Mielestäni tässä on selvä viittaus vanhan testamentin mukaiseen ajatelmaan “odottaa Herraa”, joka esiintyy erittäin runsaasti mm psalmeissa. Väittäisinkin, että “alkuperäinen” teksti (tai ainakin kirjoittajan ajatus) on viitannut enemmän odottamiseen, kuin rakastamiseen, perustuen hänen juutalaiseen ajatusmaailmaansa ja Kirjoitusten tuntemiseen.
Mihin perustat väitteesi?
joo, ihan vaan omaan vänkäämiseen ja inttämiseen oman ajatusmaailmani ja muodostamieni käsitysten pohjalta UT:n kirjoittajista ja heidän ajatusmaailmastaan. Rakentavaksi keskusteluksi siinä ei ole ainesta…
1 tykkäys
Niin, parempi on tietysti katsoa, mitä alkutekstissä lukee kuin arvailla, mitä siellä pitäisi lukea.
1 tykkäys
olet oikeassa.
Keskustelua toki voi käydä ajatusmalleista. Hebrealainen ajattelumalli lienee, ettei ihminen voi oikeasti rakastaa Jumalaa, koska ihminen on ailahtelevainen, mutta hän voi odottaa Jumalaa, käden ojennusta, ahdinkojen kautta saatua mielenmuutosta kääntyä Jumalan puoleen, yms.
1 tykkäys
Miksi Raamattu ei uudessa käännöksessä enää pääty sanaan “Aamen”?
Olipa mielenkiintoinen kysymys. En ollut edes ajatellut, miten Raamattu loppuu. En tosiaan ole koskaan lukenut sitä kannesta kanteen.
Varmaan “Aamen” ei ole kaikissa vanhimmissa käsikirjoituksissa. Hölmö ratkaisu kuitenkin.
1 tykkäys
Ehkä käännöskomitea on halunnut välttää “Aamen”-sanan toistoa, kun edellisessäkin jakeessa on “Aamen.”
Miten lie alkutekstissä?
Aamen siinä pitäisi olla. Harmittaa kun poistettu.
Raamatun ensimmäinen lause “Alussa Jumala loi taivaan ja maan” on kirjallisuuspiireissä otettu useasti parhaimpien aloituslauseiden listalle.
Olen kiinnittänyt huomioni Paavalin kirjeisiin Raamatussa ja tullut siihen tulokseen, että niitä on rasittavaa lukea (enpä siis ole juuri lukenut), koska niissä on niin pitkiä virkkeitä. Heräsin taas tähän, kun aloitin Raamatun läpilukemisen raamatunlukuoppaan kanssa ja menossa on Paavalin 2. kirje Tessalonik alaisille. Tässäpä esimerkki: 2.Tess. 1:3-8
Yhteenveto
3 Me olemme velvolliset aina kiittämään Jumalaa teidän tähtenne, veljet, niinkuin oikein onkin, koska teidän uskonne runsaasti kasvaa ja keskinäinen rakkautenne lisääntyy itsekussakin, kaikissa teissä,
4 niin että me itsekin Jumalan seurakunnissa kerskaamme teistä, teidän kärsivällisyydestänne ja uskostanne kaikissa vainoissanne ja ahdistuksissa, joita teillä on kestettävänä
5 ja jotka ovat osoituksena Jumalan vanhurskaasta tuomiosta, että teidät katsottaisiin arvollisiksi Jumalan valtakuntaan, jonka tähden kärsittekin,
6 koskapa Jumala katsoo oikeaksi kostaa ahdistuksella niille, jotka teitä ahdistavat,
7 ja antaa teille, joita ahdistetaan, levon yhdessä meidän kanssamme, kun Herra Jeesus ilmestyy taivaasta voimansa enkelien kanssa
8 tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille.
Käytän omaa vihkiraamattua, joka on raamattu 1933/38 -käännös. Nyt kun katson uudempaa käännöstä, niin huomaan, että virkkeet on lyhennetty, joten sikäli tekstistä on saatu paljon selkeämpää.
Keskustelu raamatunkäännöksistä on varmasti tärkeä asia sille, joka ei Raamattua alkutekstistä kykene lukemaan.
Yleisesti ottaen Raamatun käännöksiä tulisi mielestäni arvioida sen mukaan, miten ne ovat saavuttaneet sille asetetut tavoitteet, joita voi olla esim. sujuva suomenkieli tai sanavastaavuus. Tärkeintä olisi varmasti tavoitteista ja käännösperiaatteista huolimatta, välittää alkutekstin merkitys muuttumattomana kohdekielelle. Mielestäni myös kirjallisuuslajin huomioiminen on tärkeää (esim. runouden paralleelisuutta tai kuvavieltä ei pitäisi muutta proosamaiseen muotoon).
Kolme tärkeää periaatetta, mitä edustamassani järjestössä (The Word for the World Bible Translators) noudatamme, ovat tärkeysjärjestyksessään: tarkkuus, selkeys ja kohdekielelle luonnollinen ilmaisu. Huonoin käännös olisi varmasti selkeä ja kohdekielelle luonnollinen käännös, mutta joka ei ole tarkka, vaan välittäisi väärän merkityksen. Pyrimme myös välittämään käännöksessä alkutekstin kirjallisuuslajin mukaisen ilmaisun.
