Poiketen ketjun joistakin kommenteista, joissa mainitaan se että ihminen ei pysty täyttämään lakia ja jossain vaiheessa joutuu kasvokkain syntisyytensä kanssa, syntisyyden jonka hän sitten Jumalan edessä tunnustaa, haluan ehdottaa seuraavaa tapaa uskon asioiden kanssa etenemiseksi.
-
Jos uskot Jumalaan, ole hänen kanssaan. Muista häntä ja muista että hän on sinun kanssasi koska hän haluaa olla kanssasi.
-
Jumala haluaa näyttää sinulle mitä elämä ja oleminen on hänen näkökulmastaan, että hän haluaa kaikille mahdollisuuden elää Jumalan todellisuutta, ikuista elämää Jumalan kasvojen edessä. Mahdollistaakseen tämän monella tavalla keskeneräisille ja erehtyväisille ihmisille, Jumala haluaa itse ottaa ihmiset omakseen, sovittamalla ihmiset ja anteeksiantamalla, ja lopulta näyttämällä heille uuden tavan ymmärtää elämän, omasta näkökulmastaan.
-
Jatka tätä luottaen siihen että Jumala tietää totuuden sinusta. Se totuus ei ole vain erehdystä ja syntiä vaan Jumala on luonut sinut olemaan yhteydessä hänen kanssaan ja Jumala näkee sinussa ikuisuuteen kuuluvan luotunsa.
-
Jos alat käymään seurakunnassa, muista että ne ihmiset siellä ovat matkakumppaneita, ei matkanjohtajia. Rakasta ensin Jumalaa, kun sen teet, löydät tavan suhtautua ymmärryksellä lähimmäisiin.
Rukoile ristiinnaulittua ja mikä tärkeintä, ylösnoussutta, Jeesusta Vapahtajaa.
Luukkaan evankeliumista löytyvät Sakariaan sanat siitä mitä Vapahtaja tuo ihmisille tullessaan ihmiseksi.
"Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen ja kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin huoneesta - niinkuin hän on puhunut hamasta ikiajoista pyhäin profeettainsa suun kautta,
pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden kädestä, jotka meitä vihaavat, tehdäkseen laupeuden meidän isillemme ja muistaakseen pyhän liittonsa,
sen valan, jonka hän vannoi Aabrahamille, meidän isällemme; suodakseen meidän, vapahdettuina vihollistemme kädestä, pelkäämättä palvella häntä
pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.Ja sinä, lapsukainen, olet kutsuttava Korkeimman profeetaksi, sillä sinä olet käyvä Herran edellä valmistaaksesi hänen teitään, antaaksesi hänen kansalleen pelastuksen tuntemisen heidän syntiensä anteeksisaamisessa, meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden, jonka kautta meidän puoleemme katsoo aamun koitto korkeudesta, loistaen meille, jotka istumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjaten meidän jalkamme rauhan tielle."
Luuk: 1: 68-79
Lopuksi. Synnintuntoa ei tule yrittää tuntea ennen kuin pystyy luottamaan Jumalaan ja rakastamaan häntä. Sitä ennen se mitä luullaan synnintunnoksi, on vasta syntien aikaansaamaa ahdistusta. Synnintunnon tarkoitus ei ole ahdistua vaan tunnistaa synti ja huomata että se ei ole kivaa eikä sitä tarvitse ja että Jumala auttaa siitä pois. Sitten synnistä vain päästetään irti ja kun se ei heti onnistu pysyvästi, niin luotetaan siihen että Jumala auttaa koko prosessin läpi. Tässä elämässä ei tavoitteena tarvitse pitää täydellisyyttä vaan Jumalan läsnäolossa elämistä.