Selitä tekniikan miehenä vielä mikä on malka, kun ei malkakatoja enää missään käytetä. Minusta tällaiset tiedot pitäisi panna raamattuihin alaviitteinä eikä poistaa vanhastan sinne kuuluvia sanoja.
1 tykkäys
Ota malka pois silmästä! 
Malkahan on halkaistu seiväs, yleensä kuusta, joka pihkaisena puuna selviää malkan tehtävästä. Se pitää tuoho- tai olkikaton kateaineita katolla paikallaan, niitä laitetaan vinolle katolla harjalta räystääseen.
Mikä Mariana maloilla , se vappuna vaoilla. (sananparsi, sääennustus)
Marianpäivänä (25.3.) on katolla saman verran lunta kun vappuna pellolla.
Suomen kielessä sanaan seimi on jossain vaiheessa voinut liittyä varsin laatikkomainen muoto. Jossain taas seimen muoto on lähempänä sellaista, mitä suomen kielessä on kutsuttu sahapukiksi.
Eläinten ruokinta-astioista ainakin osa oli kivisiä, koska kivisiä ruokinta-astioita on säilynyt nykypäiväänkin asti. Osa ruokinta-astioista on ollut kai aika suorakulmaisiakin, tyyliin alla oleva kuva. 
Varmaan muunkinlaisia kuin kivisiä ruokinta-astioita on ollut, mutta ne ovat kestäneet aikaa heikommin. “Ruokakuppi” ei ehdotuksena ole ongelmaton sekään, mutta 15-25 -vuotiaat tietävät yleensä sille sanalle ainakin sellaisen merkityksen, johon yhdistyy eläimet ja niiden ruokinta.
Arkeologi Gary A Byers on puolestaan kirjoittanut seimiteemasta tällaista:
"Of course, portable wooden mangers like we know from Nativity scenes would not have survived in the archaeological record over millenia. Yet numerous permanent stone-carved or plastered stone-built mangers have been identified on the ground floor of domestic structures from biblical times. Historians and and anthropologists have also noted the ongoing practice of keeping animals in the house throughout history down to the present.
There’s even an architectural tradition for “domestic stables” in the Holy Land - stretching all the way back to the time of the Israelite settlement. Interior house walls constructed as a row of stonde pillars were apparently deemed most efficient in dealing with animals within the confines of a family house. Sometimes, between these pillars, mangers have been identified.
Such pillared interior walls took on the appearance of fenstrated or “window” walls by New Testament times. In fact, at ABR’s Khirbet el-Maqatir excavation 9 mi (14,5 km) north of Jerusalem (14 mi [22,5 km] north of Betlehem!), we uncovered a New Testament-era house with just such an interior wall - and a domestic stable."
Suomalainen puinen seimi on visuaalisesti ollut aika eri näköinen kuin sellainen kiviseinään liittynyt seimi, jonka löytämisestä Byers edellä kirjoittaa.
Ok. Ymmärrän pointtisi, ja olen itsekin samaa mieltä siitä, että on ongelmallista, että yksi keskeisistä kristinoppiin liittyvistä sanoista on suomen kielessä sellainen, jota moni ei ymmärrä, ellei sitä tälle erikseen ensin selitetä.Tässä tapauksessa toki vanhurskaus-termillä on suomen kielessä takanaan jo noin puoli tuhatta vuotta pitkä historia. Eikä sen merkitystä siltikään vielä kattavasti tunneta. Yksi tapa ratkaista ongelma olisi se, jos termiä alkaisi viljellä myös yleiskielessä, jolloin siihen osattaisiin laajalti yhdistää joku merkitys, vaikkei kristillinen sanasto olisikaan tuttua. Mutta ei ole tainnut oikein löytyä konteksteja, jossa sellaista ilmaisua yleiskielessä käytettäisiin. Syntipukit, Jobin postit ja monet muut ilmaukset, jollaisia ilmauksia on kyetty käyttämään muissakin konteksteissa, ovat löytäneet paikkansa yleiskieleenkin, mutta vanhurkauspuhe ei ole vastaavalla tavalla löytänyt uusia merkityksiä yleiskielessä.
1 tykkäys
Oh hoh! Eipä kelpaa joka mies käännös työhön: siihen tarvitaan oikein hurskasta, uskollista, ahkeraa, varovaista, kristillistä, taitavaa, kokenutta, harjaantunutta sydäntä. Sen tähden on minun ajatukseni se, ettei yksikään väärä kristitty eli lahkolainen taida kääntää uskollisesti.
Martti Luther, Roomalaiskirjeen selitys, s. 28.
2 tykkäystä
Kumpi on parempaa se että Jeesus lapsi kapaloidaan ja laitetaan seimeen vai se että kääritään kankaaseen ja pannaan (koiran)kuppiin?
Oliselkeää tai ei, ja kumpi on?
