Kirkko ja kaupunki-lehden pääkirjoitukset

“Jos kerran olette yhdessä Kristuksen kanssa kuolleet pois maailman alkuvoimien ulottuvilta, miksi yhä käyttäydytte tämän maailman mukaisesti ja alistutte sellaisiin sääntöihin kuin
“älä tartu”, “älä maista”, “älä kosketa”?
Tämä kaikkihan koskee sellaista, mikä käytön jälkeen häviää. Kysymys on vain ihmisten käskyistä ja opeista.
Nämä omatekoista hurskautta, nöyryyden harjoitusta ja ruumiin kurittamista vaativat käskyt tosin näyttävät viisailta, mutta todellisuudessa ne ovat arvottomia ja tyydyttävät vain ihmisen ylpeyttä.” (Kol 2).

Kanoneissa ei ole kyse vastaavista asioista, vaan kirkon päätöksistä.

Joo ei, Trulloa ei todellakaan ole koskaan hyväksytty lännessä ekumeeniseksi kirkolliskokoukseksi, koska siihen otti osaa vain joukko itäisiä piispoja (ja yksi kreetalainen teknisesti Rooman patriarkaatista) ja se otti asiakseen tuomita roomalaisia käytäntöjä. Vähän lisää aiheesta esimerkiksi täällä.

2 tykkäystä

Onko näin, että Rooma on ottanut irtiottoja historian aikana muutenkin? Onko tälläinen kehitys ollut toistuvaa, ennen suurta skismaa. Voiko tätä verrata luterilaisuuden irtiottoon katolisista?

Ei, vaan Konstantinopoli. Olipas harvinaisen puolueellinen töksäytys.

Ekumeenista kirkolliskokousta nyt vain ei voi pitää ilman Roomaa, tästä lienemme ortodoksienkin kanssa melko yksimielisiä.

Tuskinpa tuossa on tuollaista aseenteellisuutta mitä kuvaat. Jos esittää kysymyksen en sano sinullekaan oletpa asenteellinen. Nyt järki “käteen” , kaikki ei ole elämässä vain töksäytyksiä.

Onhan tuo aika asenteellista. Tässä tapauksessa kuitenkin itäinen kirkkokunta järjesti 692 Trullon synodin, jossa oli 215 itäistä piispaa ja yksi läntinen piispa Kreetalta. Trullo sääti kanoneja suoraan läntisen kirkon ts Rooman patriarkaatin käytäntöjä vastaan. Joten on aika asenteellista puhua Rooman irtiotosta.

Edellä kuvaamani Trullon prosessi ei ole luterilaista keksintöä, sillä luterilaisuutta ei ollut vielä olemassakaan 692.

D

Pilkot tarkoituksellisesti, jätät pois kysymysmerkin, en lähde tähän. Jokainen voi tarkistaa itse alkuperäisen viestini, se ei ole sellainen kuten kuvaat. Tarkkuutta. Kukaan ei ole väittänyt, luterilaisuutta olleen ennen 1500 lukua, en lähde tähänkään. Trullossa oli vain yksi kirkko, ei ollut muuta. Sille ei tietysti voi mitään, että läntinen puoli ei hyväksynyt.

Eli ottanut irtiottoja muutenkin. Voisitko täsmentää mitkä ovat nuo irtiotot?

Sinä väitit että luterilaiseksi näkemykseksi edeltävää väitettäni siitä, että Trullo ei ole kaikkialla kristikunnassa ohjeellinen. Se ei ole koskaan ollut sitä. Kyseessä ei ollut luterilainen näkemys. Kyseessä oli katolinen näkemys jonka luterilaisuus omaksui.

Toledon synodissa vuonna 589, lisättiin uskontunnustukseen sana filioque. Silloinkin oli vain yksi kirkko.

D

5 viestiä siirrettiin ketjuun: Offtopic-aarrearkku

Joku taisi aiemmin jo uumoillakin, että Jaakko Heinimäki ei olisi saanut poistaa Kirkko ja kaupunki -lehdestä Kari Kuulan kolumnia. Nyt Heinimäki sai huomautuksen Julkisen sanan neuvostolta.

Tuo JSN:n ratkaisu on mielestäni tavanomaisesta huonommin perusteltu. Julkinen paine saattoi tällä kertaa vaikuttaa JSN:n omaan ratkaisuun.

