Minulla on tunne, ettei tuosta uudesta käännöksestä tule bestseller kristittyjen keskuuteen?
1 tykkäys
…ja minusta tuntuu, etteivät sitä lue välttämättä nekään, joita varten se on tehty.
6 tykkäystä
Minun näkemykseni puolestaan on suunnilleen sellainen, että jos Raamatun kirjoittajat eivät halunneet keksiä asialle omaa termiään, niin lähtökohtaisesti ei kääntäjienkään pitäisi niin tehdä.
2 tykkäystä
Ymmärrettävämpi pointti. Oikeudenmukaisuus ei vain ole verbi, eikä siitä verbiä hevillä saa. Pitäisi tarkastaa myös heprean sanue.
D
Ihmiset ovat kehittäneet kielen ja sanoja, joilla käsitellä ympäröivää todellisuutta. Hengellinen todellisuus on oma ulottuvuutensa, jota käsitellään paljolti vertausten avulla. Minusta on ymmärrettävää jos sitä varten syntyy “omaa sanastoa”, hengellisen ymmärryksen ja oivallusten kautta.
Olen yleensäkin aina ollut sitä mieltä että sanoja on aivan liian vähän kuvaamaan kattavasti kaikkea. Sanoilla puhuttu kieli on köyhä. “Sanat ovat likiarvoja”, sanoi kettu Pikku prinssille…
3 tykkäystä
OLen jo monta vuotta koittanut lobata että kun kerran koulukiusaaminen on kiellettyä, niin miksi ruokalistoilla yhäti on Janssoninkiusausta… Mutta rukouksiamme ei ole kuultu. Koulujen oppilaita ja muuta henkilökuntaa saatetaan yhä useita kertoja vuodessa kiusauksiin.
1 tykkäys
Niin miten se olikaan, onko selkokielinen nykymuoto:
“Janssonin koettelemus”
“Janssonin ansa”
“Janssonin loukku”
Kun ei nykynuoret tiedä mitä on kiusaus.
4 tykkäystä
Janssonin kohdalla on aiheellista pyytää päästämään pahasta.
1 tykkäys
Eikö oikeudenmukaisuutta voi ajatella niin, että mitään vääryyttä ei tehdä tai jos tehdään, niin se hyvitetään täysimääräisesti? Vertaus: poika tekee miljardi euroa velkaa; isä maksaa velan korkoineen pois; poika on velaton.
1 tykkäys
Raamatun kirjoittajien osalta se on vähän siinä ja siinä, kehittivätkö he oman termin. Esimerkiksi Matteus 6:1:tta on joissain ulkomaisissa käännöksissä koitettu kääntää “oikeudenmukaisuuden” esille tuomisena, mutta koko jae on pahimmillaan merkitykseltään absurdi, jos sen koittaa kääntää vaikkapa, että “varokaa, ettei kukaan muu ihminen vain huomaa teidän toimivan oikeudenmukaisesti”. Kohdassa kun ei varottavana pidetä oikeudenmukaista toimintaa (johon vuorisaarna päinvastoin kannustaa), vaan itsensä hurskaaksi markkinoimista muiden ihmisten edessä.
Myös esim. Room 3:10 on hankala kääntää oikeudenmukaisuus-termillä. Joissain ulkomaisissa käännöksissä on niin tehty, ja sitten liitetty läjäpäin alaviitteitä. 1992 käännös vanhurskas->oikeudenmukainen -vaihdoksella kuulostaisi sen jakeen osalta tältä: “Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä oikeudenmukaiseksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on”.
Suhtaudun uuteen selkokieliseen kääntämiseen kyllä sinänsä positiivisesti. Se voi ehkä alentaa joidenkin Raamattua aiemmin lukemattomien ihmisten kynnystä lähteä lukemaan Raamattua, jos teksti on sujuvaa, eikä jatkuvasti tule vastaan sellaisia termejä, joita ei tunne. Jos on taitavat kääntäjät, ehkä kääntämiseen liittyvistä ongelmista monia saadaan jotenkin ratkottua, vaikkei kaikkiin kohtiin kovin hyvää ja muun käännöksen linjan kansas loogista ratkaisua löytyisikään.
