Kirkko ja lopunajat

Disclaimer: ”Ei [meidän asiamme] ole tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut.” Näin on asia. Liian moni maailmanlopun ennustaja on päätynyt vitsien aiheeksi. (Esimerkiksi Jehovan todistajien ällistyttävä kyky selvitä kuiville kerta toisensa jälkeen peruutetuista maailmanlopuista olisi mielenkiintoinen teema sinänsä, mutta ei nyt siitä tämän enempää.)

Kaikesta yllä sanotusta huolimatta aikakautemme ilmapiirissä on kosolti viimeisten aikojen merkkejä. Tässä ketjussa pohditaan, jos intoa löytyy, hieman lopunaikojen merkeiltä vaikuttavia ilmiöitä kirkossa ja länsimaisessa yhteiskunnassa laajemminkin.

Sinänsä on varma ja kiistaton uskontotuus, että viimeisinä aikoina kirkkoa kohtaa vaino, jonka rinnalla kalpenee kaikki aikaisemmin koettu. Vielä ei olla siinä pisteessä. Mutta ennen avointa, ulkoa päin tulevaa vainoa tullaan näkemään merkkejä kirkon hengen ja innon herpaantumisesta tavalla, joka lähenee luopumusta. Näistä merkeistä ole puutetta.

Ranskalainen pappi, sittemmin benediktiiniapotti, isä Emmanuel André (1826–1903) julkaisi 1800-luvun lopulla kirjan nimeltä La Sainte Église, jossa hän tarkastelee pyhää kirkkoa eri näkökulmista. Kirjan loppuluvuissa käsitellään viimeisiä tapahtumia ja kirkon kohtaloita niissä.

Mietiskelyn pohjana on tässä pyhän paavi Gregoriuksen teoksensa Moralia in Job 35. kirjassa esittämä ennustus kirkosta viimeisinä aikoina:

”Ihmeitä tekevä voima väistyy taka-alalle, ihmeparantumisten armo otetaan pois, profetointi katoaa, paastoamisen lahja heikkenee, opetusvirka vaikenee [–]”. Mikä kauhistuttava sana: opetusvirka vaikenee! Toisessa yhteydessä pyhä Gregorius julistaa, että kirkko mieluummin kuolee kuin vaikenee. Niinpä se [noiden lopunaikojen lähestyessä] kyllä puhuu, mutta sen ääni on vaimea ja opetus vaivaantunutta. Moni niistä, joiden kuuluisi huutaa totuus julki kovaa ja korkealta, eivät uskalla sitä enää tehdä koska pelkäävät enemmän ihmisten tuomioita kuin Jumalaa. [käännös Michelange]

Abbé Emmanuel kehittelee edelleen sitä pyhän Gregoriuksen ajatusta, että kirkossa on yleensä kolmenlaisia jäseniä: vahvoja, heikkoja ja tekopyhiä. Nämä viimeksi mainitut pudottavat naamionsa ja jättävät kirkon lopunaikojen lähestyessä, koska he eivät kirkon heikkouden takia enää saa mitään ajallista hyötyä ulkokultaisuudestaan. Vilpittömät mutta heikot sielut luopuvat yleisen mielipiteen pelosta. Vahvoistakin moni kaatuu, koska luottaa liikaa omiin voimiinsa. Mutta ne, jotka jäävät jäljelle, saavat sitten kohdata vainojen koko paineen, kun sen aika koittaa.

Eikö suurin osa tässä sanotusta ole jo hyvää vauhtia toteutumassa?

Luulen, että kirkon sijasta vaino kohdistuu paremminkin niihin, jotka todella uskovat ja tuovat esiin Kristusta.
Sitä julistusta Saatana vihaa, ja sen julistuksen hän tahtoo vaientaa. Niin hän on aina tehnyt.