JSN:n ratkaisun keskeinen perustelu oli tällainen:
Neuvostolla ei ole näyttöä siitä, että päätoimittaja olisi suoranaisesti luovuttanut journalistista päätösvaltaa jollekin tietylle toimituksen ulkopuoliselle taholle. Neuvosto kuitenkin katsoo kokonaisarviona, että lehdellä ei ollut riittäviä journalistisia perusteita kolumnin poistamiseen, eikä päätoimittaja vastauksessaan sellaisiin viitannut. Arvioon vaikuttaa erityisesti se, että päätoimittaja ei alun perin nähnyt sisällöllisiä perusteita poistaa kolumnia tai tehdä siihen kolumnistin ehdottamaa lisäystä, vaan teki poistopäätöksen vasta noin viikon viiveellä julkisen keskustelun perusteella.

Eli ongelmana nähtiin erityisesti se, että tekstiä ei poistettu heti, vaan vasta viikko julkaisun jälkeen. Sitä asiantilaa, että päätoimittaja (joka ei ollut nähnyt tekstiä ennen sen julkaisua) oli sallinut tekstin jäävän sen julkaisun jälkeen verkkoon noin viikoksi sen sijaan että olisi poistattanut sen pian siihen tutustumisen jälkeen, ja että poisto oli tehty vasta laajan julkisen keskustelun jälkeen, pidettiin evidenssinä siitä, että päätoimittaja ei ollut nähnyt itse tekstiä journalistisesti ongelmallisena, vaan että poisto olisi tapahtunut keskustelun, ei kolumnin itsensä sisällön takia.

Sitaatissa huomiota kiinnittävät sanat “eikä päätoimittaja vastauksessaan sellaisiin viitannut”, koska ratkaisuselosteessa oli päätoimittajan vastinetta referoitaessa jopa tuotu esiin joitakin päätoimittajan ilmeisesti esiin nostamia sanavalintoihin liittyviä ongelmia julkaistussa tekstissä. Se, että ovatko journalistiset perusteet olleet riittäviä poistoon, on toki tulkintakysymys. Poistoissa lienee ollut kyse kokonaisarviosta myös päätoimittajan näkökulmasta.

Alkuperäisessä kolumnissa väitettiin esimerkiksi:
Jos Jeesus syntyisi nykyajan eläinten hehtaaritalliin, hän muuttaisi suunnitelmiaan saman tien. Eivät ihmiset tarvitse pelastajaa, vaan heidän keskitysleireissään kärsivät eläinparat.
Onko esimerkiksi tuo tosiasia vai mielipide tai sepitetty väite, ja käykö se lukijalle tekstistä riittävän hyvin selväksi, mistä näistä on kyse? (vrt. journalistin ohjeiden kohta 11)? Olisi mielenkiintoista tietää, että olisiko se ollut JSN:lle riittävä journalistinen peruste poistolle, jos päätoimittaja olisi todennut vastineessaan JSN:lle, että kirjoituksessa, joka oli laadittu pappina, teologian tohtorina ja tietokirjailijana allekirjoittaen (mikä voisi saada lukijan odottamaan, että faktoina esitetyt asiat perustuvat johonkin), oli esitetty tosiasian näköisesti sepitteellisiä spekulaatioita siitä, miten Jeesus olisi toiminut, ja että julkaistu kirjoitus ei siltä osin täyttänyt journalistin ohjeiden kohtien 10-12 vaatimuksia.

Siitä ei ratkaisussa esitetty näyttöä, että julkinen keskustelu olisi tyrehtynyt kolumnin poistoon.

Lisäksi JSN jätti kokonaan tuomatta esiin ja ottamatta huomioon arvioissaan sen asiantilan, että Kirkon ja kaupungin kolumnit eivät ole maksumuurin takana tai muutoinkaan salattuja, ja että ne tallentuvat verkkoarkistoihin ja myös säilyvät niissä vapaasti saatavilla, eli että K&K:n juttu esim. tässä tapauksessa ei ollut edes poistettavissa netistä kokonaan. Esimerkiksi journalisti-lehden tammikuun 2021 numeron artikkelissa, jossa keskustelu jatkui omalta osaltaan aikoinaan, oli mukana toimiva linkki alkuperäiseen nettisivuun webarkiston kautta, josta lukija pystyi tarkistamaan alkuperäisen tekstin niin, että kolumnin lisäksi myös nettisivun muut otsikot näkyivät silloisen tilanteen mukaisina.

