanut opetusta armolahjasta jostain vähemmän Raamattuun kiinnittyvästä suunnasta. Paavalin ohjeet ovat selvät. Niiden pitäisi olla.
Jos puhutaan kielillä, vain kaksi tai enintään kolme saa puhua, kukin vuorollaan, ja jonkun on tulkittava puhetta. Ellei tulkitsijaa ole, puhuja olkoon seurakunnan parissa vaiti ja puhukoon vain itselleen ja Jumalalle.
7 tykkäystä
Kai ihmiset itsekin osaavat lukea, ettei tarvitse olla jonkun suunnan opetuksen armoilla.
En minä tarkoittanut, kun en edes tiedä, mitä tarkkaan ottaen tuossa srkssa pidetään Pyhän Hengen kasteena. Tarkoitin, etten pidä välttämättömänä senlaatuista kokemusta, mitä tämäkin mies oli seurakunnassaan opetettu odottamaan. Ihmisille asetetaan vaatimuksia, joita he eivät vilpittöminä pysty noudattamaan. Moni saa ehkä itsesuggestiolla aikaan odotetun kokemuksen ja huokaisee helpotuksesta, kun on näin päässyt kunnon uskovaiseksi.
3 tykkäystä
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että kokouksissa kielilläpuhuminen tai -rukoileminen on suurimmassa osassa tapauksia itse aikaansaatua eikä Pyhän Hengen vaikuttamaa. Eihän Pyhä Henki toimi Raamaun ohjeita vastaan. Yksikseen rukoilemisesta en osaa sanoa.
4 tykkäystä
Hyvä artikkeli kielilläpuheesta.
Kielilläpuhumiseen liittyy myös Jumalan ylistäminen ja esirukous. Kielilläpuhuminen on usein Jumalan ylistystä parhaimmillaan. Silloin ihminen ilmaisee ylistyksensä sanoilla, jotka ylittävät vain omasta ymmärryksestä tulevat sanat.
On myös tilanteita, jolloin kokouksen johtaja, osallistujien ollessa pääasiassa uskovia, voi yhteisen palvonnan aikana rohkaista ja johdattaa läsnäolijat kielillä rukoilemiseen tai kielillä laulamiseen.
Jotkut ylistyksenjohtajat laulavat tai rukoilevat itse kielillä musiikin aikana. Ensimmäinen tapaus tuo mieleen Petri Kososen, joka ylistyksen osana saattaa laulaa kielillä ja kehottaa myös yleisöä mukaan tekemään niin. Tai Heikki Uusikylän, joka musisoinnin välissä rukoilee kielillä ja seurakunta seuraa rukoillen mukana.
Jos Pekka Simojoelta kysyttäisiin, niin luulen suurimman toiveen olevan lähinnä, ettei laulettaisi kovin nuotin vierestä, kuten hän vieraillessaan seurakunnassamme vuosia sitten asian ilmaisi jakaessaan kirkkosalin kahteen osaan vuorolaulua varten bassoihin ja sopraanoihin. Tai ainakin sinnepäin.
Mainitsemassasi artikkelissa sanotaan myös
Kielet on tarkoitettu kaikille uskoville.
Paavali opetti, että lahja annetaan vain joillekin. Mutta mitäpä me Paavalista! Kokemukset saavat sanella opin, ei sen tarvitse niin UT:n mukaista olla.
2 tykkäystä
Miksi jaat tänne helluntaiherätyksen opetusta kielilläpuhumisesta? Tämä ei ole foorumi joka haluaa tukea sellaista.
He nostavat tuossa kielillä puhumisen jopa “keskeiseksi hartauselämän muodoksi”.
Kuitenkin apostoli aivan selvästi on paljon kriittisempi. Hän nostaa viisi ymmärrettävää opetuksen sanaa arvokkaammaksi kuin 10000 kielillä puhuttua. Ja paljon muuta hän sanoo, osoittaakseen sen että seurakunnassa tulee monipuolisesti käyttää eri lahjoja.Helluntailaiset näyttävät selvästi tekevän vastoin ohjeita.
