Älä piirrä luomiskertomusta Jeesuksen oppien ympärille raameiksi ja kahleiksi. Rakkauden kaksoiskäskyssä on KOKO LAKI. Ei niin että rakkauden kaksoiskäsky + genesis.
Perustelut? Älä vain sano, että käskyn ekalla osiolla ympätään mukaan kaikki Raamatusta löytyvät käskyt, koska se on Jumalan rakastamista. Tuolla metodilla vesität koko tekstistä järjettömän. Sementoitu selitys no. 1
Jos olet sitä mieltä, että on epäadekvaattia sanoa aikuiselle, että tämän tunteet ovat hyväksyttyjä ja että ne eivät vastakeskustelijaa pelota ja että ne eivät estä jatkokeskustelua, niin en voi sanoa muuta kuin että sinulla on oikeus mielipiteeseesi. Jos taas olet sitä mieltä että kyse on vain aidosti itsellesi tuleva kokemus siitä, että puhutaan kuin lapselle, niin sekin on ihan ok. En minä voi sille mitään, että sinulle tulee sellainen kokemus. Oma pointtini on simppelisti siinä, että kaikki tunteet jotka keskustelun aikana tulevat ovat sallittuja ja hyväksyttyjä.
Se saa tuntua pahalta. Sinulla on siihen aidosti lupa eikä se haittaa minua, eikä pelota. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kokemuksesi olisi jotenkin oikea tai kuvaisi aidosti todellisuutta tai kertoisi mitään näkemyksesi hyvyydestä tai pahuudesta, oikeassa olemisesta tai väärässä olemisesta.
Sinulle tulle tuollainen kuva ja siihen liittyvä tunne. Sinulla on niihin lupa. Se mikä itseäni ärsyttää, on se että en katso heitteleväni mitään sloganeja vaan oman elämäni kautta elettyjä, koettuja ja kasvettuja mielipiteitä. Jokaisella on mielipide. Jos sanon että Jumala ei tahdo samaa sukupuolta olevien sekstailevan, niin se on käsitykseni Jumalan tahdosta sellaisena kuin se on Raamatussa, kirkon traditiossa, Isien kirjoituksissa, liturgiassa, tunnustuksissamme, virsissämme, kirkon omassa opetuksessa asiasta.
Jos joku väittää toisin, niin slogani on viime kädessä, että Jumala tahtoo samaa sukupuolta olevien harrastavan keskenään seksiä. Sen voi pukea miten hurskaaseen asuun hyvänsä, mutta se on viime kädessä se ydin. Ja tällaista ydintä ei löydy mistään, mikä kirkkoa ja Jumalaa koskee.
Kuten olen sanonut, en tulkitse Raamattua. Raamattu tulkitsee minua. Olen usein eri mieltä Raamatun ja Jumalankin kanssa ja se on OK. Uskon että Raamattu on eskatologisesti totta. Se osoittautuu oikeaksi. Sillä se mikä lopulta on merkityksellistä, on ihmisen ja Jumalan ja ihmisen ja toisen ihmisen välinen suhde. En pidä mahdottomana, että kaikki osoittautuu juuri sellaiseksi kuin Raamattu sanoo. Jos näin on, niin sitten niin on. Sitä ennen en hirveästi stressaa asiasta.
Kohta 2 ja 3 kuuluvat yhteen. Opillisissa asioissa Raamattu on uskon ja opin ylin normi. Opilliset päätökset on aina tehtävä Raamattuun sitoutuen. Toisaalta Jumala voi puhutella yksittäistä kristittyä sanallaan, niin että Raamatussa. liturgiassa tai rukouksessa voi kuulla elävän Jumalan äänen. Oma kokemusta on kuitenkin hyvä peilata kirkon kanssa ja pohtia mitä tunteita ja ajatuksia tämä pohdoiskelu herättää.
Vastaus on siis lopulta, että perustan tietoni Jumalan tahdosta tässä asiassa Raamattuun ja Tunnustukseen ja sitä myöten kirkon opetukseen, elämään, traditioon jne.
Tällainen tapa jossa esitetään vaihtoehtoja vastauksiksi, on muuten arveluttava. Oma vastaukseni kun ei ole mikään näistä mitä kysyt. Toisenlainen lähestymistapa voisi olla hedelmällisempi. Tämä on jotenkin ärsyttävä tapa käydä dialogia.
D
4 tykkäystä
Rakkauden kaksoiskäskyn sisältö, se mitä rakastaminen tarkoittaa, löytyy edelleen 10:stä käskystä.
