Voi paskan marjat. Veljet on muodossa veljet ja sisaret. Hyvät hyssykät, mihin unohtuivat muunsukupuoliset? Kyllä nyt on tasa-arvo taas unohdettu.
5 tykkäystä
Kiitos. Kommenttejani alla.
Autuas -> onnellinen: Minusta täysin ok. Monissa kohdissahan tämä jo onkin näin kirkkoraamatuissa.
Hapate -> taikinajuuri: Henkilökohtaisesti en ymmärrä kummankaan sanan konkreettista merkitystä, mutta “varokaa fariseusten taikinajuurta” kuulostaa minusta kömpelömmältä kuin “varokaa fariseusten hapatetta”.
Kiusaus -> koettelemus, testi: Ihan tarpeellinen muutos.
Langeta -> kompastua, joutua ansaan: Vähän arveluttaa, pitäisi nähdä esimerkkejä kokonaisista lauseista. Eikö ‘kaatua’ kuulu nykynuorison sanavarastoon?
Laupeus -> hyväntahtoisuus, myötätunto: Ihan hyvä muutos.
Leili -> (nahkainen säilytys)pussi: Naurettava ja typerä muutos. Vaikka moni nykyihminen ei tiedä, mikä on leili, hän on todennäköisesti vielä enemmän sekaisin, jos tekstissä puhutaan pusseista. Parempi olisi pitäytyä leilissä ja tarvittaessa selittää, mikä se on.
Messias -> Kristus: Huvittavaa, että aikaisemmissa raamatunsuomennoksissa on katsottu aiheelliseksi “selittää” UT:n alkutekstin kreikkalaista kristus-sanaa joissakin kohdissa kääntämällä se heprealaiseksi messiaaksi, ja nyt sitten vaihdetaan takaisin alkutekstin termiin. (Tässä uusimmassa käännöksessähän oli kai kyse pelkästä UT:sta, vai?)
Opetuslapsi -> oppilas: Erittäin aiheellinen muutos.
Publikaani -> tullimies, tulliaseman välistävetäjä: Jälkimmäinen on käännöksenä väärä.
Saastainen henki -> demoni: Mielenkiintoista, että nuorten kielikorva on nyt palannut kreikankielisen alkutekstin mukaiseksi. Minusta tämä on hyvä muutos.
Seimi -> eläinten heinät: Eikö seimeen tosiaan kuulu muuta?
Vapahtaja -> Pelastaja: Ok.
Öljymäki -> Oliivimäki: Tämä on ehkä ainoa sana, jossa minua henkilökohtaisesti tekisi mieli pitää kiinni tuosta perinteisestä suomalaisesta nimestä, vaikka ymmärrän kyllä että Oliivimäki vastaa paremmin sekä alkukieltä että muiden modernien kielten ilmauksia.
Se on tietyissä tapauksissa hyvä. Mutta jotkut käytössä olleet teologiset sanat ovat olleet käsitteitä, joille ei oikeastaan ole olemassa eksaktia sanaa, eikä synonyymia ns. kansankielessä. Ja niiden ymmärtäminen on auennut juuri sen kautta, kun on oivallettu, että autuas ei olekaan ihan sama kuin onnen huumassa oleminen. Ja vanhurskas enemmän kuin oikeamielinen.
Jälkimmäisestähän on nykyään yhteiskunnassa kovaakin kilpailua, ilman hengellistä ulottuvuutta. Vaikka tuota sanaa harvemmin käytetään, ihmisillä on oma hyvin vahva käsityksensä siitä mikä on “oikein”, kuten esim. kaikissa nyt pinnalla olevissa “tasa-arvokysymyksissä”…
(Mielenkiintoista tosin, että sanaa “synti” ei tainnut tuossa uudistamislistassa olla…)
Toki sanat ovat alkuaan olleet ihan tavallista kieltä, mutta juurikin, koska monille hengellisille asioille, joita on tutkittava hengen avulla, ei ole tarkkaa sanaa, arkikielestä poikkeava sana on ollut asiaa paremmin avaava. Juurikin koska on joutunut kysymään, ihmettelemään ja pohtimaan mitä se oikeastaan tarkoittaa. Tässä voi olla paradoksin hiventä, mutta minusta myös pointtia.