3 tykkäystä
Siinä sanotaan otsikossa myös, etteivät kielet ole hengellisyyden mittari.
Ja että:
Kielilläpuhumista ei kuitenkaan pidä asettaa sellaiseen asemaan, että sillä mitattaisiin ihmisen hengellisyyttä. On varottava aiheuttamasta traumoja niille, jotka syystä tai toisesta ovat toistaiseksi osattomia tästä lahjasta. Kielilläpuhuminen on silti nähtävä jokaiselle uskovalle kuuluvana lahjana ja mahdollisuutena.
Mistä näin päättelet? Ketjun aiheenahan on juuri kielilläpuhe ja armolahjat. Pidätkö tällaista opetusta jotenkin vääränä, epäraittiina tai vahingollisena? Minun mielestäni tuo oli hyvin asiallisesti kuvattu artikkeli.
Se on varmaankin sitä heille, mutta ei tarvitse olla kaikille.
Teoriassa ei, käytännössä on.
1 tykkäys
En lukenut kokonaan. Voihan se olla osin hyvä mutta heti silti löytyi aivan selviä ongelmia.
Helluntailaisuus EI kuulu klassisen kristinuskon piiriin. Se on aivan selvä asia koska heillä on niin monia vääriä oppeja.
Korinttilaiskirjeessä on sekä arvostavaa että toppuuttelevaa tekstiä aiheesta. Helluntailaiset tarttuvat niihin kohtiin jotka tukevat tuota että “hartauselämän keskeinen muoto” olisi kielet.
1 tykkäys
Tämä on kyllä mielenkiintoista. Heillä voi kyllä olla erilaisia käsityksiä, mutta ihanko täysin vääriä? Minusta meillä olisi myös paljon opittavaa erityisesti rukouselämän suhteen heiltä. Luultavasti heilläkin jotain meiltä.
“Voi niitä ressukoita joilla ole tätä lahjaa joka kaikilla olisi hyvä olla. Toivottavasti ei tule traumaa”.
Tuo on aivan soopaa. Yksinkertainen raamatullinen neuvo olisi opettaa että kaikilla ei tarvitse olla ja jopa että on paljon tärkeämpiä asioita ja tehtäviä.
Siten ne ikävät traumat oikeasti vältettäisiin
Opittavaa ehkä innokkuudessa ja toiminnan laajuudessa ja tehokkuudessa.
En näe että se kuitenkaan vähentää väärien opetusten merkitystä.
Ei tässä edelleenkään arvioida kenenkään henkilön uskoa.
Seurakuntien ja kirkkojen opetus on se mitä täällä katsotaan suhteessa klassisiin oppeihin ja vanhojen kirkkojen käytäntöihin.
Helluntailaiset opettavat ja toimivat näillä kriteereillä selvästi väärin kasteen, ehtoollisen ja Pyhä Henki -opin kohdalla. Armolahjoista heillä on vinoutunut ja osin Raamatun vastainen oppi.
3 tykkäystä
Kaikki eivät ole kokeneet Pyhän Hengen kastetta, ei ainakaan nk. helluntalaisuudessa. Eikä tarvi kokea, jos ei halua, eikä tarvi olla kokematta jos esim. sinä et halua muiden kokea.
Mikään asia Jeesuksen seuraamisessa ei ole vähemmän tärkeä. Jokainen raamatullinen asia on se tärkein omassa yhteydessään.
Tämä on turhaa henkilökohtaisuuteen siirtymistä.
Ei ole kysymys kokemusten kyseenalaistamisesta eikä kenenkään yksilön omasta uskonelämästä.
Tässä on keskusteltu siitä mitä kirkot opettavat, ja missä kohtaa esim helluntaiherätys astuu harhaan.