Suomenkielellä on jo nyt melko monta uuttakin Raamatun käännöstä, joita vertailemalla voi pyrkiä muodostamaan käsityksen alkutekstin merkityksestä. Kaikki käännökset ovat lopulta puutteellisia, sillä kaikkea informaatiota ei aina pysty alkutekstistä kääntämään ilman toistuvia alaviitehuomioita, joita ei voi sitten esim. omissa kirjoituksissa Raamattuun viitatessa tai julkisessa Raamatun luvussa kuitenkaan kovin hyvin ottaa huomioon.
Sama keskustelu toistuu esim. Youtuben englanninkielisillä videoilla, joissa pohditaan mikä on paras englanninkielinen käännös, joita on varmaan jo yli sata. Tämä keskustelu, vaikka onkin ymmärrettävää, tuntuu näin raamatunkäännöskonsultin työtä tekevän näkökulmasta jossain mielessä turhauttavalta kun tietää, miten monilla kielillä ei ole vielä yhtään Raamatun käännöstä tai edes Raamatun osaa. Vanha testamentti puuttuu vielä useammalta kieleltä. Työtä on valtava määrä edessä ja me länsimaissa keskustelemme parhaimmasta käännöksestä.
Olisi syytä avartaa näkökenttäänsä omista pienistä ympyröistä näkemaan nämä maailmanlaajat tarpeet ja ryhtyä tukemaan Raamatun käännöstyötä huomattavasti enemmän ja jouduttaa evakeliumin leviämistä ja vahvistaa seurakuntaa niiden kieltenpuhujien parissa, joilla ei ole yhtään omankielistä Raamatun sanaa tai on vain hyvin vähäinen määrä koko Raamatusta omalla kielellään.
P.S.
Hyviä uutisia Malawista. Sain viime viikolla tarkastettua Hoosean, Habakukin ja Malakian kirjat sekä luvut 1-12 Jesajan kirjaa Lambian kielelle.
Nythän on tekeillä uusi suomennos Uudesta testamentista. Siitä tulee käännös, joka on suunniteltu erityisesti mobiililaitteita ja nuoria ihmisiä varten.
Varmaan aika harvassa olette te, jotka niitä alkutekstistä kykenette lukemaan. Sallinet kuitenkin keskustelun tästäkin aiheesta, vaikkei kaikilla olekaan mahdollisuutta lukea Raamattua omalla kielellään. Toivotan siunausta arvokkaaseen työhösi!
Jäin ihmettelemään mitä eroa käännökseen tarvitaan, jos sitä lukee mobiililaitteista. Itse luen kaikkia kolmea viimeistä suomalaista käännöstä sujuvasti mobiilista. Mihin tarvitaan erikseen mobiililaitteita varten tehtyä käännöstä? Ei ymmärrä.
1 tykkäys
Alkukielillä lukeminen jää väistämättä aina harvojen herkuksi. Se on ihan totta, että jos uhraa asiaan aikaa ja vaivaa, niin kyllä keskiverto suomalaiskristitty usein pystyy hankkimaan auttavan ymmärryksen kreikasta ja hepreasta. Mutta siitä on hyötyä alkukielen vilkuiluun käännöksen rinnalla. Jotta voisi kokonaan tai ensisijaisesti vaihtaa käännöksen alkukieleen ja hyötymään tästä vaihdoksesta, on osattava alkukieli todella hyvin. Muutoin joutuu jatkuvasti turvautumaan selitysteoksiin - juuri samalla tavalla kuin pelkkää käännöstä lukiessaan.
1 tykkäys
Totta kai sallin. Kuka minä olen mitään kieltämään enkä edes halua kieltää. Tärkeä aihehan tämäkin on. Suomenkieli muuttu ja uusia käännöksiä tarvitaan aika ajoin, vaikka uusimmat käännökset ovat toistaiseksi ymmärrettäviä.
Halusin vain hieman avartaa näkökulmaa ja muistuttaa maailmanlaajan lähetyksen tarpeista, jotka helposti unohtuvat oman arkipäivän kysymysten keskellä. Keskustelua raamatunkäännöksistä (ja niiden puutteesta) tämäkin on. Uskon, että oman kotimaan kirkollisista kysymyksistä tulisi suunnata katsettaan nykyistä enemmän laajemmille “elopelloille” ja panostaa enemmän siihen viimeiseen käskyyn, jonka Jeesus antoi: eli tehdä opetuslapsia kaikista kansoista sekä julistaa evankeliumi todistukseksi kaikille kansoille. Tämä tapahtuu vain ymmärrettävän kielen avulla, joka on useimmiten oma äidinkieli. Pysyvämmän seurakunnan kasvun ja rakentumisen kannalta omankielinen raamatunkäännös on erittäin tärkeää.
1 tykkäys
Tekee mieleni kysyä, kun tuota 1992 käännöstä motitaan niin usein, että löytyykö sieltä jokin ehdoton harha, joka on ristiriidassa kristinuskon perussanoman kanssa, etenkin Uudesta Testamentista? Itse en ole tällaista löytänyt, mutta minä nyt en olekaan mikään käännösten “nörtti.”