Lainaus eräästä kommentista:
Vielä vakavammaksi menee asia peruskäsitteiden osalta.
Vanhurskas on koko kristinuskon ydinkäsite. Sana pitää selittää niin kuin se on. Jos ihminen ei ymmärrä sanaa hänen pitääkin kysyä mitä sillä tarkoitetaan. Millään muulla sanalla ei aukene koko Raamattu.
Vapahtaja -> Pelastaja
Vapahtaja ei mikään pintapelastaja joka on ammattinimike. Sanaan Vapahtaja sisältyy kristinuskon ydinsanoma ja Raamattu, josta sana poistetaan jäänee monelta “vintille”.
Messias kuten edellä.
Kaikkein vakavin haitta tästä koituu sille että virret menettävät täysin yhteytensä Raamattuun. Vapahtaja on virren sanoituksessa hyvin käytetty ilmaus eikä sen merkitys aukene ilman yhteyttä Raamattuun.
“Seimessä lapsi makaapi”, seimi on yhdellä sanalla ilmaus, jota ei voi kirtää, miksi pöytää ei kutsuta “huonekaluksi jonka ääressä istutaan”, miksi sitä varten on substantiivi?
Spitaali on eri asia kuin vaarallinen ihosairaus. Pitää voida puhua spitaalista sairauden nykykielisellä nimellä, koska sen saa googlella kyllä selville. Kysessä on vastaava yleistieto kuin rutto. Puhutaan vielä yleiskielelläkin siitä että joku syrjitty tuntee olevansa spitaalinen, jolla takoitetaan tietynlaista käytöstä. Tätä kuvausta voi käyttää myös koronaan. Millä sanalla suomenkilessä jatkossa kuvataan syrjinnän vakaa muotoa joka on todellisuutta siis yhdellä sanalla jos se ei ole spitaalinen ja spitaali.
Herjata ja herja ovat tavallista suomenkieltä aidoimmillaan. Onko suomentajien suomekielen arkiosaaminen on kadonnut jos ei ymmärrä sanaa herja ja herjata.
Öljymäki on paikannimi.
Mielestäni “Pelastaja” ei ole kunnollinen vaihtoehto Sanalle “Vapahtaja”.
Pelastaja on sellainen joka pelastaa kiipeliin joutuneen, esimerkiksi juuri pelastuslaitoksen työntekijät irrottaessaan liikenneonnettomuuden uhria autonromusta. Vapahtaja taas ei korjaa poikkeustilannetta, vaan muuttaa vallitsevan huonon tilanteen pysyvästi paremmaksi
Vapahtajamme Jeesus voi pelastaa meidät synnin vallalta ikuisuudeksi.
…
Sitten eräs huomionarvoinen kommentti HS:n uutisen kommenteista:
kunikos12.7. 2:22
(https://www.hs.fi/iframe/comments/2000006568626#)
“Näin uskontojen ulkopuolisena sanoisin vain, että uudet suomennokset harvemmin onnistuvat muuttamaan vuosisataisia ilmaisuja kulloisenkin päivän arkikieleksi – kielen ja käännösten historiaa ei voi pyyhkiä pois.”
“Siksi sanontana säilyy “Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu”, ei “Metristä käsileikkaus- ja pistoasetta käyttävä henkilö saattaa joutua vastaavaa esinettä käyttävän hyökkääjän uhriksi”. Raamattu ei ole historiatonta proosaa.”
5 tykkäystä
Vapahtajaa tarkoittava uusi käännös olisi Vapauttaja. Sitähän tuo vapahtaminen tarkoittaa, vapauttamista synnin, kuoleman ja Perkeleen vallasta. Joissakin kielissä kuitenkin puhutaan Kristuksesta Pelastajana (Salvator, Savior.) Kristuksesta käytetään myös nimitystä Lunastaja, koska hän maksoi lunnaat meidän puolestamme omalla verelläään.
2 tykkäystä
Laitan muutaman katsantokannan kolmeen sinun huomioosi, jos sopii:
gmurm
Kiusaus -> koettelemus, testi: Ihan tarpeellinen muutos.