JSN väitti, että:
Koska kolumnin sisällöstä kiisteltiin ja yhteiskunnalliset vaikuttajat ottivat siihen kantaa, olisi päätoimittajalla ollut suoranainen velvollisuus pitää kolumni julki, jotta yleisö olisi voinut itse arvioida tekstiä sekä yhteiskunnallisten ja kirkollisten vaikuttajien reaktioita siihen.

Sitä ratkaisussa ei kuitenkaan siis kerrottu, että yleisö saattoi poiston jälkeenkin arvioida tekstiä ja yhteiskunnallisten ja kirkollisten vaikuttajien reaktioita siihen - vaikka ratkaisun tekemiseen osallistuneista JSN:n edustajista ainakin osa lienee ollut lukenut mm. edellä linkkaamani Journalisti-lehden jutun, ja ollut tietoisia siitä, että teksti säilyi netissä tarkistettavissa, ja että tuo JSN:n ratkaisussa käytetty perustelu ei ollut tuolta osin ainakaan koko totuus asiasta (vrt. journalistien ohjeen kohta 8 totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen pyrkimisestä).

3 tykkäystä

Minä olen ihmetellyt sitä, että jossain Päivi Räsästä vastaan ajetuissa syytteissä ratkaisevaksi pahuudeksi esitettiin sitä, että ongelmallista tekstiä pidetään edelleen netissä yleisön saatavilla. Nyt sen sijaan moititaan sitä, että ongelmallinen teksti on poistettu verkkosivuilta. :thinking:

3 tykkäystä

Niissä on juridisesti kyse eri asioista. Tuossa lehtijutussa on kyse journalismin etiikasta. Journalistien etiikan mukaan jo julkaistuja journalistin tekstejä ei saa poistaa yleisön saatavilta, ellei asiaan ole riittäviä journalistisia perusteita. Vaikka päätoimittaja toisten tekstejä julkaisustaan kuitenkin poistaisi ilman minkäänlaisia journalistisia perusteitakin, ei päätoimittaja syyllisty silti rikokseen, koska rikoslaissa ei ole kriminalisoitu mitenkään tekstien poistamista vailla journalistisia perusteita. Räsäsen tapauksessa puolestaan puhutaan etiikan ja toimialan itsesääntelyn sijaan rikoslaista ja sen tulkinnoista. Rikoslaissa lukee:

Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Kansanryhmää vastaan kiihottamisen kohdalla lainsäätäjä on kriminalisoinut paitsi kansanryhmää vastaan kiihottavien tekstien julkaisun, myös sellaisten pitämisen yleisön saatavilla. Räsäsen kohdalla toki on kyseenalaistettu se, ovatko tekstit ylipäätään olleet rikoslain tarkoittamassa mielessä kansanryhmää vastaan kiihottavia. Poliisi on tutkinnoissaan katsonut, että teksteissä ei ole mitään, mihin tarvitsisi rikoslain kansanryhmää vastaan kiihottamista koskevan pykälän pohjalta puuttua.

Räsästä vastaan muuten ei ole ainakaan vielä ajettu syytteitä. Valtakunnansyyttäjä on määrännyt ainakin viisi tutkintapyyntöä jo Räsäseen liittyen, mutta asiat eivät ole edenneet syyteharkintaa pidemmälle. Ensimmäistäkään syytettä valtakunnansyyttäjä tai kukaan muukaan syyttäjä ei ole Räsäsen asiassa ainakaan toistaiseksi nostanut.

3 tykkäystä

Olet tietenkin tässä kaikessa oikeassa. Minun näkemykseni mukaan molemmat tekstit kuitenkin ovat sellaisia, että joku voisi tulkita ne rikokseksi ja joku toinen ei. Siksi luonnehdin molempia “ongelmallisiksi”. Räsäsen tapauksessa valtakunnansyyttäjä epäsuoraan painostaa tekstin poistamiseen netistä. Kuulan tapauksessa JSN jälkikäteen moittiin tekstin poistamista netistä.

2 tykkäystä

Kari Kuula on kirjoittanut jälleen “asiaa”.

