Kirkko pridessä 2018

Omituisedsti huvittavaa, että tuorein pääkaupunkiseudun seurakuntalehti julistaa etusivullaan gnostilaisuuden peruslausetta:

“TUNNE ITSESI”

Sehän on se tuttu: “Gnothi sauton”

Mutta onhan toki jokaiseen numeroon uljasta kirkon päämediaa ujutettava iso juttu jostakin muusta uskonnosta tai ideologiasta kuin kristinuskosta.

(Lisäys: Em koskee siis koteihin jaettuapaperilehteä. Katsoin nettiversiota ja se tietenkin keskittyy nyt siihen kirkon tällä hetkellä kuumimpaan trendioppiinsa: Pride-usko ja aate)

1 tykkäys

Olen havainnut, joillain kirkon retkillä, että naispappi laulattaa meillä mielellään kansanlauluja ja virsistä vain ne osat, jotka “sopivat jokaiselle”, esim. Suvivirrestä.

Ei millään päästä säkeistöön:

“Oi, Jeesus Kristus jalo ja kirkas paisteemme,
Sä sydäntemme valo, ain asu luonamme!
Sun rakkautes’ liekki sytytä rintaamme!
Luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme!” :bouquet:

Kirkon retkillä luulisi kristillisen hengellisyyden olevan itsestäänselvyys, mutta näin ei aina ole. Pitäisiköhän nostaa käsi ylös ja hihkaista, että hei, eiks täällä enää saa Jeesusta mainita?!

1 tykkäys

Tämmöistä hienoa sitaattia Avilan Johannekselta en löytänyt muulla kielellä kuin espanjaksi.

Y nótese mucho que este ejercicio [la oración] ha de comenzar primero de nosotros; porque los que comenzamos a buscar a Dios, primero hemos de trabajar en conocernos: qué inclinaciones, qué pensamientos y obras obtenemos; y de todo esto, lo bueno acrecentarlo, y lo malo arrancarlo del todo de nuestras almas. Y después que uno se haya bien conocido, extenderá el pensamiento a pensar en las obras de Dios» (San Juan de Ávila, Obras Completas, p. 1016).

Kääntäkää vaikka googlella,

tulee tällainen suomeksi.

Ja huomaa hyvin, että tämä harjoittaminen [rukous] on alkanut ensin meistä; sillä ne, jotka alkavat etsiä Jumalaa, täytyy ensin tuntea itsemme: mitä kallistumia, mitä ajatuksia ja tekoja saamme; ja kaikesta tästä, hyvästä sen lisäämisestä, ja huonoista asioista, jotka repäisivät sen kaikilta sieluilta. Ja kun toinen on tunnettu, hän laajentaa ajatuksen ajattelemaan Jumalan tekoja. "(San Juan de Ávila, Obras Completas, s.1016).

Vähän hassustihan tuo googlella menee, englanniksi osaa kääntää sen paremmin.

And notice very much that this exercise [prayer] must begin first of us; because those of us who begin to seek God must first work to know ourselves: what inclinations, what thoughts and works we obtain; and of all this, the good thing to increase it, and the bad thing to tear it from our souls altogether. And after one has been well known, he will extend the thought to think about the works of God "(San Juan de Ávila, Obras Completas, p.1016).

Asiaan liittyen englanniksi:
https://vocationnetwork.org/es/articles/show/373?language_id=1

1 tykkäys

Minulta on nyt taas lipsahtanut homokeskusteluun, mutta en tee sitä enää yhtä tunteikkaasti ja saarnaavalla asenteella kuin ennen. Joka päivä pyrin lopettamaan keskustelun, mutta jotenkin vaikeaa se minulle on. Kiitos tuesta!

Minulle sopii lopettaa tähänkin, mutta toki jos tulee jotain väärinkäsityksiä ja niiden pohjalta minulle vastataan, minun on vaikea antaa asian olla. Olen kuitenkin sitä mieltä, että eiköhän ihmiset tälläkin foorumilla jo pääsääntöisesti tiedä, miten minä asioista ajattelen ja miten ne perustelen.