Tähän ovat päätyneet mm. paavi ja Eero Huovinen. Sen jälkeen sitä on myötäilty, vaikka vaisusti.
Paavin Isämeidän rukouksen kiusaus-kohdan kyseenlalaistaminen tuli näyttävimmin julkisuuteen vuoden 2017 lopulla tv-ohjelmassa. Piispa Huovinen kirjoitti muutaman kuukauden päästä kirjan ja hän tiivisti kantansa lauseeseen: “koettelemuksen ja kiusauksen välillä on hiuksenhieno ero”.
Yritän avata tästä ketjun, eli sitten lisää, jHs.
Langeta -> kompastua, joutua ansaan: Vähän arveluttaa, pitäisi nähdä esimerkkejä kokonaisista lauseista. Eikö ‘kaatua’ kuulu nykynuorison sanavarastoon?
Mieltäisin lankeamisen ja kompastumisen eri asioiksi. Uskon, että Jaak. 5:14,16 erottelevat virheet ja puutteet eri asioiksi kuin tehdä syntiä, minkä ymmärtäisin tarkoitukselliseksi, tietoiseksi kapinaksi Jumalaa vastaan. Eli on synti olla erossa, erota Jumalasta, Armon alaisuudesta. Saman luvun 20 jae viittaa langenneen takaisin voittamisesta, palauttamisesta pois kuoleman tieltä.
Opetuslapsi -> oppilas: Erittäin aiheellinen muutos.
Opetuslapsi viittaa Jeesuksen seuraamiseen. Oppilas ei niinkään.
Ei suomen kielessä ole tuollaista “opetuslapsi”-sanaa missään muualla kuin tuossa Jeesuksen seuraajien yhteydessä, johon joku muinainen suomentaja on sen jostain syystä keksinyt, mutta siitä kiinnipitämiseen en näe mitään syytä. Alkukielen sana on ihan tavallinen oppilasta tarkoittava sana (mathetes), ja niin se pitäisi myös suomentaa. “Opetuslapsessa” on sekin ongelma, että teksteistä tulee ihan tarpeettomasti epäjohdonmukaisia silloin, kun siellä puhutaan jonkun muun kuin Jeesuksen oppilaista.
3 tykkäystä
Vanhurskaus on huono sana, koska se ei tarkoita mitään - teologien selitysten ulkopuolella - vaikka alkukielen sana oli muutoinkin käytössä yleiskielessä jossa sillä oli oikeudenmukaisuuden yms merkitys.
4 tykkäystä
Opetuslapsi, discepolo, disciple ja kaikki romaniset kielet käyttävät tätä sanaa ilmentämään opetuslapseutta, liittyen Jeesukseen. Voihan olla, että Saatanankin opetuslapsia on tai itseasiassa onkin. syvyyden voimien opetuksessa on lähes koko maailma, mutta tätä sotkeutumisen mahdollisuutta en ole tavannut Suomessa tai muualla.
Eli valtaosa kielistä käyttää opetuslapsi-termiä ja jos enemmän syvennyt kuhunkin “discepolo” sanaa käyttäviin kieliin, niin ne viestittävät Jeesuksen seuraamisesta ja seuraajista. Kuinka merkittävää on muuttaa sana oppilas-sanaksi, en osaa sanoa.
Onko sinulla luetteloa niistä muutoksista, jotka Suomen katolinen piispa Paul Verschuren ehdotti muutettavaksi, kun KR 92 ilmestyi? Niitä oli noin 15.
Minusta se on juuri siksi hyvä ja tarpeellinen sana. Kuten myös “synti”.
Kuten edellä kirjoitin:
Toki sanat ovat alkuaan olleet ihan tavallista kieltä, mutta juurikin, koska monille hengellisille asioille, joita on tutkittava hengen avulla, ei ole tarkkaa sanaa, arkikielestä poikkeava sana on ollut asiaa paremmin avaava. Juurikin koska on joutunut kysymään, ihmettelemään ja pohtimaan mitä se oikeastaan tarkoittaa. Tässä voi olla paradoksin hiventä, mutta minusta myös pointtia.
1 tykkäys
Meitä ei oikeudenmukaisteta vaan vanhurskautetaan.
