Apt 15:28 - 29: “Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin.”
Tästä voi sitten päätellä, että Trullon ei-ekumeenisen synodin kaanon Kristuksen kuvaamisesta lampaana symbolisesti on no-go -juttu? Tai teatterissa käynti?
“Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan”. Se kuulostaa oikealta. Siis tuossa kyllä sanotaan mikä on velvoittavaa: “karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta”. Ei siinä puhuta Kristuksen kuvaamisesta symbolisesti.
Anakronistista. Ei kaikki todellakaan pelkisty siihen, että kunhan välttää epäjumalille uhrattua lihaa ja haureutta, niin kaikki on kunnossa. Nuo ovat hyviä sääntöjä, mutta vuosituhansien varrella kirkossa on ollut tarpeen käsitellä muitakin asioita.
Trullossa teatteri käynti kiellettiin yhä paljon kun luterilaisessa kirkossa ikonit. Trullossa teatterissa käynti todella kiellettiin, siihen oli hyvät perusteet, samaa perustetta voi noudattaa tänäänkin jos teatterissa pilkataan, vastustetaan, poljetaan Jumalan käskyjä, niitä kristitty voi välttää kuten aikoinaankin.
Näin asiaa, ei ole nähty yhtenäisessä kirkossa. Luterilainen ja muutkin protestanttiset kirkkokunnat omaksuivat kuvaamasi käsityksen. Muodostui uusi traditio. Kanonit eivät kuuluneet tähän tradiotulkintaan. Monet asiat jotka yhtenäisessä kirkossa oli päätetty jäivät pois. Luterilaiset muodostivat oman kirkon ja oman tulkintakehyksen. Kirkko on aina kirkolliskokousten kirkko. Luterilaiset kirkolliskokoukset päättivät toisin mitä aikaisemmin oli yhtenäisessä kirkossa päätetty. Tässä siis ratkaiseva ero. Kanoneita ei ikinä nosteta, eikä koskaan Raamatun yläpuolelle, se kuulostaa kovin oudolta ajatukselta.
EIkö ole anakronismi siteerata yhtä kohtaa Raamatusta ja perustella sillä, että “Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi” päättää 600 vuotta myöhemmin?
Kuulostaa vähän siltä samalta josta luterilaisuutta ja sola scriptura -käsitettä kritisoidaan aina ajoittain.
No tuossa kohdassa noilla sanoilla on ihan selkeä sisältö: “karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan.”. Siinä ei esitetä yleistä periaatetta.
Toki jokainen kirkko pitää itseään autoritaarisena tulkitsijana.
Siis yleinen periaate on, että otetaan Raaamtusta yksi lause asiayhteyestään irti, vaikkapa “Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi” ja sillä voi sitten, kun meillä on koolla oikealla arvovallalla oleva porukka, vahvistaa melkein mitä vain? JOs jumalalliset totuudet ovat olemukseltaan ajattomia, niin mikä on lauseen “Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi” jumalallinen ja ajaton totuus?
En nyt ymmärrä vänkäämistä. Eihän mikään kristillinen yhteisö syö epäjumalille uhrattua lihaa, joten näkyy selvästi, että ohje on yhä laajasti voimassa. Myöhemmiltä apostolien seuraajilta on kysytty monia erinäisiä asioita, joihin he ekum. kirkolliskokouksissa joutuivat antamaan vastauksia ja ohjeita, joista ortodoksinen kirkko yhä pitää kiinni - niin kuin se pitää kiinni tuostakin säännöstä. Muut sen sijaan eivät ole kaikkea pitäneet.
Dogmaattiset määritelmät ovat velvoittavia. Kanonit eivät. Trulloa ei lasketa virallisiin ekumeenisiin kirkolliskokouksiin. Tästä on väännetty ennenkin. Kanonien (ei siis dogmaattisten määritelmien) aikasidonnaisuuden määrittelyyn ei ole olemassa mitään ohjetta. Kyse ei voi olla muuttumattomista totuuksista.