1 tykkäys

Hmmm. En väheksy Johanneksen ajatuksia, ehkä en ymmärrä niitä täysin.

Itse esittäisin asian jokseenkin näin:

Joka haluaa etsiä ja löytää Jumalan, määritelköön ensin itselleen, mitä / ketä Jumalaa lähestyy (sillä jumalia / henkivaltoja on erilaisia). Kaikkia jumalia ei voi lähestyä samassa nipussa. Tulee siis tietää ketä aikoo lähestyä.

Mikäli kyseessä on Raamatun Jumala JHWH, josta Johanneskin puhuu (hän oli kristitty), oma osuus asiassa on, että polvistuu Jumalan eteen, keskittää ajatuksensa ja kohdistaa asiansa ja pyyntönsä kunnioituksella Hänelle.

Tässä rukouksessa eli lähestymisessä hän voi samalla käydä itsetutkistelua ja jo tämä lähestyminen herättää Jumalassa vastakaiun: Jumala tietää, että rukoilija on kuullut Jumalan kutsun ja lähestyy nyt Häntä omin sanoin ja tarkoituksin.

Nyt Jumala, mitä todennäköisimmin, alkaa ohjata rukoilijan ajatuksia ja sanoja, eli aloittaa keskustelun omalta puoleltaan. Rukoilija voi kokea Jumalan Hengen lämmön ja tämä herkistää hänet tunteelliseksi: kaikki ahdistus, pelot, kaipaus, hylkäämiset saattavat purkautua esim. itkuna Jumalan edessä. Siinä on hyvä itkeä, kysellä, ehkä pieni kiukuttelukin voi nousta pintaan, mutta siihen ei kannata jäädä.

Jumala on nyt kuullut rukoilijan asian. Mitä todennäköisimmin Hän vastaa, mutta omalla tavallaan. Hän on Jumala ja näkee rukoilijan asian kokonaisuutena. Moniin rukouksiin Hän vastaa pyydetyllä tavalla. Jumalaa kiitetään Hänen avustaan, otetaan apu ja vastaus sellaisenaan vastaan. Luotetaan siihen, että jos ei vastaus tullut aivan pyydetyllä tavalla, Jumala Itse tietää miksi ja näin on turvallisinta.

Nyt luovutetaan kaikki itsessä Jumalalle ja Hänen tahtonsa alle, eli: lähdetään seuraamaan Jeesusta. Jeesusta lähdetään seuraamaan siten, että sanotaan Hänelle: “Sinä olet nyt minun Herrani ja minä seuraan sinua. Pidä minusta huolta.” Tätä viatonta lausetta seuraa, että näin todella myös tapahtuu. Tulee turvallinen olo.

Uskonelämä kasvattaa luottamaan Jumalan ratkaisuihin ja valikoimaan sanansa kuten Jeesus: “Tapahtukoon, ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin Sinä.” “Tapahtukoon Sinun tahtosi.”

Matt. 26:39
Ja hän meni vähän edemmäksi, lankesi kasvoilleen ja rukoili sanoen: “Isäni, jos mahdollista on, niin menköön minulta pois tämä malja; ei kuitenkaan niinkuin minä tahdon, vaan niinkuin sinä”.

1 tykkäys

Tuolla asiantuntevasti kerrottuna mitä homoseksuaalisuus oli ja ei ollut Paavalin aikana:

3 tykkäystä

@anon85899117 Osittain yhdyn Plautillan sanomaan. Minusta on tosi hyvä, että pystyn lukemaan täällä vähemmistöä edustavan perusteltuja ja selvästi paljon mietittyjä ajatuksia näistä homoliitoista/-parisuhteista. Vaikka oma näkemykseni esim avioliitosta on vanhakantainen ymmärrän silti näiden kautta paremmin myös kristittyjä vähemmistön edustajia. Tai ainakin sinua. Ymmärrän myös sen, että minun on heterona avioliitossa elävänä mahdoton täysin ymmärtää miltä uskovasta homoseksuaalista tuntuu. Vaikka omat ajatukseni ovat näiden suhteen konservatiiviset tulee silti surullinen olo teidän puolesta. Nämä ovat varmasti hyvin kipeitä asioita teille.

