Keskustelua raamatunkäännöksistä

raamatunkäännökset

#42

Heikkous on esimerkiksi siinä, että VT:n ja UT:n yhteys on häivytetty. Siis sellaisia kohtia, joissa UT viittaa VT:iin on käännetty niissä siten, että yhteys ei enää aukea. Toinen ongelma on se, että paikoin “selitetään turhaa”, eli monitulkintaisissa kohdissa on valittu joku tulkinta, jonka mukaan käännös on tehty eikä ole säilytetty monitulkintaisuutta, vaikka se olisi ihan hyvin voitu kääntää niinkin. Lisäksi vanha käännös on kauniimpaa suomea.

Mutta minusta on hyvä, että on erilaisia käännöksiä.


#43

Muuten hyviä perusteluja heikkoudelle, mutta tämä on pitkälti makukysymys eikä mielestäni vahva argumentti kun puhe on alkukieleen verratun käännöksen onnistumisesta.
Ja vaikka kauneus olisi jossain muuttunut selvästi havaittavaksi arkisuudeksi, on toisaalta usein tullut vastaan uuden käännöksen kohta, jossa jokin asia on sanottu niin osuvasti käyttäen jotain kaikille tuttua sanontaa, että sisältö on paljon elävämpi kuin vanhassa.
Jos esim. psalmin runollisuus häipyisi, se olisi mielestäni puute. Mutta jos vaikkapa Jeesuksen käyttämä vertaus kolahtaa välittömästi, se palvelee sisältöä. Sillä Jeesushan ei useinkaan runoillut kukkaiskielellä vaan halusi hätkähdyttää ja havainnollistaa asioita.


#44

Minusta nuo kohdat eivät ole ongelma, vaan ne kohdat, joissa VT:ssä ennakoidaan ja profetoidaan Jeesuksen tulemisella. Niissä VT:n kohdat on hämärretty niin, että on vaikea nähdä puhuttavan Jeesuksesta, neitseellisestä syntymästä, messiaasta ym. Sen sijaan ne UT:n kohdat, joissa lainataan VT:tä, ovat yleensä ihan ymmärrettäviä.

Tulee vaikutelma, että liberaaliteologisten kääntäjien asenne on ollut sellainen, että UT:n kirjoittajat ovat kyllä tunteneet aiemmat pyhät kirjoitukset ja ovat voineet siteerata niitä siinä missä mitä tahansa aiemmin julkaistuja kirjoituksia, mutta he eivät ole pitäneet uskottavana sitä, että profeetat olisivat oikeasti voineet ennustaa Jeesuksen syntymisen jo satoja vuosia etukäteen. Siksi on “toppuuteltu” profetointeja ja tehty niistä ympäripyöreitä ennustuksia joiden ei voi selvästi nähdä viittaavan nimenomaisesti Jeesukseen.


#45

Vanhalla foorumilla kirjoittelin näin:

Itse käytän ja pidän yleisestikin lähtökohtaisena UT:n suomenkielisenä käännöksenä 1992-käännöstä. Jos haluan jostain kohdasta varmistaa, mitä siinä ihan tarkalleen sanotaan, käytän kreikankielistä tekstiä saatavilla olevine tekstikriittisine apparaatteineen ja apuvälineineen. VT:n osalta 1992-käännöksen heikkoudet ovat niin paljon pahempia, että pidän 1933-suomennosta parempana, ajoittaisesta kielellisestä heikkoudesta huolimatta. Tarkemmat säädöt tarkistan sitten hepreasta.

Kaija: Siis mielestäsi 92-käännöksessä on pahempia puutteita Vanhan testamentin puolella?

Kyllä. Heprean konkreettista kuvakieltä on - mielestäni - tarpeettomasti vaihdettu muunlaisiksi ilmauksiksi, lähes kauttaaltaan.


#46

Olen hyvinkin paljon vertaillut KJV 1611 ja Diodati 1611 laitoksia.


Suomen 92 laitoksen ja useimman katollisen kirkon hyväksymiä laitoksia. Ne kaikki em. on lähes naulittu Wescott/Hort alkukielellä korjattuun 1885 laitokseen. Myös Jehovan todistajat viittaavat 92-laitokseen ja heidän UM-raamatussaan ollaan hyvinkin suvaitsevaisia W&H “alkukieleen”.


#47

Tuossa edellisessä kommentissani on ensimmäinen rivi tullut vahvennettuna ja isolla, enkä saa sitä pois.


#48

Korjasin. :slight_smile: Olit laittanut kappaleiden väliin erotusviivan, mutta ensimmäisen kappaleen ja viivan välillä ei ollut tyhjää riviä, mikä näemmä jostain syystä aiheutti tuon. Mikäli et halunnut laittaa erotusviivaa, poista viestistäsi “—”.