Tuo on tietysti luterilainen näkökulma asioihin ja täysin ymmärrettävää. Vanhojen kirkkojen identiteetti ei rakennu tämän suuntaisesti. Luterilainen ei voi määritellä muiden kirkkojen päätöksiä, hän voi kertoa ainoastaan oman mielipiteensä 1500 luvulla perustetusta oman yhteisön tulkintatraditiosta käsin. Kuten teetkin.
Jos et ymmärtänyt, mistä on kyse niin voin selittää uusiksi. Tuota Apostolien tekojen 15 luvun kohtaa ei voida käyttää yleisenä perusteena säätää uusia kanoneita.
“Pyhä Henki ja me olemme nähneet hyväksi, ettei teidän kannettavaksenne pidä panna mitään taakkaa. Annamme ainoastaan nämä välttämättömät ohjeet: karttakaa epäjumalille uhrattua lihaa, samoin verta ja sellaista lihaa, josta ei ole verta laskettu, sekä haureutta. Kun näitä vältätte, kaikki on kohdallaan. Voikaa hyvin.”
Tuossa ei sanota että kaikki, myöhempiä kanoneita lukuunottamatta on kohdallaan. Kyseessä ei myöskään ole dogmaattinen määritelmä, pelastukselle välttämätön ehto. Ei taakkoja.
Haureuteen kannustamattomuus perustuu 6 käskyyn, ei mihinkään kanoniin.
Kirkko on aina kirkolliskokousten kirkko. Raamatua tulkitsee kirkko ei yksilö. Kanonit eivät ole Raamatun sanaa vastaan. Olisi hassu ajatus, Raamattu sanoo näin ja kanonit sanoo Raamattua vastaa. Jeesus on Jla. Ja kanonit Jeesus ei ole Jla. Ei kanonit ole sisällöltään tälläisiä. Apt 15 ei ole yhtään hassumpi, siinä jo näkyy Synodin tulkinta mekanismi. Ei siis mitään taakaa mitä kirkko ei olisi määritellyt.
Se, että alkukirkossa ongelmatapauksissa kirjoitettiin apostoleille ja pyydettiin heiltä kollektiivinen kanta ja ratkaisu ongelmaan, on nimenomaan raamatullinen esimerkki ja vahva peruste sille, että myöhempinäkin aikoina on voitu ja voidaan (toivottavasti) yhä tehdä niin.
Tietenkään apostolit eivät voineet ottaa kantaa tuleviin ongelmiin. Kun he sanoivat “tehkää näin, niin kaikki on kohdallaan”, se pitää nähdä suhteessa siihen, mikä oli ongelma, tilanne ja konteksti silloin. “Kaikki” viittaa senhetkiseen tilanteeseen: kun teette näin, teillä on kaikki kunnossa. Eiväthän he esim. myöhempiä harhoja olisi mitenkään voineet ennakoida. Kun uusia ongelmia ilmaantuu, ne on tarkoitus ratkoa samalla tavalla ja pysyä yhtenä. Kirkko on aina nähnyt tuon apostolien kokoontumisen kaikkien kirkolliskokousten ja ekumeenisten konsiilien ensimmäisenä esimerkkinä ja ennakkotapauksena.
Kyllä, ei sitä kukaan(?) kiistä. Mutta kanonit ohjeellisena koodeksina ovat asia erikseen. Ja edelleen, Trullo ei ole kaikkialla kristikunnassa ohjeellinen. Ei edes vanhimmissa kirkoissa.
Kuten aikaisemmin sanottiin, tämä on luterilainen näkemys, 1500 luvulla syntynyt, ja sikäli ymmärrettävä. Eiköhän tämä tästä asiasta jo ole tullut selväksi.
Ei se ole katolisellakaan puolella selvä. Eikä monessa orientaaliortodoksisessa kirkossakaan. Kuka sinulle on antanut oikeuden päättää siitä, mikä on selvää ja mikä ei? Taaskaan ei tullut puoleltasi sanottua mitään mikä olisi kenenkään tietämystä asiasta lisännyt.
Jos sinulla on faktaa Trullosta niin sano äläkä vain toista toisten sanomisia.