Siihen on Saatanan kalupakissa monta pätevää työkalua.
Uudet uskonnot ja profeetat ovat yksi, itsevanhurskaus ja sen saastuttama hengellisyys on toinen, hurmahenkisyys on kolmas.

Nämä kaksi asiaa, hurmahenkisyys ja itsevanhurskaus, ne ovat vaivanneet Adamin lapsia alusta asti. Niitä sekoittamalla on luotu tuo kolmas vaihtoehto, uushengellisyys ja monet pakanauskonnot. Kaikissa niissä on yksi hallitseva ominaisuus, ostetaan Jumalan suosiota lepyttämällä häntä oman hurskauden osoittamisella.

Eeva jo Paratiisissa oli hurmahenkinen, kun ei luottanut Jumalan sanaan, vaan kuunteli muita ilmestyksiä. Kainin ja Abelin tragediassa näkyy esimerkki itsevanhurskauden voimasta.
Viimeisten aikojen vaino tulee vääjäämättä kohdistumaan niihin, jotka kaikista puutteistaan huolimatta pyrkivät turvaamaan yksin Kristukseen. Aivan niin kuin puhe rististä oli villitys, tulee puhe pelastuksesta yksin armosta, yksin Kristuksen tähden olemaan kova hampaiden kiristyksen aihe. Yleisen hyvän humanisti-hengellisyys ei pidä siitä, että puhutaan mielenmuutoksesta.

Itsevanhurskauden julistus keskittyy hyvän tekemiseen ja pahan välttämiseen, rakkauden sanomaan ja hyveisiin. Elämästä Kristuksessa se ei juuri puhu, eikä mielenmuutoksesta se näytä puhyvan milloinkaan. Kaikki todellinen hyvä voi kuitenkin lähteä vain Kristuksesta, lahjana ja Pyhän Hengen vaikutuksesta. Siihen mielenmuutos ihmistä juuri johdattaa.

2 tykkäystä

Oma tulkintani lopun ajoista on, että ne ovat olleet ihan koko ajan uskossaan syvimmällä olevilla yksilöillä läsnä. Että marttyyrit olivat osassaan koska lopunajat jo heti Jeesuksen kuoleman jälkeen.

Ja toki jos tarpeeksi tuot totuutta esiin kohtaat kuoleman noin varmasti. Maailman bruttokansan tuotteessa suuri osa kuitenkin koostuu laittomista huume-, ase- ja seksikaupasta (ei sillä ettäkö useimpien kristittyjen toiminnan pitäisi keskittyä noihin vaan esimerkkinä. Yhtälailla esimerkiksi monissa suvuissa tullaan mustaksi lampaaksi sillä, että puolustaa lapsia kaltoinkohtelua vastaan, jota joku narsisti tms. harrastaa).

Joka sukupolvi lienee ajatellut elävänsä lopun aikoja. En oikein tiedä, palveleeko pohdinta muuta kuin pirujen näkemistä seinillä.

3 tykkäystä

Kristittyjä on kehotettu seuraamaan asioiden kehitystä. Ei se ole tappio, jos edellinen sukupolvi on tsiigaillut sitä asiaa turhaan.

4 tykkäystä

Ei kun se on juuri oikea asennoituminen, että jokainen ajattelee elävänsä lopunaikoja ja että loppu voi tulla hetkenä minä tahansa. Sen sijaan väärä asenne on sellainen, että ajattelee viimeisen tuomion koittavan vasta joskus tuhansien vuosien päästä.

6 tykkäystä

Viimeiset ajat alkoivat Kristuksesta. Ja hän palaa pian. Näin uskoivat apostolit ja näin uskon minä ja se on yhtä totta.

Maranata Amen.

4 tykkäystä

Näin! Lähes kaikki uskovathan myöntävät lopun aikojen olevan käsillä kun evankeliumin voittokulku maailmassa pysähtyy. Ja mikäpä se muu tehokkaammnin pysäyttää sen kuin, että kirkko kaikkialla luopuu uskosta Kristukseen ja julistaa pelastusta teoista.