Kankaaseen käärimisen merkityksen ymmärrän, kapaloimisen en, joten edellinen on parempi.
Ei kai kapaloiminen ihan tuntematonta ole edelleenkään. Olen tänäkin vuonna ommellut kapalon ja kapaloinut lapsen siihen. Pientä vauvaa voi rauhoittaa, kun hänet käärii kapaloon. Siinä tulee vähän samanlainen olo kuin kohdussa ja onhan se lämmin.
2 tykkäystä
Olen melko varma, että minulle ei ole koskaan opetettu sanaa seimi koulussa. Päättelen tämän siitä, etten sen tarkkaa merkitystä ymmärtänyt ennen tätä keskustelua, niin noloa kuin se onkin.
Itselle sanan merkitys lienee tullut ennen kaikkea joululaulujen ja -kuvaelmien kautta. “Seimen lasta muistakaamme”, “Seimessä lapsi makaapi”, “Heinillä härkien kaukalon” jne yhdistettynä joulukuvaelman lapsinukkeen, joka asetettiin laatikoon. Tosin maaseudulla lapsuuden viettäneenä sanasto on ehkä muutoinkin rikkaampi.
2 tykkäystä
En ole osannut muodostaa yhtäläisyyssuhdetta “härkien kaukalo” = “seimi”, vaan käsitykseni seimestä perustui sen funktioon vuoteena, sillä missään muussa yhteydessä en ole sitä käytettävän, mikä on tietenkin virhe.
Muistelisin joskus vuonna miekka ja kivi kuulleeni puhetta seimestä lähinnä päiväkerhoa tjsp. tarkoittavassa merkityksessä.
Minun aikanani seimi tarkoitti myös lastentarhan nuorempien osastoa. Eli kun me esikouluikäiset kuusi vuotiaat olimme varsinaisessa leikkikoulussa, nuoremmat olivat seimessä. Näin ainakin Helsingissä 60- luvulla.
1 tykkäys
Nykypäivän navetoissa ja talleissa ei myöskään ole mitään seimeksi kutsuttavaa varustusta. Kaukaloita, heinähäkkejä ja ruokintapöytiä kyllä, mutta ei seimeä (vai seintä?). Joulukuvaelman ulkopuolella olen kuullut seimeksi nimitettävän ainoastaan pienten lasten päiväkoteja.
Kumpikin muoto on oikein, seimeä tai seintä.
Saksassa seimi-sanaa (Krippe, Kinderkrippe) käytetään yhä vauvojen ja pienten lasten päivähoitopaikasta.
1 tykkäys
En ole ennen tätä keskustelua kuullut koskaan seimi-sanan tarkoittavan jotain päiväkotia. Ihan outo juttu. Ainoa tuntemani merkitys sille on ollut kivinen tai nykyään betoninen eläinten ruokakaukalo.
Jeesushan syntyi (ja nousi kuolleista) luolassa, joten todennäköisesti seimi oli kallioon hakattu syvennys, johon oli laitettu olkia pehmusteeksi. Mihinkään puusta tehtyyn, häkkimäiseen tai sahapukilta näyttävään seimeen en usko. Eläinsuoja ei ollut laudasta tehty talli. Ei siellä sellaisia ollut.
2 tykkäystä
Minullekin oli tuttu tuo päiväkotimerkitys.
D
1 tykkäys
En tajua miten köyhää kieltä nykykoulussa opetetaan!
Merkit täyteen@@@@@@@@@@@@@@@@@
1 tykkäys
Suomen kieli köyhtyy ja ärsyttävässä määrin tilalle on tullut fingelskaa tai vain englanninkielisiä termejä. Itseäni ilahduttaa mm. Kalle Päätalon kirjoissa käytetty erityisen rikas kieli. Mutta kun kuuntelee omaa alakouluikäistä, on kieleen tullut kiitettävästi kaikenlaisia uudissanoja, joista mummolakäynnillä ei mummoparalla ole vähäisintäkään käsitystä mitä tarkoittavat.
3 tykkäystä
Olet varmaan maalta kotoisin. Kaupungeissa oli lastenseimiä, jonne äidit veivät vauvansa hoitoon työpäivänsä ajaksi. Äitiysloma oli vielä 1970-luvun alussa kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen. Tietysti monet äidit jäivät kotiäideiksi, mutta aina se ei ollut mahdollista.
Kristuksen syntymäluola on Betlehemin syntymäkirkossa. Varmuudella ei kuitenkaan tiedetä minkälainen luola on ollut Kristuksen syntymän aikaan. Betlehemissä nimittäin monet talot oli rakennettu luolien päälle, luolan muodostaessa näin talon kellarin, jossa pidettiin eläimiä. Seimestä emme myöskään tiedä millainen se oli, oliko se puusta tehty vai kallioon hakattu onkalo.
1 tykkäys