3 tykkäystä

Oli kristillisuskonnollinen kysymys mikä tahansa, loogisen vastauksen löytää sekä Raamatusta, Jumalan sanasta yleensä, että erityisesti Jumalan luomistyöstä. Luominen tapahtui tietyllä logiikalla ja Jumalan säätämyksellä.

Jos jokin on tämän luomistyön vastaista, se samointein on myös Jumalan sanan vastaista eikä voi kuulua kristinuskoon ja kristityn elämään.

Ihmiskunnassa vaikuttaa myös synti. Ratkaisu synti-ongelmaan ei ole myönnytys synnille ja sen julistaminen hyväksyttäväksi, aivan kuin Jumalan tahto voisi seurata ihmisen tahtoa.

Ratkaisu syntikysymykseen on Raamatussa toinen ja tämän me tiedämme: Jeesuksen herruus, koko sovitustyö ja lahjavanhurskauttamisemme uskon kautta sekä pyhitys Pyhän Hengen työn ja voiman kautta ja avulla.

2 tykkäystä

Nopea käännös:

Ja huomatkaa erityisesti, että tämän harjoituksen [rukous] on lähdettävä ensiksi meistä; sillä niiden, jotka alamme etsiä Jumalaa on ensiksi työskenneltävä tunteaksemme itsemme: mitä taipumuksia, mitä ajatuksia ja tekoja meillä on; ennen kaikkea on kasvatettava hyvää ja kitkettävä kaikki pahuus sielustamme. Sen jälkeen, kun on oppinut tuntemaan itsensä hyvin, laajenee ajattelu tutkailemaan Jumalan tekoja. (San Juan de Ávila, Obras completas, s. 1016).

Tuossa on tuota oppia ihmislähtöisyydestä, voisi sanoa: vapaa ratkaisuvalta, eli pelagiolaisuus. Että kunhanb ihminen itse ensin toimisi, Jumala sitten vastaisi siihen.

Sidottu ratkaisuvalta opettaa päinvastoin: kaikki lähtee Jumalasta, on Jumalan omaa luomistyötä, kutsua, työtä johon ihminen voi kutsun kuullessaan “vastata” hyväksymällä eli vastustamatta tätä Jumalan kutsua ja työtä itsessään.

No. Juuri tämä on se perusoppi joka erotti Lutherin vanhurskauttamisopin Katolisen kirkon opista. Sittemmin myös syntyneiden anabaptistien, eli vapaidensuuntien, paljolti katolaisvaikutteisista opeista.

Ei tietenkään kannata kiistellä tai loukata toisia osapuolia, kunhan lukija ymmärtää mistä ajatuksista kunkin meidän hengelliset uskomukset lähtevät.

Avilan Johannes oli epäilemättä katolilaisen uskon omaava pyhä ja kaikki kunnioitus hänen ajatuksilleen muutoin.

1 tykkäys

Kiitos lämpimistä ajatuksistasi, Pioni!

Jos luulet, että Daavidin ja Joonatanin välillä olisi ollut homoseksuaalinen suhde ja että Raamattu sen hyväksyisi, luulet väärin.

Tällainen tulkintaperiaate johtaisi subjektiiviseen mielivaltaan. Ensinnäkään Raamatussa ei ole sellaista “keskiötä”, jolla voisi sivuuttaa muka “vähemmän keskeiset” kohdat. Raamattua on luettava kokonaisuudessaan. Kristuksen valo löytyy tietenkin Raamatun teksteistä, ei niinkään nykyihmisen oman pään sisältä. Hetero- ja homoseksuaalisuus olivat olemassa olevia ja yleisesti tunnettuja ilmiöitä jo Raamatun kirjoittamisaikana, eikä ihmisen seksuaalibiologia liene parissa tuhannessa vuodessa muuttunut miksikään; siksi Raamatun seksuaalietiikka on (riittävässä määrin) universaalia.