D
3 tykkäystä
Jeesus sanoo:
Jolla on minun käskyni ja joka ne pitää, hän on se, joka minua rakastaa
(Joh. 14:21)
6 tykkäystä
Katolinen kirkko on aina opettanut, että ihmisyys on ymmärretty väärin, jos ajatellaan, että seksuaalista tyydytystä olisi pakko saada tai seksuaalisiin tekoihin olisi pakko ryhtyä, tai että oikein suunnatusta pidättäytymisestä koituisi ihmisellä vahinkoa. Mahdollisuus pidättäytyä tietoisista seksuaalisista teoista kuuluu ihmisen luontoon. Pidättäytyminen ei ole luonnonvastaista tai jotakin, mikä kumoaisi ihmisen luonnon. Kysymys on pikemminkin siitä, millaisissa tilanteissa tällainen valinta kannattaa tehdä joko tilapäisesti tai pysyvästi niin, että ihminen kuitenkin käyttäisi elämänsä rakentavasti.
Jos ihminen on pysyvien fyysisten tai psyykkisten syiden takia kykenemätön miehen ja naisen suhteeseen, silloin päätös pidättäytyä on luonteva. Jos asiaa tarkasteltaisiin ajalliselta ja yhteiskunnalliselta kannalta, muiden melkeinpä kannattaisi pyrkiä avioliittoon ja kasvattaa lapsia. Antiikin yhteiskunnissa aviolliittoa on pidetty velvollisuutena, ja naimattomuuteen on voinut liittyä yhteiskunnallisia sanktioita. Kristinusko kuitenkin tarjosi uuden, kunniallisen syyn pysyä naimattomana, ja kristinuskon saadessa valtaa kumottiin lakeja naimattomuuden sanktioista.
13 tykkäystä
Me ihmiset voimme helposti erehtyä pitämään meille omissa ajatteluprosesseissamme kirkastuneita asioita Jumalan ilmoituksina ja Pyhän Hengen työnä silloinkin, kun ne eivät sellaisia ole.
Esimerkiksi minä nuorena päädyin jossain vaiheessa pelastumiskysymyksessä sellaiseenkin lopputulokseen, että Jumala ottaa kaikki ihmiset lopulta taivaaseen, uskoivatpa nämä mihin hyvänsä. Tämä asia kirkastui minulle yhtenä kauniina päivänä ja minusta tuntui oikein hyvältä, kun olin tällaisen ymmärryksen asiaan saanut. Jonkin aikaa elin tuollaisen harhan vallassa. Olin keksinyt tuollaisen totuuden omin päin ilman Raamattua.
Tunteet eivät ole luotettava totuuden mittari. Se, mikä tuntuu hyvältä, ei aina ole totta. Ja jotkut totuudet voivat tuntua pahalta. Tarvitaan Raamattu ja oikeat periaatteet sille, miten sitä tulee ymmärtää. Omin päin Raamatun kanssa menee vielä helpommin harhaan.
1 tykkäys
Katatriina Siennalainen on kirjoittanut kokonaisen kirjan, jossa hän juttelee Jumalan kanssa. Jos oletetaan, kuten itse oltetan, että Jumala todella todella puhui Katariina Siennalaiselle, niin miksi Jumala ei voisi puhua nimimerkki Aggalle?
Kyllähän nyt on päin vastoin niin, että Jeesus vetosi puheissaan siihen , mitä VT:n kirjoissa sanotaan. Hän piti niitä täytenä Jumalan ilmoituksena.
2 tykkäystä
Kiitos monipolvisesta vastauksesta. Minullakin on perusteluni sille, että voisin totuuden torvena töräyttää, mikä on Jumalan tahto kussakin kiistakysymyksessä. En kuitenkaan tee niin.
En koe töräyttelyä hyödyllisenä, joten vetäydyn keskustelusta.
1 tykkäys
Tämä on totta. Mutta tunteet ovat jollakin tapaa luotettavia oman itsemme mittareita. Olisi vain hyvä pysähtyä kuuntelemaan niitä:“Miksi tämä asia tuntuu minusta hyvältä? Miksi tämä asia tuntuu minusta pahalta?”
D
3 tykkäystä
Minä itse asiassa sanon useimmiten sen mitä Jumala ei Raamatun, kristillisen tradition yms. mukaan tahdo: Jumala ei tahdo samaa sukupuolta olevien välistä seksuaalista kanssakäymistä. Sanotpa tässä mitä hyvänsä, niin implisiittisesti sanot koko ajan päin vastaista: Käsityksesi Jumalan tahdosta tulee ilmi siitä, mitä sanot.