Vanhurskaus-kohtien kääntämisen erityisongelma 15-25 -vuotiaiden kielentajulle on kuitenkin ehkä se, että 15-25 -vuotiaat eivät keskimäärin tunne kovin hyvin oikeudellisesta termistöä yleiskielenkään osalta. Moni 15-25 -vuotias ei tiedä edes, mikä on vaikkapa syyttäjä tai mikä on syyte, eikä moni tiedä joidenkin TV-sarjojen välittämää (dis)informaatiota realistisemmin siitä, miten oikeuslaitos edes toimii nykyisin, saati miten se toimi 2000 vuotta sitten. Vaikka vanhurskauttamis-termistöä kääntäisi syyttömäksi julistamiseksi jossain kohtaa, niin osa lukijoista ei silti ymmärrä, mitä se tarkoittaa. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä tuomarit eivät nykyään edes julista yleensä ketään syyttömäksi. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä rikosasioissa tuomioissa tuomari ottaa kantaa yleensä siihen, riittääkö näyttö syyllisenä pitämiseen, eikä vapauttavissa tapauksissakaan yleensä julista syytetyn osoittautuneen syyttömäksi.
1 tykkäys
Oliko seimessä nimenomaan eläinten heiniä? Suomalaisessa taidekuvastossa ja jouluasetelmissa seimiin on usein laitettu heinien sijaan viljan olkia. 1. Kun. 4:28:ssa kerrotaan kuningas Salomon hevosten ravinnoksi annetun ohria ja olkia, eli oljillakin on eläimiä siellä päin ainakin joskus ilmeisesti ruokittu. Kansan parissa eläimet kaiketi pääsääntöisesti söivät ulkona itse ruokansa suuhunsa keräten. Ruoka-astiassa eläinten ruokana on voinut olla paitsi heiniä (tai olkia, jos lähellä on ollut peltoja, eikä kaikkia olkia ole tarvittu muuhun käyttöön) esimerkiksi puiden ja pensaiden lehtiä, ehkä oksineen. 15-25 -vuotiaiden ymmärtämä käännös seimelle olisi voinut olla vaikkapa “ruokakuppi”.
En tietenkään ole ehdottamassa, että mikään alkukielen sana pitäisi aina kääntää samalla kohdekielen sanalla. Eiväthän luonnolliset kielet toimi niin. Erityisesti suomen kielessä ei useinkaan ole kovin hyvää vastinetta näille kreikan dikaios, dikaiosyne, dikaioun, yms. sanoille. Pointtini on lähinnä se, etten pidä hyvänä ratkaisuna keksiä asialle täysin uutta termiä, joka ei ole käytössä eikä ymmärrettävissä missään muussa yhteydessä. Ainakaan minä en oikein vieläkään tajua tuota vanhurskas-sanuetta; paljon helpompi on ymmärtää kreikan dikaios-sanueen merkitykset, vaikka suomalaisena tietysti hallitsen suomen kielen tuhat kertaa paremmin kuin antiikin kreikan.
Seimi on eläinten syöttökaukalo. Pitkänomainen astia siis, toisin kuin kuppi. Kummallista, ettei muka edes sanaa “seimi” tiedetä. Sanahan selitetään uskontotunnilla jo ensimmäisellä luokalla.
Evankeliumeissa Kristuksen puheissa on paljon rakennustermejä, olihan Jesus rakentaja ammatiltaan. Kuinka moni tietää nykyisin mikä on malka tai kulmakivi? Itsekin sain vasta äskettäin selville, että kulmakivi onkin rakennuksen yläosassa, jos sen ottaa pois, koko rakennus hajoaa.
2 tykkäystä
https://hyviauutisia.wordpress.com/tag/dikaiosyne-sanue/
Ärsyttävää, kun tietää että tuo väikkäri on jossain varaston pohjalla.
D
Tuossa tutkimuksessa näköjään keskitytään puheena olevien sanojen käyttöön pelkästään Paavalin teksteissä (ja niistäkin ehkä poislukien epäperäisiksi luullut tekstit). Eli lukemattakin voi sanoa, ettei ole kattava kaikenselittävä lopullinen totuus.
Minullakin on ollut sellainen käsitys, että se on jokin, luultavasti puinen, rakennelma. Ihmettelen että se nyt käännetään pelkäksi heinäksi (heinäkasaksi).
Perimätiedon mukaan kyseessä oli puukaukalo. Ortodoksisen kirkkoveisun mukaan maa tarjoaa (Kristukselle synnyinpaikaksi) luolan, metsä ts metsän puut hänelle makuupaikaksi seimen ja me ihmiskunta annamme hänelle neitsytäidin.
1 tykkäys
Mikäpä olisi. Muistin vain tuosta sanueesta.
D
Kotimaisten kielten keskus Kotus sanoo Seimestä näin:
Seimi on vanhastaan merkinnyt etenkin hevosen pilttuun etuosassa olevaa ruokinta-astiaa tai -telinettä.
Joo, KJV kertoo “Headcorner Stone” , se on holvin korkeimmalla, keskellä oleva, usein kiilamainen kivi, suom. usein “Lakikivi”, mikä ei viittaa lakiin, vaan lakeen, kun se on korkeimmalla, se on holvin laella.
1 tykkäys