Pointti oli, että kalvinistien perinne puhuu pöydästä välttäen sanaa Alttari. Muuten pöytä toki on tässä yhteydessä sopiva.
2 tykkäystä
Helluntain polvirukouksissa seistään pitkän aikaa polvillaan, mutta tietenkään ei ole pakko polvistua, jos se jollekulle on vaikeaa.
Ehkäpä ei seminaarilla.
Ahaa, mietinkin että en tiedä kalvinismista tässä yhteydessä.
Armopöytä ja Herran pöytä, myös yhteinen pöytä ovat siis erittäin yleistä sanastoa meidän kirkossamme ainakin. Alttarihan se kokonaisuus toki on. Mutta jos katsoo virsikirjaa, niin pöytä taitaa olla alttaria yleisempi.
Se on ymmärrettävää myös sikäli, että haemme ravintoa konkreettisesta ruokapöydästä, hengellisesti taas ehtoollisesta (ja sanasta).
Juu, tämä on poikkeus säännöstä. Itse menen silloin aina ulos. Polveni eivät kestä polviseisontaa.
No, kun ollan lattialla polvilaan, niin voi joko istua polviensa tai jalkojensa päällä tai seistä polvillaan. Molemmat ovat vaikeita, jos henkilöllä on paljon painoa ja hennot jalat ja heikot polvet.
En ole ikinä kuullut että polvillaan oloa sanottaisiin seisomiseksi.
Mielestäni suomen kielessä seisominen on yksiselitteinen sana. Polvistuminen samoin, joko toiselle tai molemmille polville laskeutuminen.
Jos ihminen istuu jalkojensa päällä, hän istuu. On mahdoton temppu anatomisesti istua omien polviensa päällä! Istuminen on sitä että takamus koskettaa tuolia, lattiaa tai omia jalkoja. Polvillaan ollessa paino on todellakin polvien päällä, kieltämättä rankkaa niille.
Kysytkö ihan tosissaan? Hämmästyn aina kun huomaan tällaisten seikkojen myötä, kuinka huonosti jokapäiväistä ortodoksisuutta Suomessa tunnetaan. Polvillaan ortodoksit seisovat myös silloin, kun katumuksella ovat tunnustaneet syntinsä ja polvistuvat siksi aikaa, että pappi laskee epitrakiilinsa katuvan pään päälle, tekee ristinmerkin pään päälle ja lukee synninpäästörukouksen. Polviseisonnassa seistään polvillaan, sääri on maata myöten, vartalo suorana.
Kunhan korona hellittää, niin ensi vuonna voit osallistua ortodoksiseen ennen pyhitettyjen lahjojen liturgiaan. Siitä saa hyvän kuvan ortodoksisista paaston ajan palveluksista. Niissä on paljon maahankumarruksiakin, jos ennen epl:ää toimitetaan lisäksi 9. hetki ja hetkipalvelus, joissa kummassakin luetaan p. Efraim Syyrialaisen paastorukous, johon kuuluu maahankumarrukset. Epl:ssä on polviseisontaa Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu -veisun aikana jokaisen papin laulaman säkeen jälkeen. Lisäksi polvillaan seistään ja siitä maahan asti kumarrutaan pyhien lahjojen siirtämisen ajan.
1 tykkäys
Kyllä meillä ainakin jumppatunnilla sanottiin, että menkää polviseisonta asentoon. Mutta nykyajan nuoret eivät ole kuulleet montaa muutakaan sanaa.
2 tykkäystä
Juu ihan tosissani, ja aina oppii uutta, kun kysyy.
Ymmärsin jo ennen viestiäsi, että polviseisonta on ortodoksinen termi.
Mitä tulee suomen kieleen, ja sanoihin seisoa, polvistua, istua, olla polvillaan, istua jalkojen päällä, kumartua maahan jne. - luulenpa ymmärtäväni hyvin ne. En tiedä onko tuossa joku vieraskielinen terminologia taustalla, että teillä on polviseisontaa. Suomen kieleen ja järkeen se ei sovi.
Niin, tuo on yksinkertaisesti polvistumista ja polvillaan oloa. Näinhän me teemme alttarin ääressä( ja esim. rukoilevainen herätysliike vanhaan tapaan kirkonpenkkien välissäkin.)