Eihän se noin ole, vaan ennen kuin loppu tulee, on oikea evankeliumi vietävä kaikille kansoille. Siihen on vielä matkaa, etenkin Lähi- ja Kauko-Idässä.

Miten pitkän listan haluat? Katolilaisia kuolee marttyyreina tuhansittain joka vuosi eri puolilla maailmaa.

Aika vaikea sitä on viedä kun lakihenkiset kristityt muodostavat sen viemiselle tulpan kaikkialla maailmassa.

Paljon kirjoitettu. Joko on mennyt perille se tieto, että uskon ja epäuskon / hedelmiä kantavan oksan ja kuivettuneen oksan erotus & raja ei kulje kirkon ulkoseiniä myöten, vaan sydämestä sydämeen kautta koko kristikunnan.

Olen saanut kohteliaan viestin osoitteesta … Tämän viestin mukaan tekstissäni olisi jonkunlainen uhkaus institutionaalista kirkkoa kohtaan.
Mielenkiintoinen tulkinta. Olen ihmeissänni. Mitä minä nyt voisin uhkailla? Polttaa kaikki kirkot?
Onko siis tarpeen selittää asiaa?

Minähän kokoan tässä yhteen ajatuksia, joista ollaan täällä yhdessä oltu samaa mieltä - siis muuallakin kuin luterilaisten piirissä.
Ajatukseni on siis lähinnä ekumeeninen, kaikkia kristittyjä yhteen kokoava, sillä syntyyhän todellinen yhteys kristittyjen sydänten välillä, eikä tunnustusrajoja eli seiniä myöten. Me voisimme siis puhua kaikista yhdellä ja samalla nimellä: kristityt… .

Jos näin on, niin miksi on kirjotettu:

Ilm.14:6 Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille.

Eihän tuo ole mitenkään ristiriidassa sen kanssa, mitä sanoin. Tietenkin Herran enkeleilläkin on evankeliumi hallussaan.

1 tykkäys

Kyllä Herran enkeleillä, mutta ei ihmisillä. Tämän päivän ihmisillä. Johanneksen ilmestys kertoo miten samassa taivaassa ovat Jumala ja Saatana - muutenhan Saatanaa ei sieltä voisi heittääkään pois. Se tarkoittaa sitä, että okkultismi ja mystiikka eroavat. Tai oikeammin - erosivat jo. Se tapahtui jo.

Johanneksen ilmestys 12. luku:

  1. Ja näkyi suuri merkki taivaassa: vaimo, vaatetettu auringolla, ja kuu hänen jalkojensa alla, ja hänen päässään seppeleenä kaksitoista tähteä.
  2. Hän oli raskaana ja huusi synnytyskivuissaan, ja hänen oli vaikea synnyttää.
  3. Ja näkyi toinen merkki taivaassa, ja katso: suuri, tulipunainen lohikäärme, jolla oli seitsemän päätä ja kymmenen sarvea, ja sen päissä seitsemän kruunua;
  4. ja sen pyrstö pyyhkäisi pois kolmannen osan taivaan tähtiä ja heitti ne maan päälle. Ja lohikäärme seisoi synnyttämäisillään olevan vaimon edessä nielläkseen hänen lapsensa, kun hän sen synnyttäisi.
  5. Ja hän synnytti poikalapsen, joka on kaitseva kaikkia pakanakansoja rautaisella valtikalla; ja hänen lapsensa temmattiin Jumalan tykö ja hänen valtaistuimensa tykö.
  6. Ja vaimo pakeni erämaahan, jossa hänellä oli Jumalan valmistama paikka, että häntä elätettäisiin siellä tuhat kaksisataa kuusikymmentä päivää.
  7. Ja syttyi sota taivaassa: Miikael ja hänen enkelinsä sotivat lohikäärmettä vastaan; ja lohikäärme ja hänen enkelinsä sotivat,
  8. mutta eivät voittaneet, eikä heillä enää ollut sijaa taivaassa.
  9. Ja suuri lohikäärme, se vanha käärme, jota perkeleeksi ja saatanaksi kutsutaan, koko maanpiirin villitsijä, heitettiin maan päälle, ja hänen enkelinsä heitettiin hänen kanssansa.