#49

Tiksis!
Tämän kun vielä muistaisi?


#50

Minulle LHPK:n pastori sanoi, että Lähetyshiippakunnan parissa on tunnustettu, että alkutekstiin nähden heikko käännös tuo KR92. En osaa alkukieliä. Olen sen varassa mitä joku muu asiasta arvioi. Aika paljon erilaisia näkökantoja olen kuullut KR92 liittyen. Mutta niin paljon kriittistä palautetta olen KR92 saanut, että en tätä aio käyttää jonkinlaisena pääkäännöksenä, vaikka joku SLEY:n työntekijä suosittelisikin sen kriittistä käyttöä.


#51

UT:n osalta KR1992 on paras suomennos. VT:n osalta KR1933 on parempi. Täydellisyyttä ei kannata odottaa miltään käännökseltä.


#52

En minäkään osaa. Itsekin voi kyllä arvioida miten eri käännökset aukeavat ja mitä niillä on mahdollisesti haluttu “ajaa”. Mutta hyvä on tunnustaa sekin, kenen asiantuntijan arvioista on milloinkin puhe.
Ehkä meidän maallikoiden on viisasta pidättyä mistään ehdottoman totuuden julistamisesta tässä aiheessa.


#53

“UT:n osalta KR1992 on paras suomennos.”

Kuka niin sanoo? En ole tuollaista ennen kuullut.


#54

Jos 92-kääännöksestä puhutaan kirjallisena tuotteena, saatat olla oikeassa.

Kuitenkaan kaunokirjallinenkaan tuote ei voi olla tosiasioita muuttava, vääristävä. 92-laitos tekee sen tuontuostakin.


#55

Meillä katolisessa kirkossa ollaan tekemässä uutta lukukappaleiden kirjaa 1992 käännöksen pohjalta. Eksegeettimme suosittelee paria sataa tekstimuutosta…


#56

Eikös jo uuden käänöksen tultua julki piispa Paul ohjeistanut tekemään useita muutoksia teksteihin ennen kuin niitä otettaisiin meillä liturgiseen käyttöön?


#57

Niitä muutoksia oli vain parikymmentä, kaikki UT:n puolella.


#58

Onko tietoa milloin tällainen tulee ja julkaistaanko se eri osina? Paksua messukirjaa olisi hankala pitää mukana.


#59

En tiedä, tuleeko kannettavaa ollenkaan. Kirkkoihin ainakin tulee, ehkä vielä tänä vuonna.


#60

Minä sanon. Suomen kielen selkeys ja sujuvuus nykylukijalle on siinä ylivoimainen kaikkiin vanhoihin käännöksiin verrattuna. Uusissa pienten piirien käännöksissä puolestaan on omat heikkoutensa, joita en nyt jaksa käsitellä. Kokonaisuuden kannalta voin hyväksyä KR1992:n dynaamisen käännösperiaatteen. Evankeliumien ja Apostolien tekojen nopean lukemisen osalta käännös toimii erittäin hyvin. Yksityiskohtien ja varsinkin UT:n kirjeiden osalta käännösperiaate toimii paljon huonommin, ja tämä on kaikkien hyvä tiedostaa. Parantamisen varaa on siis kyllä tässäkin suomennoksessa, mutta on se kuitenkin olemassa olevista käännöksistä paras UT:n osalta. VT:ssa käännösperiaate häivyttää liian paljon oleellista informaatiota ja ohjaa liaan paljon tekstin tulkintaa, ja siksi en pidä sitä niin onnistuneena.

Lisäys: Näkemykseni perustuvat siis siihen, että olen raamatunsuomennosten ja muiden nykykielisten käännösten lisäksi lukenut UT:n kokonaan alkukielellä eli kreikaksi ja myös VT:n suurelta osin alkukielellä eli hepreaksi ja jonkin verran Septuagintaa kreikaksi ja luonnollisesti suuren osan latinankielistä Vulgataa sekä jonkin verran vanhalatilalaisia käännöksiä.


#61

Minulla on kokemusta lähinnä kahdesta raamatunkäännöksestä: KR 33/38 ja KR 92. Kun 12-19 -vuotiaana luin KR 33/38:a niin se tuntui paikoitellen hankalalta ymmärtää. Mutta toisaalta sen kieli tuntui jotenkin juhlavalta, hienolta. 1990-luvulla hankin KR-92 ja olen siihen sitten tottunut ja on sitä ainakin sujuvaa lukea.

Netissä olen sitten lukenut hieman myös vanhaa Bibliaa ja englanninkielisiä käännöksiä.