Tulkittuna Kristuksen ruumis -käsitteen kautta ihan hyvä ajatus. Siis että kenenkään lahjaa tai tehtävää Jeesuksen seuraajien joukossa ei pidä toisen ylenkatsoa. Kaikilla on jotain tuotavaa yhteiseen kokoontumiseen, opetti apostoli. Kaikki ovat jäseniä ruumiissa, oksia viinipuussa jne
Mutta erilaiset asiat ja ilmiöt kuitenkin alistaa apostolikin kriittisen tarkastelun alle. Tämä ainakin on selvä kohta, tuttuudessaankin:
Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen.
Samoin:
mutta seurakunnassa tahdon mieluummin puhua viisi sanaa ymmärrykselläni, opettaakseni muitakin, kuin kymmenentuhatta sanaa kielillä.
Koko 1.Kor.14 liittyy siis siihen tilanteeseen että Paavali on tarttunut tuon seurakunnan tilaan. Siellä on ollut kova meno, paljon intoa. Paavali ei vain tyrmää, vaan viisaasti sekä kiittää että ihmettelee hulabaloota. Ilmiöt ja lahjat, jotka ovat ilmeisesti juuri tuolla vilkkaassa satamakaupungissa - elämä oli mm seksuaalisuuden ja muun inhimillisen suhteen aikamoista kuten toisaalla luemme - päässeet valtaamaan Jumalan sanan ja evankeliumin julistamisen sijasta kristityiksi kääntyneet. Paavali näyttää selvästi sanovan, mikä on tärkeintä.
Hurmoksellisuus on ihmisen uskonnollisuutta. Mutta se ei ole erityisesti kristillistä. Sitä ei ainakaan aina panna silti kuriin pakolla. Paavali koettaa saada erikoisuudet ja niistä innostuneet pysymään sanan piirissä, yhteydessä Jeesukseen. Ihmeelliset jutut kiinnostavat aina ulkopuolisia. Mutta lopulta niissä ei ole uskon ydintä. Kristus tuli maailmaan Jumalan rakkauden osoituksena ja Rakkaus on se mistä meidät pitäisi tuntea. Evankeliumi on hyvin ymmärrettävin sanoin ja yksinkertaiseen muotoon tiivistettävissä. Uskon antaa Pyhä Henki mutta sanoma on silti selväkielinen.
Jos nyt koko seurakunta kokoontuisi yhteen ja kaikki siellä puhuisivat kielillä ja sinne tulisi opetuksesta tai uskosta osattomia, eivätkö he sanoisi teidän olevan järjiltänne?
Kristittyjen kokoukset eivät siis ole sekoilua, ei tunnelmointia. Kun niitä katsoo ja kuuntelee, tulisi jokaisella olla mahdollisuus ymmärtää: “kristinusko koskee minuakin.”
3 tykkäystä
Me tarkastellemme asiaa helposti liian suppeasta näkökulmasta, omasta maastamme käsin, jossa ainut seurakunnassa puhuttu kansallinen kieli on usein vain suomen kieli. Jos katsomme vähän laajemmin asiaa esim. Joelin profetian valossa, joka sai täyttymyksensä Jerusalemissa niin huomamme, että siellä oli koolla paljon kansaa eri kielistä. Näin siis kielilläpuhuminen oli kuten Aksel Valen-Sendstad Dogmatiikassaan sanoo:
Kieli-ihme oli taivaan vahvistus Jeesuksen sanoille kaikkeen maailmaan menemisestä ja kaikkien kansojen tekemisestä hänen opetuslapsikseen (Matt 28:1819). Pyhä Henki on tällä ihmeellä kerta kaikkiaan. ilmoittanut pelastuksen yleismaailmallisuuden, niin ettei se koske vain Jumalan valittua kansaa Israelia vaan koko maailmaa. Jumala ilmoittaa, että hän nyt poistaa sen hajaannuksen, joka aiheutui Jumalan Baabelille langettamasta rangaistustuomiosta (1 Moos 11), kun ihmiset nyt ottavat Jeesuksen Kristuksen vastaan uskossa. Jumalan Henki kokoaa nyt Jumalan uuden kansan yli kaikkien maantieteellisten ja kielellisten rajojen ja yhdistää sen. Sivu, 203.