Nuori en ole, vaan eläkeukko aika pian. Never heard! 
Tämä on kyllä melkoista. Jonohöpöttelyä harrastavat joskus myös sellaiset ihmiset, jotka muuten suhtautuvat ehtoolliseen vakavasti. Kesäjuhlatilanteessa se vaan helposti lähtee monilla päälle, kun nähdään tuttuja, ja ehtoollisenjakopiste voi olla kaukana itse alttarista, ehkä jopa varsinaisen juhlatilan ulkopuolella (esim. jäähallijuhlilla ollut hallin käytävillä).
Mutta sinänsä näen kyllä arvonsa siinäkin, että perusmessun ehtoollisenjako ei kestä tolkuttoman kauaa. Joskus on muitakin menoja kuin kirkkoon meno, ja jos on tiedossa että messu herkästi venyy kovin pitkäksi, ei sinne tule lähdettyä silloin jos on jotain aikataulua. Täydellisessä maailmassa olisi toki aina aikaa hengelliselle elämälle eikä kirkosta ikinä kiire pois, mutta maailma nyt vaan ei ole täydellinen. Siksi nopeuttaville ehtoollisenjakoratkaisuillekin on paikkansa.
No, jos nyt joskus päästäisiin edes viettämään niitä normimessuja. Siitä näkökulmasta käsin tämä keskustelu on vähän “first world problems” tasoa.
1 tykkäys
Kyllä meilläkin koulussa puhuttiin polviseisonnasta jumppatunnilla
1 tykkäys
Siis alttari on se pöytä, joka kirkoissa on seimi jaGolgata. Kristuksen läsnäolon symboli. Alttari-trermiä eivät kalvinistit hyväksy. Kun Mäntysalo puhui ehtoollispöydästä konkreettisena kalustuksena, korjasin, että me puhumme alttarista. Se,että puhe pöydästä on täysin oikea Muuten, on eri asia.
Ok. Ei ollut poikien voimistelussa tuota. Mutta näkyy termi olevan vieläkin jumppakäytössä. Kirkon ja ehtoollisen yhteydessä sana on jotenkin tekninen ja liikunnallinen, kun on niin tottunut siihen että polvistuminen on selkä suorassa ja polvillaan oloa.
Kun kirkossa opetetaan lapsille ja nuorille polvistumista, jotkut nojaavat kovasti eteenpäin ja pylly pystyssä.
Se on taas suomeksi röhnöttämistä.
Helluntain ehtoopalveluksessa, jossa luetaan helluntain polvirukoukset, pappi sanoo: “Rukoilkaamme Jumalaa notkistetuin polvin.”
1 tykkäys
Katolisessa kielenkäytössä tietenkin on myös näin: alttari on se kivinen pöytä, jolla Kristus uhraa itsensä. Se sijaitsee kuorissa, jossa yleensä on myös kredenssipöytä erilaisille messutarvikkeille.
Meillä ainakin pidettäisiin vähän ihmeellisenä, jos joku puhuu siitä ehtoollispöytänä. @tortoise käyttämä “alttarille polvistuminen” kuulostaa myös minun korviini vähän koomiselta, ja olin jo valmiina komentamaan, ettei sinne saa kiivetä 
1 tykkäys
Näinhän se tarkkaan ottaen kai on.
Alttari on tavallisessa puheessa kuitenkin sanana käytössä laajemmin kuin tarkoittamassa tuota kivistä pöytää.
Esimerkiksi:
Vihkitilaisuus alkaa musiikilla, usein häämarssilla , jonka aikana vihkipari saapuu alttarille tai muulle vihkipaikalle.
Kuori on toki kirkon työntekijälle tuttu sana, monille muille varmaan ei.
Kirkon sivulla se selitetään:
https://evl.fi/sanasto/-/glossary/word/Kuori
Miltä tämä teksti kuulostaa, esim. katolilaisesta tai ortodoksista?
Tässä alttari on toki tarkasti ja oikein määritelty, eikä sekoitettu alttarikaiteeseen, jonka ääreen polvistumme, eikä kirkon kuoriin.