Ettekö te koskaan ole ihmetelleet, että miten samassa taivaassa ovat sekä Jumala että Saatana? Minä olen ja selitys on siinä, että myös uskontoon liittyy okkultismia, josta tuo ilmestyskirjan lopunajan ennustus kertoo.

Saatana on nyt heitetty maanpäälle riehumaan.

Paradoksit kuuluvat uskontoon:

Toisessa yhteydessä pyhä Gregorius julistaa, että kirkko mieluummin kuolee kuin vaikenee.

Kirkko mieluimmin kuolee ja vaikenee.

Tai näin tapahtuu, jos totuutta ei puhuta, sillä Jumala aikoo kaata vihanviininsä niiden Pyhien puolesta, jotka - huom. alttarin alta huutavat kostoa - huom. niille jotka asuvat maanpäällä - siihen maljaan joka on täytetty Pyhien verellä.

Vaihtoehtoja ei ole.

Pyhät huutavat alttarin alta, koska jokaisessa ortodoksisessa pyhässä pöydässä (“alttaripöytä”) on sijoitettuna pyhä reliikki. Ilman reliikkiä ei liturgiaa voida lainkaan toimittaa. Piispa asettaa reliikin pyhän pöydän sisään siinä yhteydessä kun hän vihkii kirkkorakennuksen käyttöön. Pienissä rukoushuoneissa, tsasounissa, ei ole kiinteästi asetettua reliikkiä, vaan kun niissä toimitetaan liturgia, pappi tuo mukanaan piispan siunaaman antiminssiliinan, jonka sisään on ommeltu reliikki. Antiminssiliina voidaan asettaa mihin tahansa pöydälle tai tasolle, ja sen ansiosta liturgia voidaan toimittaa melkein missä tahansa, missä on jonkinlainen pöytätaso käytettävissä.

Sanot, että “myös uskontoon liittyy okkultismia”. Jos sillä yrität väittää, että kirkkoon, sen opetuksiin tai käytäntöihin sisältyy jotain pakanallisia okkultistisia käytäntöjä, olet väärässä. Parasta olisi, että selventäisit, että mitä vihjauksellasi tarkoitat.

1 tykkäys

Harmi että joitakin ihmisiä tuntuu kristinuskossa kiinnostavan se heidän itse siihen ymppäämä okkultismi (se jota siinä halutaan nähdä, tai jota siihen halutaan lisätä koska itseä viehättävät harhaopit ja okkultismi) eikä kristinusko itsessään.

1 tykkäys

Isää ei ole kukaan nähnyt eikä voi nähdä. Ei myöskään perkele. Kukaan ei siten voi ymmärtää, miten Isä vaikuttaa kakessa salatusti toteuttaakseen oman tahtonsa. Perkele ei osaa avata Ilmestyskirjaa, kuten ei kukaan ihminenkään.

Jos “suuri merkki taivaassa” (KR92: “taivaalla”) tarkoittaa sitä, että siinä nähdyt tahot ovat Taivaassa Jumalan luona, varmaan joku keksii myös jännän selityksen sille vaimolle/naiselle, kuulle ja auringolle? Mitä Taivaan otuksia ne mahtavatkaan kuvata? Odotan mielenkiinnolla.

Isot pojat ovat muistaakseni selitelleet Jumalan valtakunta on kuin taivas maan päällä, missä hengellisesti tapahtuu paljon, myös taistelua pahaa vastaan.
Aurinko viittaa Jumalan sanan valoon, ja kuu puolestaan järjen, saastuneen hengellisyyden valoon.