Apt. 2: 5-12. Ja Jerusalemissa asui juutalaisia, jumalaapelkääväisiä miehiä, kaikkinaisista kansoista, mitä taivaan alla on. Ja kun tämä ääni kuului, niin kokoontui paljon kansaa; ja he tulivat ymmälle, sillä kukin kuuli heidän puhuvan hänen omaa kieltänsä. Ja he hämmästyivät ja ihmettelivät sanoen: “Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin sen maan kieltä, jossa olemme syntyneet? Me parttilaiset ja meedialaiset ja eelamilaiset ja me, jotka asumme Mesopotamiassa, Juudeassa ja Kappadokiassa, Pontossa ja Aasiassa, Frygiassa ja Pamfyliassa, Egyptissä ja Kyrenen puoleisen Liibyan alueilla, ja täällä oleskelevat roomalaiset, juutalaiset ja käännynnäiset, kreetalaiset ja arabialaiset, me kuulemme kukin heidän puhuvan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Ja he olivat kaikki hämmästyksissään eivätkä tienneet, mitä ajatella, ja sanoivat toinen toisellensa: “Mitä tämä mahtaakaan olla?”
Paavalin kirjoittaessa Korinttilaisille myös siellä oli ihmisiä, jotka puhuivat monia eri kieliä ja tätä taustaa vasten on Paavalin opetusta tarkasteltava. Koska Paavali kehotti, että kaiken tuli tapahtua rakennukseksi seuraa siitä, että niiden, jotka puhuivat vierasta kieltä tuli tulla ymmärretyksi, olivat he saaneet tämän vieraalla kielellä puhumisen lahjan sitten Hengen vaikutuksesta tai se oli heillä synnynnäisenä. Siinä tapauksessa, että näin ei saanut tapahtua kehoitti Paavali heitä vaikenemaan ja puhumaan itselleen. Varmasti tällainen omalla äidinkielellä itselleen puhuttu kieli myös rakensi puhujaansa, sillä olihan se usein hänelle se tunnetumpi ja ymmärrettävämpi kieli, mutta sitä ei saanut puhua ääneen jos ei ollut selittäjää. Käsitän tällä selittäjällä puheen tulkkia, joka käänsi kielen niin, että seurakunta siitä rakentui.
Myös jos ajattelemme omaa aikaamme niin onhan mm. New York monien kansojen sulatusuuni. Ei kävisi nähdäkseni myöskään päinsä jos siellä olevassa seurakunnassa puhuttaisiin ääneen kieltä, jotka kukaan ei ymmärtäisi. Mitä järkeä siinä olisi?
Edelleen Lutherin aikana pidettiin messuja latinan kielellä
Kuitenkin jumalanpalvelusjärjestystä on noudatettava, osaksi sen tähden, että ihmiset oppisivat Raamattua, osaksi sen tähden, että he sanasta kehotusta saaden tulisivat uskoviksi ja jumalaapelkääviksi ja niin sitten myös rukoilisivat - tähänhän jumalanpalvelusmenot tähtäävät - me säilytämme latinan kielen ajatellen niitä, jotka opettelevat latinaa ja ymmärtävät sitä, mutta sijoitamme lomaan saksankielisiä virsiä, jotta kansallakin olisi jotakin opittavaa ja jotakin, mikä siinä herättäisi uskoa ja jumalanpelkoa. Tämä tapahan on aina ollut vallalla seurakunnissa. Vaikkakin näet saksalaisia virsiä on toisaalla otettu mukaan useammin, toisaalla harvemmin, on kansa kuitenkin melkein kaikkialla veisannut jotakin omalla kielellään. Varmaa on kuitenkin, ettei missään ole kirjaan pantuna käsittämättömien tekstien kuulemisesta ja että he hyötyvät jumalanpalvelusmenoista, ei siksi että ne opettavat tai kehottavat, vaan sen tähden, että ne suoritetaan, että ne toimitetaan ja että niitä katsellaan. Paha periköön mokomat farisealaiset käsitykset!
Tunnustuskirjat, s. 220.
1 tykkäys