Kristinusko on röyhkeän ihmiskeskeinen. Maailmankaikkeus ulottuu päätähuimaaviin mikro- ja makroskooppisiin mittoihin. Silti sen Luoja pörrää juuri ihmisten ympärillä. Hän loi ihmisen omaksi kuvakseen. Hän kutsuu meitä ystävyyteen kanssaan ja kaiken huipuksi Jumalan Poika tuli ihmiseksi.

Eivätkö tässä ole mittasuhteet aivan hukassa? Ihminenhän on häviävä rikkahippunen, mitätön tulokas kosmoksen reunalla.

Inkarnaatio koskettaa koko luomakuntaa. Sen kautta Jumala tuo läsnäolonsa kaikkeen olevaan uudella tavalla. Ihmisen autuus on sivujuonne tässä kaikessa, ei mikään inkarnaation päätarkoitus.

Job 7:17

Mikä on ihminen, kun pidät häntä noin tärkeänä ja alati valvot häntä?

Joskus mietin, mikä tarkoitus Kari Kuulalla on, kun hän kirjoittaa näitä juttujaan. Onko se pätemisen tarve, halu herättää keskustelua vai huoli lampaistaan (jotka eivät ymmärrä mistään mitään)?

2 tykkäystä

Tähän asti olen kyllä täsmälleen kuvitellut että Jumalan inkarnaation päätarkoitus Jeesuksessa Kristuksessa oli nimenomaan pelastuksemme ja siis autuutemme aikaansaaminen.

Mutta kai Kuula tietää paremmin.

(Tai sitten on jäänyt alkeelliselle provosointi-tasolle tyyliin lööppilehdet.)

Teologina luterilaisella ja protestanttisella kentällä Kari Kuulalla on juuri oikea ymmärrys kosmisesta pelastuksesta, joka kutistuu pahimmillaan henkilökohtaiseen uskonratkaisuun. Teksti on silti kauttaaltaan ja pääviestissään vinoutunut ihmisyyden vähättelyssään. Tällaiselle ei ole lainkaan tarvetta juuri silloin, kun osataan ottaa muu luomakunta huomioon.

Joten, olen eri mieltä: luomakunta on ihmisyyden näyttämä, koska Jumala on luonut ihmisen kuvakseen. Ihminen ei ole rikkahippunen, vaan kunnialla ja kirkkaudella seppelöity ihme. Ihminen on maailman napa, koska Kristus.

1 tykkäys

Kuula puhuu roskaa! Lutherin sanoin hän kopauttaa tohtorin hattuaan ja sanoo asian olevan niin kun hän sanoo sen olevan niin.

Raamatun todistus on kuitenkin yhtenevä sinun käsityksesi kanssa inkarnaatiosta. Omaksuihan Jeesus nimenomaan ihmisyyden!

Room 8:19-21: “Sillä luomakunnan harras ikävöitseminen odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
Sillä luomakunta on alistettu katoavaisuuden alle-ei omasta tahdostaan, vaan alistajan-kuitenkin toivon varaan,
koska itse luomakuntakin on tuleva vapautetuksi turmeluksen orjuudesta Jumalan lasten kirkkauden vapauteen.”

Kuula edustaa ns. spekulatiivista teologiaa. Teologia ei perustu hänellä kilvoittelun ja paaston avulla saatuun kokemusperäiseen ymmärrykseen vaan on sitä, että tietyistä kirjallisista lähtökohdista itse spekuloidaan, että “tää vois olla näin, toi vois olla noin, sit nää vois tehdä niin” jne. Sellaiset “teologiseeraajat” eivät näe mitään ongelmaa heitellä tuosta noin vaan käsityksiä, jotka poikkeavat täysin siitä, mitä kaikki kirkkoisät ovat tuhansien vuosien ajan asioista opettaneet.

3 tykkäystä

Rebekka Naatus kirjoittaa Kirkko ja kaupunki -lehdessä

Jos kirkon työntekijä tai seurakunta liputtaa sateenkaarivärein, sille on oltava perusteet. Mitä olet tehnyt tämän asian eteen? Miten yhteisösi toimii, jotta tasavertaiset oikeudet toteutuvat? Miten puolustat vähemmistöjä? Miten seurakunnassasi toimitaan, jos sen saarnatuoleista julistetaan vähemmistövihaa?

Kirjoittaja on viestijä, kestävyysjuoksija ja kirkon uskollinen palvelija.

Lihavointi on minun tekemä. Kai Naatus on uskollinen palvelija, mutta ei kyllä ole oikein kartalla asioista.

4 tykkäystä