Olen ev. lut kirkon virkaan vihitty pappi. Tunnustustemme mukaan minun on opetettava evankeliumia ja jaettava sakramentteja. Lisäksi pappina minulla on oikeus ja velvollisuus sanoa ääneen mitä kirkkomme opettaa tästä asiasta. Kirkkomme opettaa, että seksuaalisen kanssakäymisen paikka on avioliitto ja avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto. Tähän opetukseen kirkko on päätynyt Raamattua tutkimalla ja elämällä sanasta ja sakramenteista.
Sano vain rohkeasti perustelusi. Ymmärrän että osa niistä on sinua itseäsi, peruttamaton osa, jota ei voi argumentoida mistään objektiivisista premisseistä. Sinä saat pitää ne, ei kukaan ole viemässä niitä pois. Ymmärrän että voi olla pelottavaa sanoa tällaisia asioita ääneen.
D
2 tykkäystä
Näin se, cymppis on. 
Juuri niin. Siksihän Jeesus perustikin seurakunnan (Matt.16:18, v. 1938 käännös) tai kirkon (v. 1992 käännös). Tarkoitus on, että kristitty saisi seurakunnassa luotettavaa opetusta ja välttyisi menemästä harhaan.
2 tykkäystä
Olen jo sanonut, mutta jos saan vastaani vain totuuden torven töräyttelyä papilta, joka kokee jo virkansa puolesta olevansa sidottu tiettyyn kantaan, eihän siitä keskustelua synny nyt kun ei ole ennenkään syntynyt.
On järjetöntä käydä keskustelua, joka ei ole keskustelu vaan lähinnä totuuden torvien kaliiberin vertailua. Eikö?
Sinä olet totaalisen järkähtämätön ja vielä ylpeä siitä. “Saa tuntua pahalta, mutta tässä seison.” On pappeja jotka ajattelevat toisinkin.
Olisi tietenkin relevanttia kuulla mikä on oma käsityksesi Jumalan tahdosta tässä asiassa. Kuten jossain sanoin, ei se että on samaa mieltä jonkun kanssa tarkoita sitä, että sen pitää tuntua hyvältä.
En ole kieltäytynyt keskustelusta. Ei keskustelun päämäärä ole jomman kumman mielipiteen kumaminen, vaan molempien mielipiteiden kunnioittaminen.
Voi olla että tarvitset aikaa tämän asian sulatteluun.
D
3 tykkäystä
Jos annan ihmisille tilaa tuntea mitä he tuntevat, niin sekö on sinusta ylpeyttä. Ja minä en ole sanonut tuota mitä siteerasit. Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.
D
3 tykkäystä
Kirkkohan on perustettu Jumalan sanalle ja tahdolle.
Jumalan kanssa ei voi väitellä. Vaikka kuinka haluaisi ja toivoisi muuta, niin Jumalan tahto ei muutu. Hän ei elä “nykyaikaa”, sillä nykyaikaa ei ole. Ihminen on aina ollut samanlainen. Myös Jumalan tahto ihmiseen nähden on aina ollut sama ja muuttumaton.
Jos emme usko apostolien opetuksiin Jumalan sanasta, silloin on uskomme tuuliajolla ja jotakuinkin turha, sillä yksi uskoisi Jumalasta yhtä ja toinen toista. Jumala ei ole yhdenlainen ja toisenlainen vaan vakaasti yhdenlainen.
Vaikkei tuntuisi kivalta, pelastuakseen on myönnyttävä ajatustensa muutokseen, sen mukaisuuteen mitä Raamattu opettaa. Tämä ei ihmiseltä itseltä onnistu, sen tekee Pyhä Henki.
Nykyään nk. herätyskristillisyys ei taida olla kummemmin muodissa. Herätyskristillisyydessähän ihminen joutuu kohtaamaan itsensä ja omat tekonsa ja vertaamaan niitä Jumalan tahtoon. Ja voi päiviä, kun havaitsee eläneensä kaukana Jumalan tahdosta. Sielua vääntää ja itkettää.
Herätyskristitty kuitenkin rakastaa enemmän Jumalan sanaa kuin itseään ja suostuu Jumalan sanan muutettavaksi. Hullua kyllä, mutta näin myös tapahtuu. Kristitty saa uuden mielen ja huomaa nyt jälkeenpäin itse omine moraalikuvitelmineen olleenkin väärässä.
4 tykkäystä
OT: Ihan mielenkiinnosta kysyisin, että eikö ole olemassa mitään neutraalia versiota? Joko Jumala ei tahdo X tai sitten Jumala tahtoo X, mutta entä se vaihtoehto, että Jumalalle on yhdentekevää tekeekö X vai ei?
1 tykkäys