D
5 tykkäystä
Erittäin hyvä huomio. Vanhurskautus ei ole millään lailla oikeudenmukaista. Meidät vanhurskautetaan täysin ilman omia ansioita, ainoastaan Kristuksen ansioilla. Emme ansaitse mitään, mikä viittaisi oikeudenmukaisuuteen. Me vain saamme täysin ilman omaa ansiota.
7 tykkäystä
Sinänsä hyvä juttu, ettei tuota uutta käännöstä paineta.
3 tykkäystä
Ei aavistustakaan niistä. Olisivatko ne nämä:
Matt. 16:16 Sinä olet Kristus pro: Messias
Matt. 28:19 kastamalla heitä … ja opettamalla pro: kastakaa … ja opettakaa
Mark. 1:17 Seuratkaa minua pro: Lähtekää minun mukaani
Mark. 10:11 tekee aviorikoksen pro: on aviorikkoja ja tekee väärin vaimoaan kohtaan
Mark. 16:7 opetuslapsilleen ja Pietarille pro: opetuslapsilleen, myös Pietarille
Luuk. 1:30 sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä pro: Jumala on suonut sinulle armonsa
Room. 4:3 Abraham uskoi Jumalaan pro: Abraham uskoi Jumalan lupaukseen
Room. 4:5 ei ole tekoja pro: ei ole ansioita
Room. 8:24 Toivossa olemme pelastetut pro: Meidät on pelastettu, se on varma toivomme
Room. 14:17 iloa Pyhässä Hengessä pro: iloa, jonka Pyhä Henki antaa
1. Kor. 1:5 Hänessä te olette pro: Hänen yhteydessään te olette
1. Kor. 12:2 vielä pakanoita, teitä ajettiin mykkien epäjumalien luo pro: vielä pakanoita, vastustamaton voima ajoi teitä mykkien epäjumalien luo
1. Kor. 15:28 niin Jumala on kaikkea kaikissa pro: niin Jumala hallitsee täydellisesti kaikkea
2. Kor. 13:5 Jeesus Kristus on teissä pro: teidän keskellänne
Kol. 1:27 Kristus teissä pro: teidän keskellänne
1. Tim. 3:16 Hän ilmestyi lihassa, hänet vanhurskautettiin Hengessä pro: ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta
1. Tim. 4:7 Harjoita itseäsi hartauteen pro: itseäsi oikeaan uskoon
1. Tim. 4:8 hartaudesta pro: oikeasta uskosta
2. Tim. 1:1 elämästä Kristuksessa Jeesuksessa pro: elämästä Kristuksen Jeesuksen yhteydessä
Kiitos sinulle. Ei heti tullut mieleeni, että ne on rekisteröity Suomen katolisen kirkon sivustolle.
UT:n kirjoittajat näyttävät ajatelleen eri tavoin. Ehkä vika on käsityksessäsi siitä, mikä on oikeudenmukaista (dikaion) ja mitä on oikeudenmukaisuus (dikaiosyne).
Kyllä niillä on sama intentio. Oma pointtini oli se, että vanhurskauttaminen on Jumalan työ ja sen voisi siksi erottaa omalla termillään.
D
3 tykkäystä
Tämä on hyvä!
Olemme Armosta pelastettuja, jonka johdosta ja jälkeen olemme Jumalan edessä täydellisiä, taivaaseen kelvollisia eli vanhurskautettuja.
Paljon puhutaan vähätellen “kaanaan kielestä”, vaikka se mielestäni on monta kertaa itsensä selittävämpää kuin esim psykologian termit, joita niitäkin viljellään ahkerasti niin hengellisessä kuin hengettömässä tiedotuksessa.
Jos puhutaan vanhurskauttamis-opista tai autuutuksesta, niin se kolahtaa, etenkin jos ihminen on etsijä, vaikkei uskossa.
2 tykkäystä
Helposti menee sekaisin vanhurskas ja vanhuskautus. Jumala on vanhurskas, oikeudenmukainen. Syntiset vanhurskautetaan yksin armosta. Oikeudenmukaisuus syntiselle olisi kuolema. Vanhurskautus tuo elämän.
3 tykkäystä