6 tykkäystä

Raamatussa kokonaisuutena homoseksuaalisuus on mielestäni niin pienessä asemassa että siihen suhtautuminen vaatii kyllä melko suurta tulkinnanvaraisuutta. Kristittyjen perinteinen näkemys perustuu mielestäni vankemmin kirkon traditioon kuin siihen että se mainitaan Raamatussa.

Näin se on.
@timo_k yllä kirjoitti kuinka myös heterot kilvoittelevat kovasti seksuaalisuuden alueella. Sehän on tietysti totta.
Mielestäni kuitenkaan kukaan hetero, vaikka kilvoittelisi kuinka kovasti seksuaalisuutensa kanssa, ei voi ymmärtää miltä tuntuu kun on yhtäältä kristitty ja haluaisi olla osa kirkkoa ja toisaalta, tajuaa sen että jos on osa aktiivisesti uskoaan harjoittavaa kirkkoa, joutuu luopumaan kokonaan ihmiselle ominaisesta tarpeesta elää elämänkumppaneina rakastamansa ihmisen kanssa.

Itse olen elämänkumppanuussuhteessa jossa seksuaalinen kanssakäyminen ei ole mahdollista ilman kirkollisia sanktioita. Silti tämä tilanteeni on mielestäni vielä aika helppo verrattuna homoseksuaalien tilanteeseen.

1 tykkäys

Kuka oikeastaan vaatii ettei saisi elää haluamansa ihmisen kanssa?

Eikä johda, vaikka tiedän, että konservatiivit niin ajattelevat. Olen lukemattomat kerrat tällä ja edellisellä foorumilla pyytänyt heittämään eteeni ties minkälaisia moraalisia dilemmoja, ja minä olen ne ratkaissut vakuuttavasti soveltamalla rakkauden kaksoiskäskyä, kategorista imperatiivia ja kultaista sääntöä. Siitä on mielivalta kaukana – kauempana itse asiassa kuin konservatiivien teologiassa.

Olen nyt aistivinani kuitenkin, että tämä keskustelu ei ole enää hedelmällinen. Lukaisin läpi nuo tekstini, jotka olen tähän ketjuun kirjoittanut ja kyllä niistä minun argumentaationi ja perusteluni on löydettävissä ja peräti ymmärrettävissä, jos vain on silmiä lukea ja korvia kuulla.

1 tykkäys

Ei minusta oikeastaan kukaan. Se on joku yleistynyt mutu-tuntuma joka leijuu ilmassa.

Homoseksuaalisuus on todellakin vain yksityiskohta. Sen sijaan perhe-elämä ja seksuaalisuus on Raamatun kokonaisuudessa aika merkittävässä osassa. Jo luomiskertomus huipentuu siihen, että Jumala luo ihmisen, ja nimenomaan seksuaaliseksi olennoksi (1.Moos.1:26ss.). Kymmenen käskyä on aika suppea ohjekokoelma, mutta silti perhe-elämä mainitaan siellä kolmeen kertaan (2.Moos.20:12,14,17). Uusi testamentti perustelee seksuaalisen puhtauden merkitystä niinkin vahvasti kuin että kristityn ruumis on Kristuksen jäsen ja Pyhän Hengen temppeli (1.Kor.6:15,19).

4 tykkäystä

Eiköhän jokainen meistä arvele ratkaisevansa ongelmia “vakuuttavasti”… Minusta taas vakuuttavuuttasi heikentää se, että esityksesi ovat suppeita ja abstrakteja. Kaipaisin enemmän eksegeettisiä yksityiskohtia. Kyllä minulla on silmät ja korvat.

Minusta tässä olisi vielä eväitä hedelmälliseen keskusteluun, jos otettaisiin mukaan enemmän Raamatun tekstien yksityiskohtia ja konkreettista analysointia.

2 tykkäystä

Jos sinulla on jotain erityistä kysyttävää raamatuntulkinnastani tai muuta asiaa, mihin minun mielestäsi kannattaisi kiinnittää huomiota, kyllä minä kuuntelen. Se on toki päivänselvää kaikille, että minä en ole mikään teologi kuten täällä monet.