Olen pohtinut uuden (92) ja vanhan (33/38) raamatunkäännöksen eroja, ja joissakin kohdissa tuntuu, että uudessa käännöksessä on poikettu sananmukaisesta ilmaisusta tulkintaan, jossa on tehty rohkeitakin oikaisuja. Toki käännös on aina myös tulkintaa, mutta joissakin kohdissa olisi ehkä ollut parempi jättää mieluummin vähän tulkinnanvaraa kuin lyödä tulkinta lukkoon ilmaisulla, joka on aika kaukana alkuperäisestä sanamuodosta.
Eräs kohta on 2.Moos.21:20-21: “Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan sauvalla, niin että tämä kuolee hänen käsiinsä, niin häntä rangaistakoon. Mutta jos se elää päivän tai kaksi, niin älköön lyöjää rangaistako, sillä se on hänen omaa rahaansa.”
Uudessa käännöksessä kohdan loppuosa on: “Onhan orja hänen omaisuuttaan”.
Mikä antaa ymmärtää, että isännällä olisi oikeus pahoinpidellä orjaansa, mikä on juuri edellä ankarasti tuomittu. Jo hampaan tai silmän vammautumisesta tuli antaa korvaukseksi vapaus.
Toinen kohta on samasta luvusta heti edellisen jälkeen. 2. Moos. 21:22-25:
“Jos miehet tappelevat keskenänsä ja loukkaavat raskasta vaimoa, niin että hän synnyttää kesken, mutta vahinkoa ei tapahdu, niin sakotettakoon syyllistä vaimon miehen vaatimuksen ja riidanratkaisijain harkinnan mukaan.
Mutta jos vahinko tapahtuu, niin annettakoon henki hengestä,
silmä silmästä, hammas hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava haavasta, mustelma mustelmasta.”
Uudessa käännöksessä: “…niin että hän saa keskenmenon, mutta hänelle ei aiheudu muuta vahinkoa…”
Ensimmäinen käännös antaa ymmärtää “vahingon” ja vahingonkorvauksen koskevan sekä äitiä että syntymätöntä lasta, ja voi tarkoittaa myös ennenaikaista synnytystä (?)
Ja vielä Jes.58:6-7:
“Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet? Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?”
Uudessa käännöksessä loppuosa: “…etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi.”
Jälkimmäinen versio tuntuu vesittävän sen mitä aiemmassa viestitään. Uskollisuutta ja yhteyttä omiin perheenjäseniin, mille nykypäivänä olisi käyttöä, kun yhteys vanhempiin, sisaruksiin ja lapsiin on usein hukassa. Toki uuden käännöksen ajatus on hyvä ja oikea, mutta ei niin ravisteleva ja pysäyttävä, ja ajatus on aivan eri.
Muitakin esimerkkejä toki on, mutta nämä tuli tässä mieleen…
